Stålbergin kivet, Hämeenlinna

Tällä kertaa tieni oli vienyt Hämeeseen. Siellä istuin kulkupelin kyydissä ja katselin reittiä seuraavalle kohteelle. Hihittelin, koska Karhunperse-niminen seutu näytti olevan vain muutaman kilometrin päässä. Siellä päätin pistäytyä, jos aikaa sattuisi jäämään. Matkani oli nimittäin vievä Stålbergin kiville.

Sen verran tiesin määränpäästäni, että siellä piti Kalvolan Rimmillässä olla Peurasuon laidalla valtavia siitolohkareita tiiviissä läjässä. Sijannin tiesin joten kuten, vaan sen enempiä ei taaskaan ollut tiedossa siitä, mitä edessä oli odottava.

Jalkautuminen tapahtui poikkeuksellisen etäälle. Melkein perille toki vei tie, mutta tasaista kävelyä suurempaa iloa siitä ei ollut, sillä kulku sille tyssäsi puomiin. Mikäpä siinä oli kävellessä kauniina kesäpäivänä. Jalkojeni mittaillessa matkaa saatoin todeta, että suljetusta puomista huolimatta tiellä oli suomalaiseksi metsäautotieksi poikkeuksellisen paljon liikennettä. Lieneekö hyvät marikot syynä sekä puomiin että autoiluun?

Puolitoista kilometriä myöhemmin tiellä kuljettava osuus on takana. Edessä oli varttunut männyntaimikko, jonka sekaan sukelsin paikantimen ohjeiden perässä. Sen verran sakea nuori metsä oli kyseessä, ettei eteen nähnyt kuin parisen kymmentä metriä kerrallaan.

stålbergin kivet (1)

Viimein kauampaa pilkotti valoa sen verran, että tiesin olevani suon laidassa. Kotvan myöhemmin puiden takaa erottui tumma hahmo. Olin tullut perille Stålbergin kiville. Kummassa paikassa ne olivat: aivan suon laidassa. Ja vielä maastossa, jossa ei muutoin lohkareita ollut.

stålbergin kivet (8)

Kiersin kiviä myötäpäivään. Lohkareiden keskellä rajautui tila, johon puolestaan johti yksi kivien luolista. Se oli muodostunut kahden kivennojatessa toisiinsa. Muodoltaan se oli kauniin kolmiomainen. Pituutta kolmisen metriä, leveyttä metrin ja korkeutta puolisentoista.

stålbergin kivet (9)

Varsinainen pääluola oli lohkareiden koilispuolella, jossa kahden kiven väliin rajautui pihamainen alue. Sen perällä oli avara lippaluola, josta edelleen haarautui muutama pieni umpinaisempi tila. Paikan muodon vuoksi tarkkojen mittojen antaminen ei luonnistu, mutta vaikuttava kokonaisuus oli kyseessä.

stålbergin kivet (11)

Stålbergin kivet ovat saaneet nimensä niillä piileskelleen miehen mukaan. Herran synneistä tai edesottamuksista ei sen tarkempaa tietoa ole, jos jotain satut tietämään, niin kerro ihmeesä tarina jälkipolvienkin muistettavaksi. Itse arvelen paikalla olevan monta muutakin tarinaa. Moni vaatimattomampikin lohkare on nimittäin ollut palvonnan kohteena, miksei sitten tämänkin?

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6764333 E 339369

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.