Talaskankaan luonnonsuojelualue Savon ja Kainuun rajalla

Monien vuosien jahkailun jälkeen sain vihdoin käytyä 80-luvun lopulla metsäaktivistien ja Metsähallituksen paljon julkisuutta saaneen yhteenoton tapahtumapaikalla, Talaskankaalla, joka sijaitsee kolmen kunnan (Kajaani, Sonkajärvi, Vieremä) alueella.

Talaskankaalle pääsee kolmea kautta joko Vieremän, Vuolijoen tai Sukevan suunnasta 5-tieltä ( Kartta: Metsähallituksen Luontoon.fi).

Itse ajoin alueelle 5-tieltä päämääränäni Talaskankaan parkkipaikka Pikku-Talasjärven lähellä. Alku sujuikin hyvin, sillä 5-tien varressa oli selkeä opaste. Myös alueelle johtavalla hiekkatiellä oli niin selkeät viitat, että GPS:ää omistamattomanakin minulla ei ollut vaikeuksia osua oikeaan paikkaan.

Paitsi että aivan perille en autolla päässyt, sillä 700 metriä ennen parkkipaikkaa oli tien varressa pieni valkoinen kyltti, jossa kerrottiin tien olevan mahdollisesti käyttökelvoton majavien nostaman vedenpinnan takia. Ja niin tosiaan oli, ainakin pienelle henkilöautolle.

Maastoautolla virtaavan veden peittämästä tienpainanteesta olisi kuitenkin varmasti selvinnyt. Loppumatka oli siis käveltävä, mikä ei tietenkään ollut ongelma, sillä sitä vartenhan tänne olin tullut. Onneksi mukanani oli pitkävartiset vaellussaappaat. Niitä todella tarvittiin.

[youtube http://www.youtube.com/watch?v=8stxcQuN0bk]

Parkkipaikalla oli ekopisteen ja puuceen lisäksi kelopuusta rakennetussa suokatoksessa Aarnikotka-luontopolun karttaopaste. Itse valitsin lyhimmin reitin eli n. 1,5 km Pikku-Talaksen rantaan. Matkallisesti ei todellakaan kummoinen vaellus, mutta kameran kanssa liikkuessani sain siihen käytettyä kolmisen tuntia.

Opastekatos oli muuten varsin kummallinen ilmestys, sillä se rojotti maassa jalat poikki sahattuina. Eikä ilmiö ollut ainutkertainen, sillä olin jo aiemmin havainnut saman tapahtuneen Talaskankaalle johtavan tien varressa sijainneelle opastekatokselle.

Ilmeisesti Metsähallitus oli ajatellut kävijöiden turvallisuutta ja sahauttanut pahasti lahonneet tukipilarit poikki. Se, että katokset oli sen jälkeen jätetty makaamaan niille sijoilleen, tuntui kuitenkin oudolta ja ennen kaikkea epäesteettiseltä ratkaisulta.

 Talaskangas pähkinänkuoressa

Talaskankaan suojelualue käsittää noin 49 neliökilometriä luonnontilaista luontoa, pääosin suota ja metsiä. Kokonaispinta-alasta puolet on suota, puolet metsää.

Vanhimmat Talaskankaan metsiköt ovat yli 150-vuotiaita, mutta niiden määrä ei ole kovin suuri. Alueen viehätys onkin metsien luonnontilaisuus ja vaihtelevuus: On niin Kainuulle tyypillisiä mäntykankaita kuin savolaisia kuusikoita. Lehtipuita, etenkin koivua on metsissä myös runsaasti.

Suurin osa alueen metsäpinta-alasta on kuitenkin tuoretta kangasmetsää.

Soista osa on puolestaan metsäisiä rämeitä ja osa puuttomia avosoita. Alueella on myös useita pieniä järviä ja lampia, joista suurin on juuri Pikku-Talas. Sekin on vain reilun kilometrin pituinen.

Maastoltaan Talaskangas on nimensä mukaisesti melko tasaista, joten alueen merkityillä poluilla voi liikkua melko vaivattomasti.

 Hyödyllisiä linkkejä:

Talaskangas Karttapaikassa. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit:N 7094680 E 506040

Tarkat tiedot Talaskankaan alueesta ja sen eläin- ja kasvilajeista löydät Ympäristöministeriön sivustolta.

Talaskankaan luonnonsuojelualueen syntyyn johtaneista värikkäistä vaiheista kerrotaan mm. Wikipedian ’Talaskankaan metsäsota’ -sivulta.

1 reply

Trackbacks & Pingbacks

  1. […] Kuvia ja tuosta suomalaisen metsiensuojelun merkkipylväästä löydät uusimmasta Retkipaikan artikkelistani ” Talaskankaan luonnonsuojelualue Savon ja Kainuun rajalla.” […]

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.