Suuren Postitien nähtävyyksiä, Kustavi

Suuri Postitie (ruots. Stora Postvägen) on historiallinen maantie, joka kulkee Turusta Tukholmaan. Tie kulkee Turusta Mynämäen kautta Kustaviin. Kustavista reitti jatkuu meritse kohti Sundia ja sieltä Eckeröhön. Sen jälkeen tie kulkee meritse Ruotsin Grisslehamniin ja lopulta Norrtäljen kautta Tukholmaan. Tien kautta kulki aikanaan merkittävä osa Suomen ja Ruotsin välisestä posti- ja matkustajaliikenteestä.

Retkemme tarkoitus oli noudattaa osin vanhan postitien maisemia ja samalla tutustua sen Kustavin osuuden muutamaan historiallisestikin merkittävään kohteeseen.

Ensimmäinen kohde sijaitsee Kustavin Vähä-Rahissa, aivan vanhan postitien varrella. Maantien länsipuolella löytyy pellonlaidasta aidattu kirkkomaa ja kappelikirkon pohjakivetys. Jostain oudosta syystä en ole itse paikalla aiemmin käynyt, vaikka olenkin koko ikäni matkannut ja viettänyt vapaa-aikani Kustavin ja Turun välillä seilaten.

suuri postitie (12)

Paikalla on muistokivi, johon on kirjoitettu seuraavaa:

”Vuonna 1676 Jaakon päivänä 25.7. vihittiin tälle paikalle Pyhän Jaakobin kappeli ja kirkkomaa. Levätköön rauhassa ne vainajat, jotka tähän pyhään paikkaan ovat haudatut. Jeesus Kristus Vapahtajamme on meidät viimeisenä päivänä herättävä.”

Vuonna 1783 Pyhän Jaakobin kappeli siirrettiin nykyiselle paikalleen Kivimaalle. Kirkon nimeksi tuli Gustavs kuningas Kustaa III:n mukaan. Nykyinen kirkko on saanut paljon perintönään vanhasta kirkosta, josta näkyvin taitaa olla kellotapuli. Vain kivijalka kirkkomäellä muistuttaa sen vanhasta paikasta vieläkin.

Alueen aita kaipaisi taas pikaista ehostusta, sillä laho on alkanut nakertaa sen puisia osia vähän joka kantilta. Muuten paikka on mielenkiintoinen ja ohi ajettaessa helposti lähestyttävä pienkohde, jonka historiaa ei monikaan varmaan osaa nykyään yhdistää Kustavin uuteen kirkkoon.

suuri postitie (3)
Seuraava samankaltainen retkikohteemme vei meidät Kustavin kirkoista vanhimmalle, Pohjois-Vartsalan Kappelirannassa olevalle Pyhän Johanneksen kappelille, joka mainitaan jo Mikael Agricolan vuonna 1554 laatimassa saaristokirkkojen omaisuusluettelossa. Alueen rakenteelliset nähtävyydet eivät ole samaa luokkaa kuin Pyhän Jaakobin kirkkomaan alueella, mutta paikalle pystytetty muistoristi ja alueella komeileva kolmihaarainen kuusi taas vetävät vertoja senkin edestä.

Kirkkoaidan sisäpuolelle jää muitakin erikoisia puuvanhuksia muistuttamaan elämän iäisyydestä, jos näin saa sanoa tämänkaltaisessa kohteessa.

Aivan varmoja ei kuitenkaan olla, oliko tämä sittenkään se ensimmäinen alueen kirkoista, koska epäillään, että sillä oli todennäköisesti edeltäjä kauempana rannasta. Nykyisen Hilappajärven ollessa vielä laguunimainen sisälahti, on se tarjonnut Kalantiväylän vanhimman suojasataman. Järven itälaidalta löytyy paikka nimeltä Helipuu, vanhoissa kartoissa Heligt bo träsk. Se on vanha puolipakanallinen uhrauspaikka, jolla tiedetään myöhemmin sijainneen yksinkertaisen kappelin ja merenkulkijain suojan. Eikä ole varmaa, oliko 1500-luvun kappeli sama rakennus, joka 1783 purettiin. Tällöin kappelissa oli veistoksia 1300-luvulta. Vuonna 1748 siihen rakennettiin uusi parveke ja 1764 uusi sakaristo. Kappeli purettiin 1783, jolloin tapuli myytiin Brändön kirkolle ja kappelikunnat yhdistettiin .

suuri postitie (9)

Kirkkohistorian alettua maistumaan vuorisaarnalta olikin aika siirtyä maisemalliseen kohteeseen. Kaalviikin rannan läheisyydessä kohoaa komea kallioharjanne, josta aukeaa upeat näköalat ympäri vanhan postitien maisemia. Kenties juuri täältä on tähystetty postinkulkua ja samalla turvattu sen kulku, sillä postilaituri sijaitsee juuri tämän mäenrinteen alapuolella idässä.

Kaalviikin postirannassa komeili rauhoitettu puuvanhus.

Nykyään rannan tuntumassa on muistolaatta ja vähän uudempi komistus osoittamassa asian laidan. Matkakaveri Kimmo Jaramo muisteli vielä itse vanhana kustavilaisena, että joku aika sitten rannassa olisi ollut vanha puinen postipaalukin, mutta kenties talven tuiverrukset tai linnut ovat nokkineet sen pois

Lopuksi päätimme vielä huristella Vuosnaisten rantaan, josta postitien matka on jatkunut kohti Ahvenanmaata ja josta tänä päiväkin kulkee lauttaliikenne säännöllisesti Brändöön. Tätä nykyä lauttarantaa komistavat lomamökit ja ravintolat, sekä tietenkin kalastaja-alukset ja kesäisin huvipurret.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6726646 E 193756

1 reply

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa käyttäjälle Pekka Hellström Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.