Rymättylän Pyhän Jaakobin kirkko

Rymättylän Pyhän Jaakobin kirkko on Suomen ainoa alkuperäisessä, keskiaikaisessa asussaan säilynyt Pyhälle Jaakobille omistettu kirkko. Apostoli Jaakobin, katolilaisittain Pyhän Jaakobin merkkipäivää, suomalaisittain Jaakon nimipäivää vietetään 25.7. jolloin kansanperinteen mukaan Jaakko heittää kylmän kiven veteen. Kansanperinteessä pyhimysten merkkipäiviä on yleisesti käytetty vuotuiskierron muistiinpanovälineinä.

Rymättylän kirkko on säilynyt alkuperäisessä, 1400-1500-lukujen taitteen asussaan.

Rymättylän kirkko on säilynyt alkuperäisessä, 1400-1500-lukujen taitteen asussaan.

Kun Rymättylän kivikirkko rakennettiin viimeistään 1400-1500-lukujen taitteessa, ei luterilainen usko vielä ollut eronnut katolilaisuudesta. Katolilaisella ajalla rakennetut kirkot omistettiin aina jollekin pyhimykselle. Pyhälle Jaakobille omistettuja kirkkoja oli melko vähän, varmuudella tiedetään vain Paimion, Rengon ja Rymättylän kirkot. Niistä Paimio oli jo alun perin puukirkko ja se on kokonaan rakennettu uudelleen 1700-luvulla. Myös Rengon keskiaikainen kivikirkko pääsi huonoon kuntoon, romahti ja rakennettiin uudelleen 1700-luvulla. Ainoa alkuperäisessä asussaan oleva Pyhän Jaakobin kirkko on siten Rymättylän kirkko.

Maisema Rymättylän kirkon rakentamisen aikoihin oli hyvin erilainen kuin nykyään, mikä johtuu maan kohoamisesta. Kirkko rakennettiin keskiajalla kahden merenlahden väliselle kannakselle. Kirkkolahti oli suojaisa satamapaikka, myös nykyinen Kirkkojärvi oli tuolloin merenlahti. Kirkko on rakennettu kaltevaan rinteeseen, joten kirkon itäpääty on länsipäätyä lähes kolme metriä matalampi.

Rymättylän kirkon katolla oleva kattoratsastaja on ainoa Suomen kirkoissa yhtäjaksoisesti keskiajalta nykypäivään säilynyt. Kattoratsastajalla tarkoitettaan minkä tahansa katon harjalla kohoavaa pientä tornia.

Rymättylän kirkon katolla oleva kattoratsastaja on ainoa Suomen kirkoissa yhtäjaksoisesti keskiajalta nykypäivään säilynyt. Kattoratsastajalla tarkoitettaan minkä tahansa katon harjalla kohoavaa pientä tornia.

Rymättylän kirkon arkkitehtuurinen erikoisuus on kaltevan paanukaton keskellä kohoavaa erillinen torni, niin sanottu kattoratsastaja. Kattoratsastajia on käytetty sekä kirkoissa että maallisissa rakennuksissa joko koristeena tai korostamaan rakennuksen keskiosaa, kirkoissa yleensä ristikirkon keskusta. Rymättylän kirkon kattoratsasataja on kuitenkin harvinaisuus, koska se on ainoa keskiajalta nykypäivään yhtäjaksoisesti säilynyt.

Tästä pienestä rakennelmasta ei olla varmoja, mikä se on. Sitä on arveltu rippikelloksi.

Tästä pienestä rakennelmasta ei olla varmoja, mikä se on. Sitä on arveltu rippikelloksi.

Rymättylän seurakunta on mainittu lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1385. Seurakunnalla lienee ollut kokoontumisia varten kivikirkkoa edeltänyt puinen kirkko. Kivikirkon rakentamisen vaiheita ei varmuudella tiedetä, mutta todennäköisesti kirkko rakennettiin kerralla viimeistään 1500-luvun alussa, ja saman vuosisadan alussa siihen tehtiin myös ensimmäiset kalkkimaalaukset. Kirkkorakennus on säilynyt hyvin keskiaikaisessa asussaan, samoin tunnelmallinen kirkkosali. Kirkkosali ja maalaukset restauroitiin alkuperäistä kunnioittaen 1920-luvun lopussa. Maalauksissa, taideteoksissa ja sisustuksessa on renessanssipiirteitä.

Kuoriseinällä ylimmäisenä on kuvattu viimeinen tuomio.

Kuoriseinällä ylimmäisenä on kuvattu viimeinen tuomio.

