Talasjärven kierroksella Hossassa ei retkeilijältä puutu mitään

Talasjärven rannalla Hossassa tönöttää pieni lato, joka hiljaa paikoillaan seisomalla kertoo omaa tarinaansa alueen kauaskantoisesta historiasta. Ladolle on jonkin verran kävelymatkaa, mutta kirkasvetisiä järviä ja erämaisia metsiä rakastavalle retkeilijälle Talasjärven-kierros on suorastaan unelmien täyttymys.

Nuuhkimme Hossan kesäistä ilmaa astuessamme ulos autosta soraisella parkkipaikalla Pienen Hossalaislammen vieressä (kartta). Olimme laskeskelleet, että edessä olisi reilun kymmenen kilometrin kävely, jonka aikana kiertäisimme Talasjärven ja näkisimme matkan varrella lukuisia kiinnostavia paikkoja itse ladon lisäksi.

Kaarsimme Pienen Hossalaislammen ympäri seuraten polkua lammen itäpuolelta, ja suuntasimme sitten luoteeseen kohti Laukunharjua. Ensimmäinen tulipaikka, joka osui suoraan reitin varrelle, sai minut soimaamaan itseäni siitä, ettei uikkareita ollut mukana.

hossatalasjarvenlato-4

Umpi-Valkeaisen vesi oli naurettavan, siis naurettavan, kirkasta ja turkoosia. Tällaista nähdäkseen ei kannata lähteä Kreikkaan, vaan Hossaan! Mosku-koira kahlasi rannassa hymy korvissa. Vaalea sorapohja toi totisesti mieleen Välimeren maat.

Aivan rannan tuntumassa on kattamaton, siisti tulipaikka. Maastokartalla näillä kodin lukee laavu, mutta ainakaan meidän silmiimme ei laavua osunut?

Hengähdettyämme hetken rannalla olikin aika nousta Laukunharjulle. Korkeuksiin nouseva komea harju tulvi marjoja. Vasemmalla puolellamme siinsi Umpi-Valkeainen ja oikealla Talasjärvi.

hossatalasjarvenlato-8

Laukunsalmella oli melko jyrkän laskeutumisen jälkeen aika ylittää kapea vesistö. Siellä meitä odottikin silta, samanlainen jollaisia olimme nähneet Hossassa muuallakin.

hossatalasjarvenlato-9

Ennen kuin varsinaisesti jatkoimme matkaamme, poikkesimme katsomaan Laukkujärven autiotupaa (kartta) pienen piston päässä. Kauniilla paikalla Laukkujärven rannalla olevassa tuvassa olisi illan tullen mukava yöpyä. Tuvan edessa on tulipaikka ja takana huussi, sisällä tuvassa oli kamina, ja takaseinän pienelle hyllylle oli joku veistellyt puu-ukkoja kuin Eemeli ikään.

Me emme nyt kuitenkaan leiriytyneet Laukkujärvelle, sillä meille oli Suomussalmen kunta ystävällisesti tarjonnut majoituksen Hossan Lumosta. Niinpä jatkoimme matkaamme kohti Talasjärven latoa.

Metsä oli avaraa ja kaunista. Juuri sellaista minun mieleeni olevaa metsää, marjamättäineen ja kelopuineen.

hossatalasjarvenlato-20

Kävelimme hyvän tovin kohtaamatta ketään. Pienellä suonpläntillä tuli sentään muutama rinkkamies vastaan.

Mietin, ei kai ladosta ole mahdollista lampsia ohi sitä huomaamatta. Kuten pelot lähes aina, oli tämäkin täysin turha. Lato osoittautui olevan aivan polun vieressä.

hossatalasjarvenlato-33

Polkua ei johtanut ladolle, eli kovin moni siellä tuskin on poikennut ihan likiaikoina.

Ladon vieressä on niitty. Talasjärveltä on Hossa-esitteen mukaan kerätty järvikortetta karjan rehuksi vielä toisen maailmansodan jälkeen. Kuulemma niittyä niitetään toisinaan vieläkin, jotta se pysyisi avoinna.

Maisema ladon ovelta.

Maisema ladon ovelta.

1980-luvulla kunnostettu lato on sen verran harva, että vaikka hiukan raollaan rempsottavasta ovesta ei änkeytyisikään sisälle, on latoon helppo kurkkia monestakin kohdasta.

Niittymaa pitää oven alareunasta niin tiukkaa otetta, ettei sitä kannata missään nimessä alkaa väännellä auki, muutoin tulisi varmasti vahinkoa.

hossatalasjarvenlato-29

Ladon läheisyydessä ei ole tuli- tai taukopaikkaa, joten ihmeteltyämme tovin seesteisellä paikalla nököttävää pikku rakennusta ja sen tunnelmaa, jatkoimme matkaamme. Olimme nyt noin kierroksemme puolivälissä.

Puukkojärven laavu

Pian tulimme jättiläismäiselle Puukkojärven laavulle (kartta). Laavu näyttää tavalliselta laavulta, mutta mittasuhteiltaan se on erikoisen suuri. Istahdimme alas ja annoimme koiran leikkiä hetken rannalla samalla, kun paistattelimme päivää. Piti hieman keventää vaatekertaakin auringon porottaessa.

hossatalasjarvenlato-45

Kuten jokaisella Hossassa näkemällämme tulipaikalla, oli täälläkin kirves, makkaratikut ja hyvä puutilanne valmiina vastaanottamaan retkeilijöitä.

