Sääksmäen Rapolanharjun muinaislinna ja Voipaalan kartano

Liekö tässä maassa montaakaan yhtä upeaa retkikohdetta historiasta kiinnostuneelle matkailijalle kuin Sääksmäen Rapolanharju, sekä sen juurella sijaitsevat Rapolan ja Voipaalan kartanot. Rapolanharju on eräs maamme merkittävimpiä esihistoriallisia linnavuoria ja sen ympärillä levittäytyy laaja muinaismuistoalue. Ja vaikka historia ei kiinnostaisikaan, niin harjulla kannattaa vierailla jo pelkästään kauniiden maisemienkin vuoksi. Oma lukunsa on lisäksi Voipaalan kartano upeine puutarhoineen ja kulttuuritapahtumineen.

pakari

Voipaalan kartanon piharakennuksia, vasemmalla pakarirakennus.

Retki on hyvä aloittaa Voipaalan kartanolta. Voipaalan omistaa Valkeakosken kaupunki ja kartanon päärakennus toimii nykyään taidekeskuksena. Päärakennuksessa on myös kahvila. Voipaalan pakarin tuvassa on mahdollista yöpyä edullisesti, jos sellaiseen tarvetta ilmenee. Pakarirakennus on rakennettu 1700-luvulla ja se on Voipaalan vanhimpia rakennuksia. Voipaalan taidekeskus on avoinna ympäri vuoden ja lisätietoa tapahtumista löytyy Voipaalan taidekeskuksen kotisivuilta.

talli

Polulle ohjaava kyltti tallin päädyssä.

Harjualueeseen voi tutustua luonto- ja muisnaispolkua kulkien. Polulle pääsee Voipaalan kartanon tallipihalta tai vaihtoehtoisesti parkkipaikan tuntumasta. Polkuverkostoa on kaikkiaan useita kilometrejä, mutta muinaislinnan alueen voi kiertää myös lyhyempiä reittejä pitkin. Voipaalan tallirakennuksessa on Rapolanharjun ja Sääksmäen historiasta ja ympäristöstä kertova Rapalum-näyttely, joka on avoinna toukokuusta syyskuuhun.

portti

Linnan portti.

Parkkipaikalta lähtevä polku vie muinaislinnan porttiaukolle. Harjuhaudan reunalla on tiettävästi ollut hirsistä salvottu varustus (muuri) ja tällä paikalla on sijainnut portti. Rapolan muinaislinna on luultavasti rakennettu viikinkiajalla (800–1000 jaa.) ja sitä on pidetty Vanajaveden reitin varrella olevien muinaislinnojen päälinnoituksena.

valli

Harjua kiertävä muinais- ja luontopolku.

Suomen suurimman muinaislinnan ympärysvallin pituus on n. 1.1 kilometriä. Nämä jääkauden muovaamat vallit ovat tarjonneet mainion paikan linnoitukselle. Harjun ylärinteiltä on löydetty suuri määrä tulisijoja ja muita merkkejä asumisesta.

Harjuhauta eli suppa tai lukko.

Harjun keskellä on iso harjuhauta. Harjuhaudan pohja on noin 15-20 metriä sen reunoja alempana ja rinne on paikoin melko jyrkkä. Rapolanharjulle järjestetään myös opastettuja kierroksia ja kuva on eräältä sellaiselta muutaman vuoden takaa.

kaivo

Kaivo.

Harjuhaudan keskellä on kuoppa, joka on ilmeisesti toiminut kaivona. Ihmiset ovat muinoin saattaneet joutua pysyttelemään linnan suojissa vähän pidempäänkin, joten vettä on silloin pitänyt olla saatavilla. Harjuhaudassa kasvaa kaunis nuori koivikko, joka osaltaan myös kertoo pohjaveden olevan suhteellisen lähellä. Tavallisten koivujen lisäksi olen löytänyt Rapolanharjulta myös luonnonvaraisena kasvavaa visakoivua.

torni

Linnan pohjoisosan ”tornin” kivilatomuksia.

Harjulla on paikoin yhä nähtävissä kivilatomuksia, jotka ovat todennäköisesti toimineet osana linnan varustusta. Kyllähän se tällainen näkymä saa mielikuvituksen helposti liikkeelle ja polun varressa istuskellessa tulee pohtineeksi sitä, minkälaista se elämä täällä on mahtanutkaan aikoinaan olla.

Maisema Rapolanharjulta Vanajalle.

