Ryhälän Pirunkirkossa Puumalassa

Huom! Saamiemme tietojen mukaan tämä luola ei ole enää löydettävissä, vaan sen suuaukko on ilmeisesti romahtanut.

Ryhälän Pirunkirkko on yksi niistä kohteista, jotka olemme bonganneet kartalta pelkästään paikannimen perusteella. Siksipä sinne suunnatessa ei ollut sen kummempia odotuksia. Moni maamme Pirunpesistä ja -kirkoista kun on lopulta melko vähäisiän kolopahasia. Samaa odotimme kohtaavamma siis myös Puumalan Ryhälässä. Päätimme kuitenkin käydä paikalla, sillä se jäi melko luontevasti reittimme varteen.

Perille oli helppo löytää. Ensin kotvan matkaa köröttelyä hiekkatiellä ja kohta Pirunkirkko erottuikin hakkuuaukean takana, jossa se kohosi massiivisena kalliojyrkänteenä.

Jalkauduttuamme kipusimme muutamat kymmenet metrit ylärinteeseen ja läksimme kulkemaan jyrkänteen juuren myötäisesti luoteeseen päin.

Jonkun matkan päästä tuli vastaan pieni lippaluola, jonka edessä ollut lohkare rajasi taakseen pienen huonemaisen tilan. Totesimme asian ja jatkoimme matkaa, sillä sen enempään ihmettelyyn ei paikalla ollut annettavaa. Hiljaa mielessäni totesin, että tällainen pirunkirkko tällä kertaa.

Seuraavana edestä löytyi jotain matalan tyvionkalon, lippaluolan tapaista, mutta sen verran vaatimatonta, ettei se antanut aihetta lähempään tarkasteluun. Kohta sen jälkeen jylhän jyrkänteen muoto muuttui kulmikkaammaksi ja sen yläosa kurottautui kauas tyveä ulommas. Alapuolella oli puolestaan todella valtavia lohkareita, jotka olivat joskus kauan sitten olleet osa vuoren seinämää. Nyt paikka alkoi näyttää todella lupaavalta!

Pienen kipuamisen jälkeen olimme valtavan kalliolipan alla, suuren lohkareen takana. Sinne rajautui suuri hyvinkin luolamainen sali. Kallion uhkaava noja ja kulmikas muoto yhdessä maassa makaavien ruhjoutuneiden lohkareiden kanssa loi paikkaan oman eriskummallisen tunnelmansa.

Siellä perällä pienenä ihmisenä seisoessaan tunsi kuin olevansa osa valtavaa kubistista maalausta. Ja tavallaan sitä olikin, sillä salin seinää koristi punaisella kiveen maalattu kämmen. Paikassa oli jotain, joka veti miehen hiljaiseksi ja työnsi maailman murheineen kauas. Siellä kuuli ajatuksensa ja kun niitä aikansa kuunteli, ei kuullut enää mitään. Oli yhtä ikiaikaisen jatkumon kanssa, osa luontoa, kotona.

Pirunkirkon suuresta salista jatkoimme edelleen eteenpäin, josta kipusimme lohkareiden etupuolelle. Siinä kohtaa äiti luonto näytti taas parastaan. Lohkareen etureunassa oli kivinen lippa, joka kurkotti epätodellisen näköisenä todella kauas eteenpäin ja uhmasi painovoimaa.

Eihän tuo voinut pysyä aloillaan! Mutta siinä se vaan nojasi. Oli nojannut jo tuhannet vuodet ja vielä tuhannet tulisi nojaamaan. Totesimme, että lipan alla olisi poikkeuksellisen hyvä pitää sadetta, sen verran suojaisa paikka tämä luonnon laavu oli laatuaan. Myös täältä löytyi punainen kämmenen kuva, joita sitten tarkemman etsinnän jälkeen löyty Pirunkirkon alueelta kaikkiaan neljä.

Poistuessamme kurkistimme vielä alemmas rinteeseen vyöryneiden lohkareiden luo, josko niillä olisi ollut vielä jotain näytettävää. Vaan ne olivat tyyninä ja aloillaan. Puhtaita kiviä ilman mitään ylimääräistä, mikä oli jollain tapaa juuri oikea, loiva johdatus takaisin tähän arkiseen maailmaan paikasta, jonka tunnelmassa tavoitti jotain ikiaikaista, ihmistä suurempaa. Upea, mykistävä paikka kaikkinensa.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6836836 E 565279

3 replies
  1. Arto Lassila
    Arto Lassila says:

    Kävimme tuolla juhannuksen jälkeen 2014. Se pirunkirkon etelälohkare, oikea mahtikivi on vyörähtänyt alas. Varsinaista pirunkirkkoa ei siis enää ole. Jos haluatte nähdä luonnonvoimien jälkiä niin nyt niitä on siellä.

    Vastaa
    • Antti Huttunen
      Antti Huttunen says:

      Ohhoh, jopas on. Vaan eipä ole ainoa parin viime vuoden aikana muotaan muuttanut luola. Täytyy käydä tekemässä vertaileva reissu paikalle. Irronnut oli siis se lähimpänä rinnettä ollut lohkare?

      Vastaa
  2. Arto Lassila
    Arto Lassila says:

    Se kivi joka on kai luolan tehnyt. Pohja jolla on seissyt on ainakin 6 metriä. Päällä kasvaa isohkoja puita.

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.