Vain pienen matkan päässä laavulta on Puukkojärven autiotupa (kartta), joka oli juuri saanut isännöitäväkseen seurueen iloisia matkalaisia. Vaihdoimme matkalaisten kanssa pari sanaa ja vinkkasimme heille retkikohteeksi muun muassa Papinpetäjän, jolla itsekin olimme aiemmin vierailleet ja josta tulee Retkipaikkaan hieman myöhemmin oma kertomuksensa.

Jatkamalla autiotuvalta suoraan eteenpäin olisimme saapuneet autolle melko pian, mutta halusimme kiertää vielä pidemmän reitin nähdäksemme myös, millaisia maisemia Matala ja Syvä Suottajärvi tarjoaisivat. Niinpä palasimme Puukkojärven autiotuvalta pienen matkaa takaisin päin ja suuntasimme Matalan Suottajärven pohjoispuolelle. Pian ohitimme muun muassa Suottajärven kattamattoman tulipaikan (kartta) puuvajoineen. Hossa hemmottelee retkeilijöitä tulipaikkojen yltäkylläisyydellä!

Hakokosken laavu

Totta puhuen syy, miksi vielä iltaa vasten pidensimme kierrostamme, oli Hakokosken laavu (kartta). Olimme kuulleet laavun olevan hienolla paikalla ja halusimme nähdä sen itse.

hossatalasjarvenlato-56

Kehut pitivät paikkansa. Polulta poikkesivat raput alas joen rantaan, jossa puusilta johdatti meidät toiselle puolelle jokea ja laavulle. Laavu on erittäin hienolla paikalla Syvä-Hoiluan rannalla. Laavulla oli pariskunta juuri lopettelemassa eväshetkeään, ja vaihdoimme heidän kanssaan muutaman sanan. Kuvassa poseerata halusi ainoastaan toinen pariskunnan koirista. Karvakorvalla oli jokin hyvä nimi, jota on nyt kuollaksenikaan muista.

hossatalasjarvenlato-53

Palatessamme ylös ja takaisin omalle polullemme päätimme mekin pitää evästauon. Istahdimme maassa pötköttävälle hopeiselle kelolle ja kaivoimme repustamme suklaapatukat. Voi että ne maistuivat pitkän taivalluksen jälkeen!

Nuori Mosku-koirammekin alkoi jo olla sitä mieltä, että aika paljon oltiin kävelty. Se makasi varvikossa silmin nähden onnellisena siitä, että edes hetkeksi aikaa pääsi pötköttämään, vaikka ei suklaata saanutkaan.

hossatalasjarvenlato-57

Katselimme karttaa ja totesimme, että vielä yksi kiintoisan näköinen tulipaikka jäisi matkan varrelle, ennen kuin olisimme takaisin autolla.

Metsä oli nyt aiempaa tiheämpää, mutta edelleen kaunista ja kelorikasta. Myrsky oli selvästi tehnyt työtään alueella kellistäen hieman puita. Reitille kaatuneet puut oli kuitenkin tunnollisesti käyty pätkimässä niin, että kulkeminen oli mukavaa.

hossa

Pian nenäämme hiipi savun tuoksu.

Joku oli kai juuri lähtenyt Suottavirran kattamattomalta tulipaikalta (kartta), sillä siniharmaa savunluikero nousi vielä nuotion hiilloksista. Savu leijaili tumman veden pinnalla hienosti. Ilta oli jo laskeutumassa, ja Suottavirran vieno solina kuulosti ihanan rauhoittavalta hämärtyvässä metsässä.

Pinnan alla huljuivat rehevät kasvit.

hossatalasjarvenlato-62

Tulipaikan vieressä silta johdatti virran toiselle puolelle. Kaatuneet puut muistuttivat luonnonvoimista, vaikka nyt olikin tyyntä ja hiljaista veden solinaa lukuun ottamatta.

hossatalasjarvenlato-65

Talasjärveä kierrettäessä ei retkeilijällä pitäisi olla puutetta mistään: ei upeista maisemista eikä hyvin varustelluista tulipaikoista. Valinnanvaraa on niin laavujen, autiotupien kuin kattamattomien nuotiopaikkojenkin välillä. Mutta upeasta tarjonnasta huolimatta me ainakin koimme myös sen kaikkein tärkeimmän: rauhan. Muutaman vastaantulijan kanssa oli hienoa vaihtaa kuulumisia, mutta oma rauha meillä silti oli. Oma rauha, luonnon rauha.

Viimeisen kilometrin aikana ilta päätti raikastaa meidät retkeilystä raukeat kulkijat vielä vesisateella. Metsä alkoi tuoksua sateen kosteudessa suorastaan vavisuttavan hyvältä.

Talasjärven lato kartalla. ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatit N 7265800, E 611619.

Tämä on Hossasta kertovan juttusarjan kolmas osa. Juttusarja on toteutettu yhdessä Suomussalmen kunnan kanssa.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.