Sandskär on Haaparannan saariston kansallispuiston helmi

? Paikka kartalla
➡ Useita reittejä, mm. luontopolku 5 km
? Paljon retkeilyrakenteita, mm. tulipaikkoja ja päivätupa
ℹ Saaristokuljetuksen kotisivut
ℹ Haaparannan saariston kansallispuiston kotisivut

Yksi Suomen hyvistä puolista on, että se on lähellä Ruotsia. Etenkin Ruotsin rajan tuntumassa asuville matkustajille tämä avaa kokonaan uusia mahdollisuuksia laajentaa retkeilyharrastusta myös Skandinaviaan.

Tyypillistä maisemaa Sandskärin eteläosista. Taustalla kappeli, sinne johtava lankkupolku, paljon hirvenpapanoita ja hiekkaa. Niistä on Sandskär tehty.

Sandskär sopii hyvin päivän tai kahden laiskaksi patikkaretkeksi.

Sandskär on Haaparannan kansallispuiston suurin saari. Haaparannan kansallispuisto sijaitsee Ruotsin puolella, suurin piirtein Perämeren kansallispuiston kohdalla. Haaparannan kansallispuisto tarjoaa kuitenkin matkailijalle monella tavalla eksoottisemman kokemuksen, kuin kotimaan saaristopuisto. Haaparannan saaret, etenkin Sandskär, ovat esimerkiksi suurempia, kuin kotimaisen naapurin Perämeren kansallispuiston saaret.

Kumpulan satama, johon rantautuu taajaan myös omaa tahtiaan liikkuvia venekuntia.

Sandskärin kappelin alttarin pääikkuna avautuu saarelaiseen luontoon.

Kesäisin kansallispuistoon on mahdollista päästä joko omalla veneellä tai valitsemalla jonkin puistoon matkoja järjestävistä yrityksistä ja niiden yhteysaluksista. Matkat kansallispuistoon lähtevät Nikkalan satamasta. Lääninhallitus tukee kuljetusta, joten menopaluun hinnaksi jää aikuiselle vain 200 kruunua, eli 20 euroa. Matka satamasta Sandskäriin kestää noin tunnin ja vartin, ja matkaa on 30 kilometriä. Oulusta ja Hailuodosta Sandskäriin tulisi vain noin 110 kilometriä, joten merikelpoisella veneellä on mahdollista tulla tänne myös Suomesta käsin. Ennenvanhaan Hailuodon kalastajat kävivät täällä ahkerasti pyyntimatkoilla.

Kumpula.

Aluksen ajoituksen kanssa pitää muistaa aikaero, mutta tämä onneksi toimii aamu-unisten retkeilijöiden suhteen oikeaan suuntaan, eli kello on Ruotsissa tuntia vähemmän kuin Suomessa. Pieni paatti odottaa satamassa, johon auton saa parkkiin ilmaiseksi. Vieressä on myös karavaanarialue. Alus kulkee nykyään kesäaikaan sekä arkisin että viikonloppuisin, ja oma paikkansa kannattaa varata ajoissa. Suositut venekuljetukset täyttyvät luontomatkailijoista nopeasti. Paluumatkat Haaparantaan lähtevät sekä saaren etelä- että pohjoispäistä.

Luontopolku kiertelee läpi läntisen saaren.

Meidän matkallamme kaikki kyytiläiset sattuvat olemaan suomalaisia, ja myös aluksen ruotsalainen kippari puhui hyvin suomea. Venereissun ajan kippari viihdytti matkalaisia kertomalla tarinoita saariston historiasta ja hänen omasta suvustaan. Hän kertoi muun muassa sukunsa olevan vanhastaan salakuljettajia ja kalastajia Perämeren vesiltä.

Kumpulastugan: saaren hyvin varusteltu päivätupa.

Kuljetukset Sandskäriin saapuvat saaren tätä nykyä ainoaan asutuskeskittymään, Kumpulan kylään. Kumpulassa on runsaasti erilaisia matkailu- ja retkeilyrakenteita. Kipparimme mukaan matkojen järjestäjät hoitavat myös kylän ja sen retkeilymahdollisuuksien ylläpitämisen ja hoitamisen. Kylästä löytyy tulistelupaikat sekä viihtyisä päivätupa, jossa oli vierailupäivänämme jopa kahvitarjoilu. Kumpulan päivätuvassa ei saa yöpyä, mutta siellä voi muuten viettää aikaa. Päivätuvassa on myös kamina lämmittelyä tai ruoan valmistamista varten sekä keittolevyt.