Maalaukset kuvaavat pääasiassa Jeesuksen kärsimyksiä ja kuolemaa, kuvasarjaa kutsutaan nimellä Biblia pauperum eli Köyhien Raamattu. Kuoriseinällä kannattaa katse kohdistaa suureen Viimeistä tuomiota esittävään maalaukseen, ja erityisesti sen helvettiä kuvaavaan osioon. Paholaisen kynsiin tuomitut syntiset kävelevät kohti valtavaa Moolokin kitaa. Rangaistuksen ankaruutta alleviivatakseen maalari on laittanut vielä pirulaisen ulostamaan onnettomien syntisten päälle.

Yksityskohta puveistoksesta. Onko tämä lohikäärme muka pelottava?

Yksityskohta puveistoksesta. Onko tämä lohikäärme muka pelottava?

Tilaa koristavat myös kattoa ja holveja kiertävät kukka-aiheiset ornamentit. Kirkossa on paljon keskiaikaisia veistoksia, kirkon suojeluspyhimys Pyhä Jaakob esiintyy niistä kolmessa. Pyhää Yrjöä ja lohikäärmettä esittävän veistoksen tekijä ei ole oikein onnistunut saamaan lohikäärmeeseen tarvittavaa pelottavuutta, se näyttää enemminkin kynityltä kananpojalta. Muusta keskiaikaisesta esineistöstä mainittakoon kasteallas. Barokkityylinen saarnastuoli ja kuusi hautavaakunaa ovat 1600-luvulta ja penkit 1830-luvulta.

Kirkon uusin koristus on professori Päikki Prihan suunnittelemat tekstiilit. Saarnastuolia koristavaa tekstiiliä koristaa Pyhän Jaakobin tunnus, kampasimpukka.

Rymättylän kirkon uudempaa koristelua edustaa alttarituolissa oleva kirjaliina, jonka on suunnitellut ja toteuttanut tekstiilitaiteilija Aino Kajaniemi.

Rymättylän kirkon uudempaa koristelua edustaa alttarituolissa oleva kirjaliina, jonka on suunnitellut ja toteuttanut tekstiilitaiteilija Aino Kajaniemi.

Rymättylän kirkko kuuluu pohjoisimpiin Jaakontien kirkkojen verkostoon. Pyhän Jaakobin oletettu hauta Santiago de Compostelassa oli keskiajalla kristikunnan yksi suosituimmista pyhiinvaelluskohteista. Pyhän Jaakobin kirkot toimivat keskiajalla kokoontumispaikkoina, joista matka apostoli Jaakobin haudalle alkoi.

Rymättylän kirkon suojeluspyhimystä, Pyhää Jaakobia esittävä puuveistos. Jaakob on kaikkien pyhiinvaeltajien suojelija, mutta erityisesti Espanjan Santiago de Compostelaan vaeltavien, joiden tunnus on kampasimpukka. Siksi Jaakob kuvataan lähes aina kampasimpukan kanssa, tässä se on hänen hatussaan. Oikea käsi on irronnut, siinä on luultavasti ollut vaeltajan sauva.

Rymättylän kirkon suojeluspyhimystä, Pyhää Jaakobia esittävä puuveistos. Jaakob on kaikkien pyhiinvaeltajien suojelija, mutta erityisesti Espanjan Santiago de Compostelaan vaeltavien, joiden tunnus on kampasimpukka. Siksi Jaakob kuvataan lähes aina kampasimpukan kanssa, tässä se on hänen hatussaan. Oikea käsi on irronnut, siinä on luultavasti ollut vaeltajan sauva.

Ja vielä sananen Jaakon päivästä. Jaakobin oletettu hauta sijaitsee Espanjan Santiago de Compostelassa, joka jo keskiajalla oli kristikunnan huomattavimpia pyhiinvaelluskohteita, ja on sitä edelleen. Kun Pyhän Jaakobin päivä 25.7. osuu sunnuntaille, vietetään katolisessa maailmassa Jaakobin kunniaksi pyhää vuotta. Silloin Santiago de Compostelan katedraalin pyhä portti avataan tammikuun 1. päivä ja suljetaan jälleen joulukuun lopussa. Pyhä vuosi vaihtelee karkausvuoden mukaan ja on mallia 6-11-6-5. Edellisen kerran pyhää vuotta vietettiin 2010, seuraavan kerran 2021, 2027 ja 2032.

Info

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6704099 E 221296

Rymättylän kirkko on tiekirkko. Kirkko on avoinna sunnuntaisin jumalanpalveluksen yhteydessä, sekä kesäaikaan myös muina päivinä. Kirkon kesäiset aukioloajankohdat voit tarkistaa Rymättylän seurakunnan sivuilta.

Kirkon opastetut kierrokset: varaukset Naantalin matkailusta ma-pe 9-16.30 puh. 02 435 9800, [email protected]

Rymättylän kirkko
Taipaleentie, Naantali
02 2521216

2 replies
  1. Tarja Järvinen
    Tarja Järvinen says:

    Sankaripatsaan kaunis teksti on jäänyt lähes näkymättömäksi. Voisiko ottaa esille?

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.