Saana näkyvissä – retki Laassavaaralle

Lyhyt retkeni suuntautui paikkaan, jonka nimi ei välttämättä ole tuttu kovinkaan monelle pohjoisen kävijälle, mutta maisema sieltä vastaavasti on. Suomen maanteiden korkein kohta, Muotkatakka, sijaitsee kahden tunturin, tosin vaaroiksi nimetyn, välisessä satulassa: Leustuvaaran ja Laassavaaran. 

Laassavaara kartalla

Ei retkeilyrakenteita

Olin ajellut pitkään, noin kaksi päivää, Etelä-Suomesta kohti Kilpisjärveä. Edellisen yön vietin leirintäalueen mökissä lähellä Kemiä. Oli tarkoitus päästä mieluisiin vaellusmaisemiin ja ilta oli jo aluillaan, kun Muotkatakkaan saavuin.

Ailakkavaara

Tiesin, että majapaikkaa yhdeksi yöksi Kilpisjärveltä oli tässä kohtaa turha kysellä – ellei sitten ollut valmis pulittamaan tonneja. Mutta sää oli mitä hienoin ja lämmintä oli, ja olinhan tänne saapunut juurikin vaeltamaan ja retkeilemään. Siispä patikoisin johonkin mukavaan paikkaan valtatieltä sivuun, ja teltta pystyyn. Ah mitä luksusaikaa itselleni Käsivarren valoisassa yössä ja hienoissa maisemissa.

Tässä todettakoon että olisin huomattavasti helpommalla päässyt jalkojen rasituksen suhteen, jos olisin ajanut auton lähemmäs Laassajoen haaran tienoolla olevaa kohtaa, jossa polku maastoon lähti, sinne nimittäin olisi auton helposti parkkiin laittanut. Nyt varmuuden vuoksi, kun en tiennyt paikasta tarkemmin, jätin sen Muotkatakkaan, ja patikoin sieltä valtatien vartta vajaat kolme kilometriä.

Alarinteessä

Alku noin kilometrin verran maastossa oli jokseenkin hankalaa, koska tunturikoivikko oli tiheää ja  maanpohja hyvin kivinen ja mäkinen. Muutaman polunhaaran päätyttyä piti vain luovia jotenkin ja rinkka selässä yrittää tasapainoilla niin, ettei nilkka vääntysi. No yhdeltä hieman korkeammalta nyppylältä näin rinteen kohoavan jo jyrkemmin ja siellä myös koivikko oli harvaa. Suuntasin siis sinne, ja yhden lammen kierrettyäni pääsinkin huomattavasti helpompaan etenemiseen. Tämä piirrehän oli toki tiedossa, että avotunturissa maanpohja on ”nummea”, jolla kasvillisuus on matalaa ja näkyvyys joka suuntaan esteetön.

Aurinko paistoi vielä selkeältä taivaalta, kun pääsin tasanteelle, jossa oli erinomainen paikka pienelle teltalleni. Hiki ehti kyllä pukata rinnettä noustessa. Näkymä tontiltani oli huikea: suoraan edessä Kilpisjärven kimallus, Saana ja taustan korkeammat tunturit Norjan puolella. Mikäs siinä ollessa, vedin naamaan jotain huikopalaa ja köllähdin toviksi telttaani. Koska siinä sisäkangas on verkkoa ja telttaa voi sateettomalla säällä käyttää ilman päälliskangasta, jätinkin sen maiseman puolelta laittamatta ja pystyin näkymää samalla katselemaan levätessäni.

Kello taisi olla lähempänä iltakahdeksaa kun ulostauduin syömään jotain illallista. Pystytin ulkokeittiöni – retkikeittimen, kattilat ja tykötarpeet – läheiselle laakealle kivelle. Myös kaasukeittimen toimintaan tuulen tyyneys oli nyt suosiollinen eikä ruuanlaittoon syntynyt mitään hankaluutta. Sain ateriasta vielä annoksen energiaa, ja koska valoisaa oli yhä, lähdin ilman kantamuksia kävelykierrokselle hieman korkeammalle vaaran lakea kohti. Tavoitin lopulta sen tienoon korkeimman kohdan, josta näkyi maisemat myös etelän suunnalta. Laassavaara on laaja tunturi ja muodostuu useista samansuuntaisista harjanteista ja kaikkein korkein kohta jäi nyt lännen suuntaan (eli se on lähellä valtatietä 21) noin kilometrin päähän.

Pieneltä laelta näkyi toki Peera, Mukkavaaran komea siluetti ja niiden edustalla matala laakso pienine lampineen ja soineen. Maisema ja maasto miellyttivät minua todella, ja on hyvin mahdollista että palaan juuri tänne joskus enemmänkin koluamaan ja vaeltamaan. Poluttomalla alueella saa rauhassa kulkea ja Peeran ylängön toisella puolella on mm. Ailakkajärven autiotupa.

Näkymä etelään
Peera oikealla
Mukkavaara

Kierrokselta palasin luonnollisesti kohti telttaa siten, että näkymä oli jälleen kohti Saanaa, nyt runsaat sata metriä korkeammalta. Aurinko oli juuri laskeutumassa horisontin taakse.

Yksi kapustarinta oli vielä virkeänä liikkeellä jossain lähistöllä.

Hämärän tultua oli sitten vain kömmittävä telttaan unten maille, jotta seuraavan päivän vaellukset jaksaisin aloittaa suunnitellusti.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.