Ryssänpiilo Äänekoskella harhautti etsijäänsä

Kuvittele olevasi kiertävä kulkukauppias itärajan takaa 1800-luvulla. Sinulla on mukanasi kaikenlaista tavaraa; etenkin laukkuja, mutta myös kankaita, nappeja, kuppeja ja niin edelleen. Kuvittele sitten lähes tiettömät, laajat metsämaat ja metsien suojaamat kivikot ja kalliot. Mietit kiivaasti, mihin saisit osan kauppatavaroistasi talteen ja turvaan, ettet joutuisi kaikkea mukanasi kuskaamaan etkä mahdollisesti ryöväreille luovuttamaan. Satutkin yhtäkkiä paikkaan, jossa on miehen mentävä aukko suurten siirtolohkareiden välissä. ”Tännehän minä kantamukseni jätänkin, täältä niitä ei kukaan vie!” tokaiset itseksesi.

Tällaiseen paikkaan osuminen vaati aikanaan hyvää tuuria. Nykyään siinä auttaa GPS.

Sopivan piilopaikan löytäminen vaati aikanaan hyvää tuuria. Nykyään siinä auttaa GPS.

Tällaista on saattanut olla reilu parisataa vuotta sitten niin sanottujen laukkuryssien (nimen keksimisessä ei tunnettu poliittista korrektiutta tuohon aikaan) elämä. Paljon tavaraa kulki kiertävien kauppiaiden matkassa edestakaisin. Onkin myös sanottu, että kulkukauppa edisti Suomen ja Venäjän kauppasuhteita merkittävästi omalta osaltaan, ja toimivatpa kauppiaat myös kulttuurin välittäjinä puolin ja toisin.

Näkymä Mustikkamäeltä Äänekoskelle päin on ollut kovin erilainen 1800-luvulla kuin nykyään.

Näkymä Mustikkamäeltä Äänekoskelle päin on ollut kovin erilainen 1800-luvulla kuin nykyään.

Laukkuryssät tekivät Suomen puolelle tiettävästi tuhansia matkoja ja kiertelivät ympäri maata, joten on ehkä yllättävääkin, että ainakaan Maanmittauslaitoksen Karttapaikka ei näytä kuin yhden Ryssänpiilo-nimisen kohteen, ja ainakin omalla tutkimusretkelläni kyseiseen kohteeseen piiloa ei löytynyt sieltä päinkään, missä kartta sen väitti olevan. Luotin siis ensin karttaan ja navigaattoriin, mutta kuinkas kävikään…

Kartta ja Garminin GPS ohjasivat minut ensin tänne.

Kartta ja Garminin GPS ohjasivat minut ensin tällaiseen paikkaan.

Maaston ja kalliomuodostelman perusteella olisin voinut mielikuvitusta pinnistämällä kuvitella, että piilo voisi tämmöisestäkin paikasta löytyä, mutta epäilin sitä kuitenkin. Nimittäin katsoin ennen retkelle lähtöä Museoviraston Kulttuuriympäristö-rekisteriportaalista tietoja Ryssänpiilosta, ja siellä sanottiin toki selvästi seuraavaa: ”Kohde sijaitsee valtatien 4 länsipuolella, valtatien ja Hirvaskankaan risteyksestä 3,2 km pohjoisluoteeseen, Mustikkamäen jyrkässä itärinteessä, pystysuoran kalliojyrkänteen juurella, sähkölinjasta noin 30 m luoteeseen.” Olisinpa uskonut sitä tietoa, mutta harhailin tuolla lättänän kivikakun ympärillä huuli pyöreänä. Aikani häröiltyäni kaivelin puhelimestani Museoviraston kohdesivun esiin ja naputtelin siellä olevat kohteen koordinaatit navigaattoriin. Jahas, että noin 230 metriä kokonaan toiseen suuntaan…

Eli sähkölinjasta n. 30 metriä luoteeseen...

Eli sähkölinjasta n. 30 metriä luoteeseen…

Riippumatta siitä, missä päin liikun, vaikutun aina tällaisista graafisista ja jyrkistä kallioseinämistä.

