Hyvinkään Suomiehen luontopolku – soranottopaikasta monimuotoisuuden keitaaksi

➡️ Suomiehen luontopolku 2–3 km
? Lähtöpaikka kartalla. Pysäköintipaikan osoite on Jukan metsätie, Hyvinkää.
ℹ️ Suomiehen luontopolku tarinakarttana

Monelle ei ehkä tule mieleen lähteä hakemaan luontoelämyksiä soranottokuopalle. Kun ensimmäisen kerran kävin kevättalvella Suomiehen alueella, järkytyin. Paikka näytti niin vastenmieliseltä kuin kevättalvinen soranottoalue vain voi näyttää. Tännekö pitäisi pykätä paikallisia ja mahdollisesti myös matkailijoita houkutteleva luontopolku?! Kävin alueella uudestaan kesällä, ja järkytys muuttui ensin hämmennykseksi ja sitten riemuksi. Se kukkaloisto, mikä alueella vallitsi, oli hämmentävä. Syksyllä puolestaan rinteiden sammalet hehkuivat kosteudessa heleän vihreinä. Siitä tulikin jotain aivan muuta, kuin tavallinen luontopolku!

Suomiehen paahdeympäristön kukkaloistoa. Kuva: Sanna-Mari Kunttu

Suomiehen luontopolku sijaitsee Hyvinkäällä, Ruduksen entisellä soranottoalueella. Soranotto alkoi jo ennen 1960-lukua, ja päättyi vuonna 2014. Nyt alue kuuluu Ruduksen LUMO-ohjelmaan, jossa tehdään ennallistamistoimia luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Maisema-arkkitehti Vilma Pylkkö teki alueelle jälkihoitosuunnitelman, jonka tavoitteena oli parantaa alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä lisätä luonnon monimuotoisuutta. Ennallistamistöitä on tehty myös Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ketosirkka-hankkeen tiimoilta. Pohjavettä on suojeltu palauttamalla kasvillisuus pohjaveden kannalta herkimmille alueille. Alueelle on kylvetty niitty- ja ketokasvillisuutta houkuttelemaan perhosia ja muita hyönteisiä. Sorakuopan pohjalle on siis luotu keinotekoisesti paahdeympäristöjä – ne ovat umpeenkasvusta kärsivä, uhanalainen luontotyyppi. Alueelta on myös poistettu Suomen alkuperäiskasvillisuutta uhkaavia vieraslajeja: kurtturuusua ja lupiinia. Rinteille sommitellut lahopuut ja hyönteishotellit puolestaan tarjoavat hyönteisille pesintä- ja talvehtimispaikkoja. Lahopuut käännettynä juuret kohti taivasta, ovat muuten suhteellisen paljaassa ympäristössä vaikuttava näky.

Hyönteishotelleja. Kuva: Sanna-Mari Kunttu

Luontopolkureittejä on kaksi. Soranottamon pohjalla kulkeva reitti on helppokulkuinen ja sen pääsee kiertämään myös lastenrattailla. Vaativampi reitti kipuaa soranottoalueen laitamien mäntymetsiin ja vie muinaisrannalle, Jätinkadulle. Osittain jyrkätkin kipuamiset kannattaa tehdä maisemien vuoksi! Luontopolun erikoisuutena on kaksi ympäristötaideteosta. Vilma Pylkön ympäristötaideteos, valtava kivistä rakennettu Jätin jalanjälki, avautuu upeasti rinteeltä lintuperspektiivistä.

Vilma Pylkön taideteos Jätin jalanjälki. Kuva: Sanna-Mari Kunttu

Toinen taideteos, Riku Lumiaron Mennyttä aikaa etsimässä, houkuttelee luontopolkukulkijan kivilohkareiden välisiä käytäviä pitkin teoksen sisään. Kivilabyrintti on kuin jättimäinen jatulintarha, jota koristamaan on ripustettu vanhoja ikkunankarmeja ja luita.

Riku Lumiaron ympäristötaideteos Mennyttä aikaa etsimässä. Kuva: Sanna-Mari Kunttu

Merkittyjen reittien varsille pystytetyt luontopolkutaulut kertovat alueen historiasta; aina jääkaudesta lähtien tähän päivään. Ihmistoiminnan jälkien lisäksi jääkauden jättämät merkit ovat keskeinen osa luontopolkua. Vaikka nyt liikutaankin ihmisen rajusti muokkaamassa ympäristössä, tulee rinteillä polkujen ulkopuolella liikkumista välttää, sillä hiekkaisten rinteiden sammalpeite kuluu herkästi! Alueella kannattaa vierailla etenkin kesällä parhaimman kukkaloiston aikaan.

Syksyisen luontopolun kulkijat. Kuva: Sanna-Mari Kunttu