Saarten ja salmien salaisuuksiin ilmatäytteisellä kanootilla

Tuhansien järvien maassa on myös tuhansia retkikohteita, jonne ei pääse oikein muuten kuin vesitse. Myös monet kansallispuistojemme ihanat paikat avautuvat kunnolla vain veden päältä. Esimerkiksi Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistojen luontokohteet ja nähtävyydet ovat suurimmaksi osaksi saarissa, joihin ei kesäkautena ole pääsyä kuin veneellä. Mieluiten ilman moottoria, jottei kansallispuiston rauha rikkoudu.

Kumikanootti Saimaalla.

Miten näihin paikkoihin sitten pääsee? Tietysti voi vuokrata veneen tai kanootin, mutta jos sellaista ei voi vuokrata paikan päältä, vene täytyy jotenkin kuljettaa vesillelaskupaikalle. Toinen vaihtoehto on hankkia reppulautta, jonka voi helposti kuljettaa mukana ja matkaan voi lähteä melkein mistä vain, mistä lautan saa vesille.

Reppulautta ei ole kuitenkaan ainoa mukana kuljetettava vene. Tässä esittelen kolmannen vaihtoehdon, joka on reppulauttaa edullisempi, varsinkin, jos retkelle lähtee kaksi ihmistä ja tarkoitus on vielä kuljettaa mukana retkeily- ja yöpymisvarusteita, tai jos haluaa lähteä päiväretkelle lasten kanssa. Tämä vaihtoehto on nimeltään ilmatäytteinen kanootti eli kumikanootti. Silläkin voi lähteä liikkeelle melkein mistä vain, kunhan kanootin saa kannettua tai kärrättyä rantaan. Kanootti kulkee kätevästi vaikka auton takakontissa tai pyörän perässä kärryssä.

Kumikanootti Vuori-Kalajalla.

Mikä on ilmatäytteinen kanootti tai kajakki? Lyhyesti kyse on veneestä, joka pakkautuu pieneen, yleensä noin urheilukassin kokoiseen tilaan, ja josta ilmapumpun avulla saa jäykistettyä melontakelpoisen kulkupelin.

Kanooteista puhutaan, kun veneessä ei ole kantta, kun taas kajakissa on kansi ja veneessä istujat pilkistävät esiin kannen rei’istä. Kumpiakin myydään ilmatäytteisinä. Kanootteja myydään sekä yhden että kahden hengen versioina, ja isoimpiin sopii kolmekin matkustajaa. Painoa kanootille tyhjänä voi tulla kyllä 15–20 kiloa, mutta kyllä sellaisen silti vähän matkaa jaksaa kantaa vaikkapa autosta venesatamaan. Myös bussin kyydissä kanootti kulkee yhtenä pakettina.

Kumikanootti kuivumassa käytön jälkeen.

Usein itse puhun kumikanootista, vaikka oma kanoottini ei olekaan kumia vaan muovia ja kangasta.

Onko sellainen vempele sitten turvallinen? Ensimmäisenä tietysti tulee mieleen, että kanoottihan saattaa puhjeta kiveen osuessaan kuin ilmapallo. Ilmatäytteisten kanoottien rakenne on yleensä sellainen, että pohja on vahvistettua ja joustavaa muovitettua kangasta, joka ei puhkea kuin puukolla läpi lyömällä. Varsinaiset ilmaosastot – joita on aina useampia – ovat tämän kankaan suojassa. Joissakin kanooteissa ilmaosastot ovat erilliset ja irrotettavat, kun taas toisissa ilmaosastot on integroitu runkoon. Tällainen kerrosrakenne tietysti lisää veneen painoa, mutta se tekee kanootista myös paljon turvallisemman. Kyseessä ei siis ole mikään marketin kumiveneestä muotoiltu kanootti, vaan huomattavasti kestävämmäksi suunniteltu menopeli.

Tässä kanootissa on kolme ilmaosastoa, joista vasemmanpuoleisin on juuri pumpattu täyteen.

Toinen turvallisuuteen liittyvä kysymys on kanootin hallittavuus. Ilmatäytteen ansiosta kanootti on erittäin vakaa eikä se pääse keikahtamaan ympäri juuri mitenkään, joten yllättävää veteen mulahdusta ei tarvitse pelätä.

