Pyöräilyä Pyhä-Luoston kansallispuistossa – 35 kilometrin päiväretki

Pyhä-Luoston kansallispuistossa ja sen lähiseutuvilla on aloittelijan silmin varsin mainioita maastopyöräilyreittejä. Pyörän kanssa rullatessa maisemaa näkee hieman eri vinkkelistä, ja muutamankin tunnin rupeamalla saa taitettua pidemmän taipaleen kuin mitä apostolinkyydillä pääsisi. Me otimme vielä rentouden nimissä sähköavusteiset e-fatbiket vuokralle Pyhän keskuksesta, ja mainioiden karttojen ja vinkkien kera lähdimme nauttimaan syyspäivästä tunturissa.

Pyöräilyreitti 35 km

Lähtö ja paluu: Luontokeskus Naava (Luontotie 1, Pyhätunturi) kartta
Taukopaikat reitin varrella: (Kiimaselkä), Huttujärvi, Kapusta, (Kuukkeli)
Paluumatka asfaltoitua Pyhäntietä (962).
Reitin pituus: n. 35 kilometriä, josta viimeiset 16 km autotietä.

Aloittelijoille sopivia maastopyräilyreittejä löytyy Pyhältä juuri sopivasti.

Pyhältä lähdettäessä reittien viitoitus on aivan priimaluokkaa. Eri reittejä toki kulkee jokseenkin paljon, joten on ihan hyvä ajatus pysähtyä opastusviittojen kohdalle tsekkaamaan hieroglyfit. Samaa reittiä kun saattavat hyödyntää niin patikoijat, hiihtäjät, pyöräilijät ja lumikenkäilijät – vähän kelistä riippuen.

Reittejä on helppo seurata. Tuntureiden juurella on metsäisää.
Reitit ovat pääsääntöisesti leveähköjä.

Alueen reittikarttoihin on myös upeasti merkitty se, että missä ylipäänsä saa tai ei saa pyöräillä, joten asiaa tarvitsee hyvin hyvin harvoin jos lainkaan aprikoida siellä tien päällä. Tästäkin syystä on fiksua ottaa aluekartta mukaansa jostakin lukuisista infopisteistä, sillä esimerkiksi puhelimiin ladattava maastokarttasovellus ei näitä reittien ”lajitietoja” anna. Vaikka pyöräily on jossain sallittu, kannattaa kuitenkin huomioida, että se ei ehkä silti ole järkevää. Osa reiteistä voi olla liian haastavia (lue: rakkakivikkoa).

Reitit ovat hyvin ylläpidettyjä.
Kosteissa paikoissa pitkospuut auttavat pahimman yli.

Me lähdimme innoissamme pyyhältämään kohti Huttujärven taukopaikkaa, ja alkumatka taittui leppoisasti leveitä latupohjia pitkin. Reitti laaksonpohjassa meni välillä myös hiekkateitä pitkin ja kosteikkojen viereltä tai ylitse, ja Pyhätunturi kohosi maiseman taustakuvana. Muutamassa kohdassa koimme parempana taluttaa pitkospuiden yli.

Kiimaselän päivätupa.
Kiimaselän päivätupa on varsin idyllinen taukopaikka.
Kiimaselältä löytyy lisäksi laavu tulipaikkoineen ja huussi.

Matkalla pysähdyimme kurkkaamaan Kiimasselän päivätupaan ja laavuun (kartta), jotka olivat hyvin huollettuja ja kutsuvia levähdyspaikkoja. Puhtia reissun alkutaipaleella oli kuitenkin sen verran, ettemme jääneet yhtään pidemmäksi aikaa, vaan jatkoimme eteenpäin. Reitin ehkä tylsin osuus olikin tämä pätkä Kiimasselältä Huttujärvelle, joka oli käytännössä hiekkatietä.

Tylsimmillään pyöräilyreitti on hiekkatietä. Aloittelija kiittää!