Merellinen lounas valmistuu Kumpulan idyllisellä tulistelupaikalla

Kylän puuhuolto on hyvä, mutta puita saattaa joutua katkomaan kirveellä tai sahalla. Työkalut ovat onneksi hyvässä kunnossa, ja tulen valmistaminen tulistelupaikalle onnistuu helposti. Kylässä voi nostaa vettä kylässä sijaitsevan saunan viereisestä kaivosta. Sauna on yleensä vapaasti vierailijoiden käytössä, mutta vierailupäivänämme se oli valitettavasti suljettu korjauksien vuoksi. Kylässä kuuluu tosin olevan toinenkin avoin sauna. Kylässä on luonnollisesti myös ulkohuussit. Lisäksi kylästä löytyy suomen, ruotsin, englannin ja saksan kielillä infotauluja, jotka kertovat saaren historiasta, geologiasta ja ekologiasta.

Kumpulasta löytyy toimiva kaivo.

Myös saarelta ulkopuolisille vuokrattavat mökit sijaitsevat kylässä. Kylän mökeistä suurin osa on kuitenkin yksityisiä kesämökkejä, joten niiden yksityisyyttä tulee kunnioittaa. Mökkien vieressä on telttailua suosivien matkailijoiden käytettäväksi telttailualue.

Sandskärin satumetsä.

Haaparannan saariston kansallispuisto perustettiin 1995 Pohjanlahden pohjoisosan ainutlaatuisen saaristoluonnon suojelemiseksi, ja sen pinta-ala on 6000 hehtaaria, josta 800 maata. Maa on kohonnut peräti 85 senttiä sadassa vuodessa, eli historiallisesti saari on hyvin nuori. Siksi monien täkäläisten saarien nimenä on vielä ”skär”, luoto. Alkujaan ne olivat vain vaatimattoman kokoisia luotoja.

Maisemat ovat suomaisen silmään varsin eksoottisia. Hirvien syömät puut luovat savannimaisen vaikutelman.

Luontopolkua kiertämässä.

Männyt ovat kasvaneet mielikuvituksellisiin muotoihin.

Sandskärin luonto on eksoottista. Saaren avarat ja hiekkaiset maisemat eläinten kalvamine puineen tuovat mieleen savannin, etenkin jos lakeuksille kuvittelee muutaman hirven vaeltamaan. Jos hirvet olisivat dinosauruksia, Sandskär olisi Jurassic Park. Hirviä on Sandskärissä runsaasti, ja niiden kikkareita löytyy kaikkialta saarelta. Hirvet ovat pyörineet jopa keskellä Sandskärin pientä kylää. Kipparin mukaan hirvet ovat tulleet Sandskärissä joskus niin kesyiksi ja aggressiivisiksi, että niiden hätistämiseksi ja pelottelemiseksi on yritetty keksiä erilaisia keinoja. Hirvimetsällekin on jouduttu lähtemään kansallispuistostatuksesta huolimatta.

Jos tästä jatkaa länteen, päätyy mantereiseen Ruotsiin.

Sandskär on erityisen kuuluisa linnustostaan ja rengastajien ahkerassa käytössä. Vuoteen 2014 mennessä täällä on havaittu peräti 257 lajia. Mikäli lintujen bongaaminen on itselle läheinen harrastus, Sandskär tarjoaa hyvät mahdollisuudet tehdä monia erilaisia havaintoja. Saarella on myös rupikonnia ja hylkeitä. Talvisin porot vaeltavat Haaparannan kansallispuiston saaristoon. Sandskärin hietikoilla kasvaa runsaasti variksenmarjaa, ja sitä saa poimia, vaikka muuten kasvillisuutta ja kukkia ei saa repiä kansallispuistossa.

Saarella ei pääse eksymään. Polkuverkosto on selkeä ja johtaa vain kahteen paikkaan: Kumpulaan ja Norduddeniin.

Saaren läpi kulkee noin 5 kilometrin mittainen merkitty polku. Lisäksi saarella on muutamia erilaisia rengasreittejä. Reitit saaren läpi koostuvat pääasiallisesti pitkospuista. Retkeilijöitä kehotetaan pysymään merkityllä reitillä, jotta saaren eläimistö ja luonto eivät häiriintyisi. Polku on niin helppokuntoista, että sen kulkemiseen kuluu arviolta tunti.

Lankkupolku on viitisen kilometriä pitkä.

Lähellä Kumpulan kylää törröttää yksinäisenä Sandskärin punainen kappeli, joka on vahtinut saarta 1700-luvulta saakka. Lankkupolkujen lisäksi kirkolle johtaa kivilatomus, joka on mahdollisesti jäänne vanhasta kirkkopolusta.

Kappelille johtava vanha kivilatomus. Kirkkopolun paikkaa merkkaamassa?

Sandskärin kappeli on sisältä tervattu tummanpuhuvaksi. Sen katto on korkealla ja kirkkopenkit ovat todella kapeat, aivan kuin riu’ulla istuisi. Kirkon alttaripäätyyn on ripustettu tauluja ja muistokirjoituksia, jotka kuvaavat kirkon ja saaren historiallisia vaiheita ja joissa muistetaan paikallisia merillä hukkuneita. Kuningaspari kuningas Oscar II (1829–1907) ja kuningatar Sofia (1836–1913) vahtivat seurakuntaa haalistuneista tauluista.