Sen sijaan kova tuuli voi aiheuttaa muita vaikeuksia. Tyynellä tai lähes tyynellä säällä kanootti menee hienosti eteenpäin mukavaa, melojasta riippuen noin 3–6 km tuntivauhtia. Ei siis mitään kilpamelontavauhtia, mutta turismiin ja retkeilyyn aivan riittävää. Mutta vastatuuleen vauhti hidastuu merkittävästi, ja puuskainen vastatuuli saattaa pysäyttää etenemisen kokonaan. Silloin kannattaa vain yrittää meloa rantaa kohti ja edetä rantoja pitkin. Kannattaa myös muistaa, että poutasäällä usein puuskat ovat kovimmillaan iltapäivällä. Aamun ja illan rauhalliset hetket voi siis hyvin hyödyntää melontaan.

Ilmatäytteinen kanootti ei siis ole kulkupeli, jolla voi mennä säässä kuin säässä minne tahansa. En lähtisi sellaisella avomerelle enkä suurille selille ainakaan tuulisella säällä. Mutta suurin osa Suomen järvistä on sokkeloisia ja suojaisia, joiden lahtien, poukamien ja saarten suojissa pääsee kesäpäivinä hyvin etenemään, samalla kun ihanat maisemat lipuvat ohi!

Ilmatäytteisestä kanootista saa paremmin hallittavan ja nopeamman, jos se on jäykempi. Jäykemmästä materiaalista, kuten DropStitchistä tehdyt ilmatäytteiset kanootit täytetään suuremmalla paineella. Ne muistuttavat muodoltaan jo enemmän perinteistä kanoottia. Hinnaltaan sellaiset kanootit ovat tosin merkittävästi kalliimpia. Oma kanoottini, KxOne Baram 300 maksaa noin 500 euroa, mutta jäykemmät samankokoiset korkeapaineiset kanootit (esim. KxOne Slider DS 485) jo yli 1200 euroa. Ilmatäytteisten kanoottien eliittimerkin eli itävaltalaisen Gräbnerin kanootit taas jopa yli 3000 euroa!

Aloittelevalle harrastajalle nämä ovat aikamoisia summia. Siksi olen itse päätynyt kompromissina edullisempaan, mutta vedessä hieman hitaampaan ja kömpelömpään tavalliseen KxOnen Baram 300 -kanoottiin. Vastaavaa kanoottia myydään myös ainakin Britanniassa nimellä ZPro Tango 300. Muita tunnettuja ilmatäytteisten kanoottien valmistajia ovat Gumotex, Advanced Elements, ja Sevylor. Advanced Elementsiltä on saatavissa myös ultrakevyt yhden hengen PackLite-kanootti, joka painaa vain 1,6 kiloa, joten sitä voi käyttää reppulautan tavoin. Useimmat ilmatäytteiset kahden hengen kanootit painavat 16-19 kiloa, mutta lisäpaino tuo mukanaan myös lisää suojaa pohjaan ja sen myötä parempaa kestävyyttä käytössä. Ostin itse oman kanoottini Suomesta, mutta jos mieleistä kanoottia ei löydy kotimaasta, KxOnea myyvät myös saksalaiset ja ZPro:ta brittiläiset nettikaupat ja useat niistä toimittavat kanootteja Suomeen.

Kalliimpi kanoottimateriaali on periaatteessa myös kestävämpää. Halvemman hintaluokan kanoottien ilmaosastot ovat yleensä PVC:tä, mikä voi venyä jossain määrin käytössä – siksi pitää olla tarkkana, ettei kanoottia täytä liian täyteen, jotta kanootti pysyy muodossaan. Gumotex ja Gräbner tekevät kanoottinsa kumiseoksesta, joka kestää painetta paremmin ja Gräbner väittääkin, että heidän kanoottinsa kestävät jopa kaksi vuosikymmentä käytössä. Mutta uskoisin, että huolellisella säilytyksellä omakin kanoottini jaksaa kulkea mukanani ainakin kymmenen vuotta. Kanootti on käytön jälkeen kuivattava huolella, jotta kangas ei homehdu.

