Taivassalon Kyynelten kallio

Olin kauniina kesäkuisena lauantaipäivänä retkeilemässä Taivassalossa. Päätin samalla käväistä myös Kyynelten kalliolla, joka on vanha mestauspaikka. Suomessa on aikoinaan teloitettu ihmisiä mitä kummallisemmista syistä, ja siksi ensin pieni katsaus historiaan.

Kuningas Kristofferin maanlaki vuodelta 1442 ja vuoden 1734 Ruotsin valtakunnan laki määräsivät molemmat monista rikoksista kuolemanrangaistuksen. Tällaisia rikoksia olivat mm. lapsenmurha, eläimiin sekaantuminen ja siveysrikokset.

Tultaessa 1600-luvulle alettiin nimenomaan siveellisyysrikoksissa vetoamaan Mooseksen lakiin, johon käsite Jumalan laki samaistettiin. 1600-luvulla talonpoikien elämä oli päivä kerrallaan elämistä ja tulevaisuus oli täynnä epävarmuutta, onnettomuutta ja kuolemaa. Ihmisten keskinäinen kanssakäyminen oli kursailematonta, hillitöntä ja karkeaakin. Lisäksi Suomessa ilmeisesti harjoitettiin tiettyjä luonnonvastaisia syntejä enemmän kuin missään muualla kristikunnassa. Valtiovalta pyrki täten estämään syntistä elämää esimerkiksi kieltämällä miespuoliset karjapaimenet. Kirkko vahti omalta osaltaan alamaisten moraalia ja kuuliaisuutta, mutta raskaimmat rikokset edellyttivät aina maallisen oikeuden tuomiota.

Kuolemanrangaistuksia varten piti tietysti olla myös mestauspaikka. Mestaukset suoritettiin julkisilla paikoilla, jolloin rikollisten karut kohtalot toimivat varoittavina esimerkkeinä muille. Taivassalossa tähän tarkoitukseen sopi hyvin Helsinginrannasta Turkuun johtava kuninkaallinen postitie, jossa postirenkien ohella kulki tuolloin runsaasti myös matkustajaliikennettä. Mestauspaikkaa alettiin myöhemmin kutsua ”Kyynelten kallioksi”.

Helsinginrannan vanha postitie nykyisin.

Taivassalon kirkonkylän suunnasta tultaessa tien oikealla pientareella on kyltti ”Kyyneltenkallio”. Auton voi jättää kyltin kohdalla olevaan levennykseen. Paikalta johtaa polku kalliolle.

Kyynelten kallio

Kivilatomukset ympäröivät osin vanhaa mestauspaikkaa. Tarkkasilmäinen kulkija voi huomata myös kallioon upotettuja ruostuneita rautatappeja, joiden merkitys jäi minulle arvoitukseksi.

Kiviaita, jota koristaa vähän myöhemmiltä ajoilta peräisin oleva ruostunut piikkilanka.

Kallion laelle on pysytytetty opastetaulu, jossa kerrotaan perimätietona kulkenut tarina kahden toisiaan rakastavan taivassalolaisen serkuksen, Heikki Erkinpoika Paastolan ja Liisa Matintytär Uurnan sekä heidän yhteisen lapsensa kohtalosta. Heidät tuomittiin sukurutsauksesta kuolemaan. Heikki mestattiin, Liisa poltettiin roviolla sen jälkeen kun oli nähnyt sulhasensa surman ja heidän pieni lapsensa upotettiin kiehuvaan veteen.

Opastetaulu

Sitä onko Heikin ja Liisan tarina täysin totta, ei ole pystytty vahvistamaan. Totta kuitenkin on, että paikalla on teloitettu ihmisiä. Turun hovioikeuden istunnossa 14.10.1665 Taivassalon pappilan renkejä Heikki Pekanpoikaa ja Heikki Mikonpoikaa syytettiin ”sodomiittisesta synnistä”. He saivat kuolemantuomion ja se määrättiin toimeenpantavaksi Taivassalossa Kyynelten kallioksi kutsulla teloituspaikalla.

Heikit teloitettiin kirveellä, ruumiit poltettiin ja heidän tuhkansa siroteltiin tuuleen. He olivat Suomen ensimmäiset tunnetut homoseksuaalisuutensa vuoksi kuolemaan tuomitut ihmiset.

Näkymä Kyynelten kalliolle vanhan postitien suunnasta.

Mestauspaikka oli pitkään vältelty puheenaihe kyläläisten keskuudessa. Paikassa on kerrottu myös kummittelevan ja kallio oli alue, jota paikalliset varsinkin pimeän tullen pelkäsivät. Itse en kummituksia havainnut, mutta jotenkin haikean surumielinen tunnelma Kyynelten kalliolla kuitenkin oli.

Kyynelten kallio kartalla 

ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit
N 6730912 E 197531

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.