Karun kappelin sisätiloja

Kirkon seinille on raapusteltu graffitteja, joissa kirkon vierailijat kertovat käyneensä kirkossa tai joissa nuoret parit lupaavat rakkautta toisilleen. Nämä graffitit ovat monilta vuosikymmeniltä, ja vanhimmat niistä ovat jopa yli sadan vuoden takaisia.

Kuningaspari Oscar ja Sofia.

Kappelin takana on tunnelmallinen hautausmaa, joka jää helposti huomaamatta. Haudattuna tänne on ainakin mökkinsä eteen puukotettu mies, merestä vuonna 1910 ajelehtimasta löydetty ruumis ja Elvine-nimiseltä, vuonna 1886 uponneelta laivalta peräisin oleva öölantilainen merimies. Kappelin läheltä voi bongailla gistgård-kiviröykkiöitä, joilla kuivattiin ennen verkkoja. Maannoususta johtuen röykkiöt ovat joutuneet kauas merestä. Luontopolun varrelta löytää myös laxmarkin eli vanhan lohikellarin raunioita. Maan viileyttä käytettiin säilömään suolattua kalaa.

Hukkuneiden muistotauluja Sandskärin kappelissa.

Helppokulkuisen polun varrella on runsaasti levähdyspenkkejä. Polulta kannattaa ehdottomasti poiketa Baatilahden uskomattoman kauniille ja autiolle hiekkarannalle. Ranta olisi nähtävyys missä tahansa, mutta erityisesti täällä kauniina kesäpäivänä olo tuntuu todella rikkaalta Perämeren oman paratiisisaaren rannalla. Matala vesi on lämmintä ja todella vähäsuolaista. Rannalla voi kahlata jopa satojen metrien päähän.

Aution Baatilahden hiekkaranta on varustettu pelastusrenkaalla.

Kiertämällä voi nähdä hiekkaisten nummien lisäksi myös saaren kauniita lehti- ja havumetsiä. Ryhmyiset puut luovat satumaista tunnelmaa. Hiekkaiset vallit, ”stadionit” ovat dyynimuodostelmia ja tuovat saarelle korkeuseroja. Vaikka stadionit ovat korkeita, myös niille on helppo nousta, sillä niiden päälle kipuavat polut on varustettu portailla.

Paratiisi maan päällä! Kuumana kesäpäivänä Baatilahden kaunis hiekkaranta on kuin paraskin Karibian lomakohde.

Lepopaikkoja riittää.

Sandskrär muistuttaa monella tavoin savannia!

Polun varressa on lisäksi mystisiä labyrintteja. Nämä latomukset ovat tavallisia Norrbottenin saaristossa. Tällaisia labyrintteja on Ruotsissa yli 300, kolmannes Norrbottenissa. Useimmat labyrinteistä rakennettiin 1700–1800 luvuilla, mutta niiden alkuperän oletetaan olevan muinaisempi. Suomessa vastaavia muodostelmia on kutsuttu jatulintarhoiksi, ja niitä löytyy rannikkoalueelta muutamia.

Ryömivä kasvi kappelin kivipolulla.

Labyrintteja on ilmeisesti käytetty kalaonnen saavuttamiseksi ja lasten ajanvietteeksi. Pakanuuden aikana labyrintit kuuluivat hedelmällisyysriitteihin. Esimerkiksi lännempää Västerbottenista on säilynyt tarina, jossa kylän kaunein tyttö vietiin labyrintin keskiöön juhannusyönä. Kylän poikien piti johdattaa hänet tanssien ulos labyrintistä.

Yksi saaren jatulintarhoista sijaitsee luontopolun varressa. Jatulintarhoihin koskeminen on luonnollisesti kiellettyä.

Saaren pohjoiskärki Nordudden on yhtä hiekkaisaa harjua. Kärki on kapea ja myös sen päästä löytyy toinen telttailupaikka, huussit sekä paikka pistää tuleksi. Jos Sandskäriin on tullut Haaparannasta lähtevällä venekuljetuksella, voi veneeseen nousta myös saaren pohjoispään laiturilta, joten matkailijan ei ole pakko kävellä koko reittiä takaisin.

Nordudden, pohjoiskärki. Täältäkin löytyy telttailualue ja tulipaikka.

Haparandan saariston kansallispuisto on useimmille suomalaisille kiistatta maantieteellisesti läheisin ruotsalainen kansallispuisto, jonka soisi kaikkien luonnosta kiinnostuneiden tuntevan. Omaa venettä ei tarvita ja matkalippu on halpa, joten puisto sopii hyvin saaristokokemukseksi maakravuillekin.

Kumpula. Osa mökeistä on vuokrattavissa edulliseen hintaan.