Riippumatta siitä, missä päin liikun, vaikutun aina tällaisista graafisista ja jyrkistä kallioseinämistä.

Siitä huolimatta, että nyt tiesin melkoisen varmasti olevani oikeassa paikassa, en automaattisesti havainnut todellakin hyvin maaston muotoihin naamioituvaa piilopaikkaa, joka ei kaikista suunnista edes näy, vaikka seisoisi melkein vieressä. Tosin olin jättänyt moniteholasit kotiin, joten olisin toki voinut kävellä luolasta ylikin sitä huomaamatta.

Löytyihän se reikä viimein, sanoi hammaslääkäri.

Löytyihän se reikä viimein, sanoi hammaslääkäri.

Museoviraston rekisterissä mainittiin lisäksi, että kyseessä on ”usean miehen mentävä luola”. Tuumailin, että hyvä kun yksi ukko tänne kampsuineen mahtuu, saati sitten useampi. Lisäksi kesäaikaan saattaa luolassa olla vilvoittelemassa joukko kyykäärmeitä, mikä tuli vasta itselleni mieleen sen jälkeen, kun olin ahtautunut sisään. Eipä onneksi ollut luikeroita.

Sopivaa sisäänmenoasentoa joutui miettimään hetken.

Sopivaa sisäänmenoasentoa joutui miettimään hetken.

Luola oli varsin kompaktin kokoinen, mutta yllättävän siisti. Olin kuvitellut siellä olevan jos jonkinlaista roskaa ja kirkkoveneitä piirreltynä, mutta jos olisin sattunut paikalle parisataa vuotta sitten, luola olisi voinut olla paljolti samassa kunnossa kuin nykyään. Hyvä näin, ja muistaa kannattaakin, että tällaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä suojelee muinaismuistolaki. Siksipä parempi onkin, että kaikki oli kunnossa ja toivottavasti näin on jatkossakin.

Tässä yksiössä ovat neliöt tiukalla.

Tässä yksiössä ovat neliöt tiukalla.

Itse asiassa Museoviraston rekisteri ja Ääneseudulla vuonna 2004 tehty Hirvaskankaan—Koiviston muinaisjäännösinventointi kertoo kahdesta Ryssänpiilo-nimisestä kohteesta lähellä toisiaan, eli tästä, ”Ryssänpiilo 1:stä” ja ”Ryssänpiilo 2:sta”. Jostakin syystä Maanmittauslaitoksen ja MML:n karttatietojen perusteella tehdyt navigaattorikartat ohjaavat etsijän sivuun kummastakin kohteesta, ehkä tarkoituksella. Ryssänpiilo-kakkosessa en tällä reissulla vieraillut.

Luolan perälle tuli hieman valoakin pienistä aukoista siirtolohkareen ympärillä.

Luolan perälle tuli hieman valoakin pienistä aukoista siirtolohkareen ympärillä.

Kiertävä laukkukauppiaamme on siis osannut valita aikoinaan melkoisen kätevän jemman tavaroilleen, ja onpa hän saattanut paremman yösijan puutteessa luolassa yöpyäkin. Muutoin laukkuryssien kerrotaan olleen hyvinkin tervetulleita vieraita kylissä ja taloissa, joten todennäköisempää lieneekin, että hän on saanut maata lämpimässä ja nauttia talon emännän runsaista tarjoiluista ennen matkansa jatkamista. Minä puolestani nautin taas yhdestä jännittävästä kohteesta, retken lopulla loistavaksi muuttuneesta säästä ja kaikenlaisista pienistä (ja suuremmista) yksityiskohdista reitin varrella:

KARTTA
ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6935513 E 431593

1 reply
  1. Juhani Kaalikoski
    Juhani Kaalikoski says:

    Kotikulmilla enkä ennen tiennyt. Vierestäkin olen tarponut. Täytyypä käydä uudelleen. Mukavasti väritetty tarina nimen selitykseksi. Tutkippa seuraavaksi Koivistonkylän historiaa. Alueella on ryssät muutakin touhunneet kuin kauppaa.

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.