Huttujärvellä on varaustupa, keittokatos ja vedenottopaikka (kartta). Tupa ei ollut kyseisenä hetkenä kenenkään käytössä, joten pidimme evästaukoa tuvan portailla ja kävimme katsomassa järvenrannassa maisemia. Lyhyt pitkospuureitti johdatti järven rantaan.

Huttujärven rantaan pääsee pitkospuita pitkin.

Huttujärveltä syvemmälle ja korkeammalle kansallispuistoon matka jatkui kohti Kapustan päivätupaa. Tällä osuudella oli selkeästi huomattavissa reitillä tehdyt viimeaikaiset kunnostustyöt, joista oli kiiteltävästi informoitu myös kartoissa ja infopisteillä. Maastopyöräilyreitille tuotu maa-aines oli harjumaisesti lähes koko reitin pituudelta ja välillä piti tehdä valintoja pyöräilläkö siinä harjanteella, vai aivan reitin sivussa. Maisemat olivat mitä parhaimmat, polkua oli vaivatonta ja helppoa seurata, eikä nousu ylös ollut sähköavusteiselle pyörälle temppu eikä mikään.

Pyhä-Luoston kansallispuiston maastopyräilyreittejä huollettiin syyskesällä 2021. Tuore maa-aines polun päällä oli harjanteina.
Pyhä-Luoston kartat ovat loistavat!

Kapustan päivätuvan vieressä on myös nuotiokehä (kartta). Päivän toinen evästauko pidettiin lähinnä maisemallisista syistä juuri tällä paikalla, sillä luvassa oli oikeastaan enää laskeutumista ja pitkähkö maantieosuus takaisin Pyhälle. Kapustan päivätupa oli sisältäkin mitä suloisin. Saimme hämmästykseksemme taukoilla aivan rauhassa, vaikka ruska oli parhaimmillaan ja päivä kaunis. Ehkä Kapusta on juuri sopivan matkan päässä sekä Luostolta että Pyhältä, jotta sinne ei niin paljon tule kulkijoita päiväseltään? Mene ja tiedä.

Kapustan taukopaikka.
Kapustan päivätupa on aivan reitin vieressä. Tuvan takana on nuotiopaikka.
Kapustan päivätupa sisältä.

Kapustalta alkoi hurmioitunut laskettelu alas hyvänä pidettyä reittiä. Pohjoinen kuusikko ja muu metsäluonto oli pakahduttavan kaunista, olo oli vallaton ja hyvä. Vähän ennen Kuukkelin varaustupaa jouduimme etsiskelemään reittiä ja taluttamaan kapeita metsäpolkuja, mutta löysimme kuitenkin virtaavan veden yli kulkevan sillan. Kuukkelissakaan ei ollut ketään kotona, joten ihastelimme hetken aikaa varaustuvan laituripaikkaa ja suunnittelimme tulevaisuuden retkiä tänne. Hipsimme kuitenkin jo nopeahkosti eteenpäin.

Reittien viitoitus oli tunturissakin ensiluokkaista.
Onneksi retkikunnassa on hovimekaanikko.

Kuukkelista ison tien viereen oli jokseenkin haastava metsäpolku (joka lienee oikeasti osaaville maastopyöräilijöille ihan perushuttua). Kartasta katsottuna kyseistä polunpätkää ei ole suositeltu muttei myöskään kielletty pyöräilyn osalta.

Lopulta olikin enää viimeinen matkaosuus jäljellä, noin 16 kilometriä asfalttitietä takaisin Pyhälle. Tämä osuus ei vaatinut aivoja, vaan perslihaksia, sillä tottumattomalle muutaman tunnin maastopyöräily tuntuu kyllä kankuissa varsin muikeasti.

Pyhän läheisyydessä isolta tieltä voi puikahtaa taas latupohjille, jotta pääsee vähän turvallisemmille vesille ja takaisin keskukseen.

Talvipyöräily Pyhä-Luostolla

Pyhä-Luoston kansallispuistossa on myös talvipyöräilyreittejä, tutustu niihin tästä Metsähallituksen pdf-esitteestä!

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.