Saarihyppely potkukelkoilla Suonteella Joutsassa
Olimme jo paria kuukautta aiemmin kirjoittaneet kalenteriin maaliskuisen lauantain kohdalle, että silloin suuntaisimme hiihtoretkelle Joutsan ja Hirvensalmen kuntien alueella olevalle Suonteen järvelle. Suonteen muutamiin saariin on piilotettu geokätköjä, jotka olivat ensisijainen houkutin retkipäivälle.
Kevät eteni ja lumet hävisivät Suonteen jääkannen päältä. Teimme jo varasuunnitelmia, jos saariretki ei onnistuisikaan. Sukset jouduimme unohtamaan, mutta yöpakkaset pitivät jään kovana ja saimme haalittua kasaan jokaiselle oman potkukelkan. Maaliskuinen lauantai aukeni kirkkaana ja aurinkoisena ja me potkaisimme kelkat liikkeelle Suonteen eteläpäädyn rannasta Hirvensalmen puolelta.
Jää paukkui ja kumahteli, mikä sai retkiseurueen naisväen säpsähtelemään, mutta niin sitä vain mentiin. Kelkat luistivat hyvin ja ensimmäinen kohde oli pieni asumaton saari, jonne oli piilotettu geokätkö. Kätkö löytyi hyvin ja jatkoimme matkaa Suonteen suurimmalle nähtävyydelle, maljakiville. Maljakivet ovat siis Suonteen suurin raukki-muodostuma ja luonnonvoimien taidonnäyte, jota aallot ja ahtojäät muovasivat 5000 vuoden ajan. Sitten koitti 1800-luku ja Suonteen vedenpintaa laskettiin 1,5 metriä, jolloin maljakivien jalat paljastuivat. Vastaavia raukkimuodostelmia esiintyy Suonteella muutamia ja lisäksi myös Puulalla. Maljakivet ovat helposti murenevaa rapakiveä.
Maljakivien lähettyvillä on Möykkysaari, josta löytyy paikallisten kyläyhdistysten ylläpitämä laavu, nuotiopaikka ja huussi. Möykkysaari on Etelä-Suonteen saarien tavoin pieni, kallioinen ja autio saari, jonka laavun suulta avautuu kaunis järvinäkymä. Talvisin kyläyhdistykset järvestävät Maljakiville ja Möykkysaareen Maljakivi-hiihdon ja kesäisin samoihin maisemiin suunnataan erilaisin vesikulkuneuvoin Suonteen regatta -tapahtuman merkeissä. Tällä kertaa olimme ainoat jäällä liikkujat ja saimme koko maiseman ja Möykkysaaren vain itsellemme.
Meidän retkellemme suotiin kevättalven kaunein sää. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja ilma oli täysin tyyni. Ja sattuma oli pelissä muutenkin, sillä kun kelkkamme liukuivat Möykkysaaren rantaan, huomasi yksi seurueemme jäsen rantaviivaan sulan veden aikaan ajelehtineen pullon. Pulloposti osoittautui täysin korkkaamattomaksi kermalikööripulloksi eikä minun varmasti tarvitse kertoa kuinka pullolle kävi, kun nautimme evästauosta kevätauringon lämmössä.
Pienten kivikkoisten saarien täplittämä Etelä-Suontee on suojeltua Natura-aluetta ja sopii mainiosti rertkeilyyn. Suonteen rannoilla on paljon kesäasukkaita, mutta pienet saaret ovat kallioisia ja autioita. Vesi on kirkasta ja saarien alavimmalla rannoilla kuten Möykkysaarenkin laavun edustalta löytyy hiekkarantoja.
Kun potkuttelimme kotirantaa kohti, löysimme yhdeltä pikkusaarelta nuotiopaikan sekä telttasaunan katoksen ja kivistä ladotun kiukaan ja lauteet. Retkiseurueemme on katsellut Suonteen maisemia aina polvenkorkuisesta saakka, mutta tämä retki todisti taas kuinka tutusta lähiympäristöstä voi retkeillen löytyä paljon uutta.
Jospa ensi kesänä saisimme jostain käyttöömme kanootit…
Maljakivet kartalla. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6834491 E 472310
Empä ole moisia missään tavannut.
Semmoinen täsmennys, että Suontee sijaitsee myös Pertunmaan alueella.