Suttesgáldu – Sulaojan lähde, Suomen suurin

Suomen suurin lähde, Sulaojan lähde, sijaitsee Utsjoen kunnan etelälaidalla, Paistunturin erämaa-alueella. Lähde on aivan Karigasniementien vieressä ja helppo retkikohde koko perheelle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Suttesája eli Sulaoja on Kevon retkeilyreitin eteläinen lähtöpiste. Se ei kumminkaan sijaitse luonnonpuiston sisällä, vaan puistoalueen eteläpuolella. Karigasniemetien vieressä olevalta parkkipaikalta lähtee noin kahden kilometrin mittainen luontopolku. Polku on helppokulkuista, vaihtelevaa harjumaastoa, joten perheen pienimpienkin kanssa Sulaojalla saa hyvän hengähdystauon autossa istumiselle. Luontopolku kiertää Sulaojan lähteellä ja palaa takaisin parkkipaikalle. Polun varteen on laitettu opastauluja, jotka kertovat Sulaojan pyhästä lähteestä, lähteen ympäristöstä sekä alueen kulttuurihistoriasta.

Sulaojan luontopolulla ei ole rakennettuja tulipaikkoja tai muita palveluita. Polku on merkitty ja näkyy hyvin maastossa, kuluneimmille ja vaikeimmille kohdille on rakennettu pitkokset tai portaat, joten huonompijalkaisilla on myös mahdollisuus kiertää luontopolku. Kevon reittiä kohti kuljettaessa polku laskeutuu Luopmošjohka -joen telttailualueelle, jossa on rakennettu tulipaikka. Polun alkupisteessä, parkkipaikalla on Metsähallituksen ylläpitämät opastekyltit sekä ulko-wc:t.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sulaojan alku, Suttesgáldu (suom. Sulalähde), on Paistunturin erämaa-alueella, jossa on useita uhri- ja palvospaikkoina toimineita lähteitä. Suttesgáldu on yksi tunnetuista pyhistä paikoista, ja sillä on perimätiedon mukaan ollut parantavia vaikutuksia. Lähteeltä ja sen lähiympäristöstä ei kumminkaan ole löydetty uhrattuja esineitä, mikä luultavasti johtuu lähteen suuresta koosta ja toisaalta myös tutkimuksen puutteesta.

Toinen Paistunturin alueen tunnettu palvospaikka on Seitalan lähdealue. Lisäksi Sulaojan läheisyydessä on yksi Utsjoen kunnan alueen Ailigas-tuntureista, saamelaisille pyhistä tuntureista.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lähde on Suomen suurin, jos määritteenä on virtaama. Vettä kulkee jopa 400 litraa sekunnissa lammen pohjaan. Lampi näyttää pieneltä järveltä, mutta kirkas vesi sekä pohja, jossa ei juurikaan ole kasvillisuutta, paljastaa siinä olevan jotain kummallista. Hiljainen ja varovainen kulkija voi nähdä Suttesgáldun vedessä uiskentelevia rautuja. Lammen rannalla olevalla laiturilla tosin kannattaa olla varovainen, se olisi pientä kunnostusta vailla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaltion vesi on peräisin läheisestä Luopmusjoesta, josta se suodattuu paineella moreenikerrosten läpi. Lammesta vesi jatkaa kulkuaan noin 600 metriä pitkänä jokena Basijávri-järveen (suom. Pyhäjärvi). Lampeen pulppuavan pohjaveden lämpötila on ympäri vuoden noin kolme astetta, joten joki ja osittain myös Basijávri pysyy sulana läpi talven kovillakin pakkasilla. Suttesgáldun vettä kannattaa mukaansa ottaa muutama sata metriä parkkipaikalta Karigasniemen suuntaan. Suttesájan yli menee pieni silta, jolta vettä on helppo pulloon napata.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lähteen ja ojan ympäristö on mielenkiintoinen kohde myös kasvi- ja lintuharrastajille. Sulaojan ympäristö on muuta lähiympäristöä rehevämpää ja siellä esiintyy runsaasti esimerkiksi Väinönputkea, jota on perinteisesti pidetty sekä herkkuna että rohdoskasvina. Ympärivuotinen sula houkuttelee lintuja myös talviaikaan. Kasvi- ja lintuharrastajien, kuten muidenkin kulkijoiden on kumminkin syytä muistaa alueen historia ja kulttuuriperintö pyhänä paikkana, joka edelleen on merkityksellinen monelle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Suttesájan luontopolku jää monelta kulkijalta huomioitta, sillä tienvarren opasteet ohjaavat ainoastaan Kevon luonnonpuistoon reitille. Lisäksi monet eivät mene ensimmäistä ojan ylitystä pidemmälle polulla: Suttesgáldun näkee vasta pienen kävelymatkan jälkeen. Hiljaisen lammen rannalla vierailu on kumminkin kävelymatkan arvoinen. Paikassa tuntuu edelleen olevan jotain selittämätöntä.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 7698656 E 465381

3 replies
  1. Kaarina Leppämäki
    Kaarina Leppämäki says:

    no se valkolehdokki. kaksi tänään näin. tuoksu oli aivan ihana(!) täällä entisen vampulan perukoilla oli. eikä muuta kun hyvää juhannusta kaikille. kännyllä kuva ja johkaannuin tälle sivulle kun tunnistin kukkaa.

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.