Kesä, kulkuri ja kumikanootti!

KxOne Baram 300 -kanootin etuna on runsaat tilat – kanootti on 410 cm pitkä ja 95 cm leveä –ja ennen kaikkea kantavuus, 250 kiloa, mikä mahdollistaa kahden aikuisen tai yhden aikuisen ja kahden lapsen kuljettamisen. Kahden aikuisen lisäksi mukaan sopii vielä ruhtinaallisesti tavaraa. Ilmatäytteisellä kanootilla retkeilyyn saa ihan uuden ulottuvuuden, kun rinkkoja ja muuta retkellä tarvittavaa ei tarvitse koko ajan kantaa selässä.

Laiva on lastattu kahden hengen retkivarusteilla. Rinkat voi sitoa veneen kiinnityslenkkeihin irtoremmeillä. Lisäksi mukana retkiluksusta, kylmälaukullinen herkkuja!

Olipa kanootti mikä tahansa, retkikäyttöön suosittelen joka tapauksessa hankkimaan tarpeeksi suuren ja kantavan kanootin, jotta kaiken tarvittavan saa mukaan. Kahden hengen kanootin kantavuuden olisi hyvä olla vähintään 230-240 kiloa. Pituutta olisi hyvä olla ainakin 4 metriä. Kanootit ovat varsin kapeita, joten retkivarusteet sopivat mukaan vain riittävän pitkään kanoottiin. Yhden hengen tarpeisiin riittää pienempikin kanootti, mutta jos tarkoitus on kuljettaa joskus lapsia tai tavaraa, tarvitaan kahden hengen kanootti.

Kanootin lisäksi tarvitaan myös melat. Olen itse pitänyt kaksipäisestä, Advanced Elementsin 900 grammaa painavasta 4-osaisesta PackLite-kajakkimelasta, jonka hintaluokka on n. 100 euroa. Melan saa helposti pieneen pakettiin ja sen kokoaa käyttöön muutamassa sekunnissa. Ultrakeveitä hiilikuituisiakin meloja löytyy, mutta ne maksavat myös paljon enemmän Kanoottia voi tietysti meloa myös yksipäisellä kanoottimelalla. Kanootissa on tilaa niin paljon, että mukaan mahtuu myös varamela kaiken varalta.

Melontaliiviksi olen valinnut kevyen Baltic Paddler -melontaliivin, johon olen ollut erittäin tyytyväinen. Lapsille suosittelen kuitenkin oikeita vähintään 100 N pelastusliivejä. Vaikka kanootti onkin turvallinen, ilman liivejä ei pidä lähteä vesille.

Melontaonnea. Päällä punaiset melontaliivit.

Milloin kanootilla voi sitten meloa? Käytännössä koko sulan veden ajan – vesillä täytyy tietysti pukeutua sään mukaan, ja meloessa voi vähän vettä roiskua. Myrskyiset ja sateiset päivät eivät ole ihanteellisia melomiseen, mutta kaikki poutapäivät sopivat. Säätiedotuksia ja ukkoskuurojen etenemisiä on silti hyvä seurata tarkkaan, jottei ukkospuuska pääse yllättämään.

Kesäillan tyyntyessä melojaa odottaa saariston ihana ihmemaa.

Kanootilla voi hyvin lähteä vaikka viikonkin vaellukselle, koska tavaraa sopii mukaan vähintään sama määrä kuin jalkapatikoijan rinkkaankin sopii. Melomalla voi myös helposti lähteä jostain tukikohdasta tekemään päiväretkiä ja nauttimaan kesästä. Kanootti on erittäin helppo vetää maihin, koska se on niin kevyt, joten karkaamisesta ei ole vaaraa. Paalusolmulla kumikanootti pysyy varmasti kiinni rantakoivussa. Sitten voikin pulahtaa hetkeksi uimaan!

Vuoden aikana olen ehtinyt meloa jo Saimaan, Päijänteen, Isojärven ja Puulan vesillä. Linnansaaren, Koloveden ja Etelä-Konneveden saaret ja sokkelot odottavat vielä melojaa, mutta olen varma, että niillekin vielä ehditään!