Harjun päältä on komeat näköalat 70 metriä alempana olevalle Vanajavedelle. Vanajaveden laakson kansallismaisema on yksi maamme 27 kansallismaisemasta.

risteys

Polkujen risteys.

Polkujen varsilla on opasteita ja risteyspaikoissa viittoja, joiden avulla alueella on helppo suunnistaa ilman karttaakin.

kalmistot

Muinaispelto ja kalmistoalue.

Laskeuduttaessa harjulta sen alla kulkevalle tielle, avautuu näkymä muinaispellolle ja kalmistoalueelle. Kalmiston hautaröykkiöt ajoittuvat tutkimusten perusteella 400-600-luvuille, eli ne ovat muinaislinnaa edeltävältä ajalta. Jyvälöydöistä tehtyjen ajoitusten perusteella pelto lienee ollut ihmisen käytössä jo parin tuhannen vuoden ajan.

kuppikivi

Kuppikivi.

Tietä pitkin pohjoisen suuntaan kulkiessa vastaan tulee talo, jonka pihaportin vierestä haarautuu kuppikivelle johtava polku. Rautakauden ihmiset uskoivat luonnon jumaliin. Tuolloin kaikella oli omat henkensä ja haltijansa, joita tuli lepytellä uhrilahjoin. Uhri- eli kuppikiville hakattiin pieniä kuoppia, joille lahjat aseteltiin. Kuppeihin kertyneen sadeveden uskottiin puolestaan parantavan sairauksia.

Rapolan kartanon navetta.

Paluumatkalla kohti Voipaalaa tie kulkee Rapolan kartanon pihapiirin läpi. Tietä reunustava valtava kivinavetta on rakennettu 1860-luvulla. Kamreeri P.G. Svinhufvudin (1804 – 1866) rakennuttama navetta on 75 metriä pitkä, 16,5 metriä leveä ja sen kiviseinät ovat puolitoista metriä paksut. Suuren navetan rakentaminen tuli niin kalliiksi, että kamreeri Svinhufvud ajautui konkursiin tämän ”kivilinnan” valmistuttua ja ampui itsensä. Rakennukseen on tarvittu melkoinen määrä kiviä, joten mahdollisesti osa läheisen Rapolan muinaislinnan varustuksista on päätynyt aikoinaan tämän navetan seiniin. Kamreeri P.G. Svinhufvudin pojanpoika Pehr Evind Svinhufvud syntyi Rapolassa 1861 ja hänestä tuli myöhemmin Suomen kolmas presidentti.

kellari

Päärakennuksen pohjakerroksen vanha eteinen.

Rapolan kartanon päärakennuksen kellarikerroksen vanhimmat säilyneet osat ovat 1600-luvulta. Rapolan kartanon historia ulottuu kuitenkin vielä paljon kauemmas. Säilyneissä kirjallisissa dokumenteissa Rapola, kuten Voipaalakin, mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1340 annetussa paavi Benedictus XII pannabullassa. Pannahisten nimiluettelossa oli sellaisia nimiä kuten: Cuningas de Rapalum ja Nykki Vargh de Voypala.

voipaala1

Voipaalan kartano.

Voipaalan kartanolla on historiansa aikana ollut useita omistajia. Voipaalan kartano muodostettiin ratsutilaksi 1588, mutta varsinainen suuruuden aika koitti kuitenkin vasta 1700-luvun loppupuolella, Gripenbergien omistuskaudella. Kenraali Hans Henrik Gripenberg rakennutti uuden päärakennuksen 1790-luvulla, joka valmistuttuaan oli tuolloin Suomen suurimpia hirsirakenteisia asuinrakennuksia. Voipaalassa on vieraillut useita historian merkkihenkilöitä, kuten esimerkiksi keisari Alesanteri I, jonka kerrotaan käyneen vuonna 1819 maistelemassa kartanon puutarhan omenoita. 1840-luvulla Voipaala siirtyi majuri Frans Wilhelm Nervanderin omistukseen. Nervander antoi purkaa Gripenbergien 4-kerroksisen puulinnan ”liian korkeana ja huterana”, ja rakennutti uuden päärakennuksen vuonna 1845. Nervanderien aikana Voipaalasta tuli monien kulttuurivaikuttajien kohtauspaikka. Nervanderin rakennuttama päärakennus paloi vuonna 1908 ja 1912 sen tilalle kohosi nykyinen jugendtyylinen rakennus.

barokkipuutarha

Voipaalan barokkipuutarha.

Voipaalan kartanon puutarha on tyypiltään Suomen oloissa harvinainen, symmetrinen barokkivaikutteinen muotopuutarha. Kartanon päärakennuksen eteläpuolella sijaitsevan puutarhan kiviset terassirakenteet ovat peräisin jo 1700-luvulta, jolloin sinne istutettiin ensimmäiset omena- ja kirsikkapuut muiden hyötypuutarhakasvien lisäksi. Hämeen pienois-Versailleksi kutsuttu puutarha on toukokuun lopussa kauneimmillaan. Kukkivat pivikirsikat, balkaninhevoskastanjat ja omenapuut, monien pensaiden ohella luovat satumaisen tunnelman.

konsertti

Laululinnun kevätliverrys – puutarhakonsertti

Taidenäyttelyiden lisäksi Voipaalassa järjestetään myös konsertteja. Puutarhassa on lauleltu kauniisti jo ainakin 1800-luvun alkupuolelta lähtien, jolloin ”Pohjolan satakieleksi” kutsuttu Johanna von Schoultz (1813 – 1863) asui Voipaalan kartanossa. Hän oli 1830-luvulla Euroopan tunnetuimpia oopperalaulajia.

Voipaalan kartanon päärakennus.

Voipaalan kartanon päärakennuksessa on koettu aikojen saatossa runsaasti selittämättömiä asioita. Professori Kari Rydmanin kertoman mukaan Voipaalassa on kummitellut kahdella tavalla. Yleisin ja useampien henkilöiden kokema kummittelu on ollut ääntä, mutta rakennuksessa on nähty myös Harmaapukuinen nainen. Hänestä puhutaan nimellä ”Neiti Nervander”.

Vuonna 1995 nenetsitaiteilija Anastasia Lapsui valmisteli Voipaalaan suurta näyttelyä shamaaniperinteestä suomalais-ugrilaisilla kansoilla. Hän oli kertomuksen mukaan ilmeisesti ollut ison kotarakennelman sisällä, kun huomasi oviaukosta uteliaasti kurkistelevan vanhahkon naisen. Jälkeen päin Lapsui oli kysellyt, kuka tämä utelias mutta säikky nainen oikein oli, ja silloin kaikki yhdistivät tapauksen Harmaapukuiseen naiseen. Keitään muita ihmisiä ei talossa tiettävästi tuohon aikaan ollut. Tämän kuultuaan Lapsui oli tokaissut: ”Siellä on kyllä muutakin”.

Vuosina 1973-98 kartanon talonmiehinä toimineet Sirkka ja Aaro Pappilan kertoman mukaan talosta on kuultu riitelyä ja askelia, ja muutaman kerran on luultu varkaiden olevan yläkerrassa tauluja viemässä. Aaro Pappila joutui monesti käymään talossa näiden äänien takia. Kaiken varalta hänellä oli usein koira mukanaan. Koirat olivat keittiövälikön oviaukon ja ruokahuoneen pöydän tienoilla vaistonneet jotakin. Ne olivat herkeämättä tuijottaneet siihen suuntaan, karvat pystyssä, mutta eivät olleet haukkuneet.

Mitä koirat täällä vainusivat?

Erään tv-ryhmän kerrotaan useita vuosia sitten kuulleen kartanon kummittelusta, ja halunneen koetteeksi yöpyä päärakennuksessa. Yöllä seurue oli paniikinomaisessa tunnelmassa siirtynyt piharakennukseen. Vielä nykyisinkin Voipaalassa työskennelleet ovat toisinaan kuulleet askeleiden ääniä tyhjistä huoneista ja kokeneet läsnäolon tunnetta, vaikka ketään ei näy. Oudot ilmiöt eivät ole rajoittuneet pelkästään päärakennuksen sisätiloihin, sillä Voipaalan puistossa ja pihalla kerrotaan sumuisina öinä laahustavan vanhoissa asuissa olevia sotureita. Heidän kerrotaan näyttävän varsin surkeilta, haavojen ja väsymyksen merkitsemiltä. 1600-luvulta on tieto, että kartanon silloisen päärakennuksen kellarista olisi kaivettu esiin ihmisten luita. Paikalla on saattanut sijaita rautakautinen ruumiskalmisto, joten voisiko se olla yhtenä selityksenä yliluonnollisille tapahtumille?

Talvimaisema Voipaalan kartanon puistosta.

 Rapolan muinaislinna ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit
N 6789428  E 341811

Voipaala ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit
N 6789024  E 342143

1 reply

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.