Ruska on yksi luonnon ihmeistä ja luonnon oma taidenäyttely

Eteläisessä Suomessa ruska on nyt kauneimmillaan. Miten kirjavaksi kesäinen vihreä on muuttunutkaan! Nyt kannattaa lähteä ruskaretkelle ja haistelemaan luonnon talveen valmistautumista. Ajallaan syystuulet repivät värikkäät lehdet maahan ja jättävät puut seisomaan kaljuina ja onnettoman näköisinä. Ruska on luonnon oma ihme, mutta miksi niin tapahtuu?

Monet lehtipuut saavat syksyisin upeat ruskan värit.

Lehtien tiputtaminen ja sitä edeltävä ruska ovat sopeumia kylmään talveen: lehtien tiputtaminen talvea vasten ehkäisee puun kuivumista. Lehdet näet haihduttavat vettä talvellakin, mutta juuret eivät saa jäätyneestä maasta uutta tilalle, ja puuta uhkaa kuivuminen. Havupuiden neulasmaisia lehtiä suojaa paksu pintakalvo ja vahakerros, jonka ansiosta niiden ei tarvitse luopua neulasistaan. Lehtipuilla taas uusien lehtien kasvattaminen keväällä on energiatehokkaampaa kuin lehtien varustaminen kylmänkestäviksi. Niinpä talven hiipiessä lähemmäksi lehtipuut aloittavat valmistautumisen pitkään lepoon, tarjoten samalla silmäkarkkia upeine väreineen.

Miten kasvit aistivat talven lähenemisen ja mistä ruskan ihanat värit johtuvat? Päivälämpötilan lasku edistää talvettumista, mutta varsinaisen ruskan käynnistää valon väheneminen. Kun päivät lyhenevät, puut lopettavat kasvunsa ja alkavat valmistautua talven tuloon. Keinovalo saattaa hämätä niitä jonkin verran, ja aivan lähellä katulamppuja kasvavat oksat saattavatkin säilyttää lehtensä vihreinä muita pitempään.

Lehdissä sijaitsee arvokas lehtivihreä, jota puu tarvitsee omaan energianhankintaansa eli yhteyttämiseen. Lehtivihreää eli vihreää valoa heijastavia klorofyllimolekyylejä on lehdissä niin runsaasti, että kesäiset lehdet näyttävät meille vihreiltä. Talveen valmistautuessaan kasvi hajottaa lehtivihreän ja varastoi molekyylin arvokkaat alkuaineet, typen ja magnesiumin, runkoon ja juuristoon uutta käyttöä varten. Kun klorofyllimolekyyli hajoaa, lehtien vihreä väri katoaa ja alta paljastuvat karotenoidiyhdisteiden erilaiset keltaisen ja oranssin sekä antosyaaniyhdisteiden punaisen sävyt. Nämä yhdisteet saavat esimerkiksi koivujen, vaahteroiden ja haapojen lehdet hehkumaan ruskan väreissä.

Kun vihreä klorofylli on hajotettu, sen alta paljastuvat ruskan värin antavat karotenoidi- ja antosyaaniyhdisteet.

Antosyaaniyhdisteet suojaavat lehteä UV-säteilyltä ja saavat aikaan punaisia ja violetteja sävyjä.

Miksi sitten on lehtipuita, jotka eivät saa ruskaa? Kyse on typen saatavuudesta. Osa lehtipuista ei saa syksyllä ruskavärejä lainkaan vaan tiputtavat lehtensä vihreinä. Tällaisia ovat muun muassa lepät. Lepällä on juuristossaan typensitojabakteereita, joiden avulla puu saa sidottua typpeä suoraan ilmakehästä eikä sen tarvitse säilöä joka syksy lehtivihreän typpeä. Näinpä lepistä on turha etsiä kellertäviä tai punaisia ruskavärejä.

Ruska hoitaa mieltä. Se piristää maisemaa ja sitä kautta ulkona liikkuvia ihmisiä. Kirkkaat värit tuovat valoa alkavan pimeyden keskelle, kuten lumi talvella, ja antavat viimeiset energiapotkut ennen vuoden pimeintä aikaa. Kirkkaista ruskan väreistä saattaa olla iloa myös kasville itselleen. Antosyaanit esimerkiksi suojaavat lehtiä UV-säteilyltä niin pitkään, että lehtivihreän yhdisteet on otettu talteen lehdistä. On myös arvioitu, että lehtien kirkkaat värit olisivat varoittava viesti tuholaisille ja taudinaiheuttajille. Mitä räikeämpi ruska, sitä parempi vastustuskyky puulla olisi. Osittain kirkkaat värit kertovatkin puun kunnosta. Koivut eivät hehku kadmiumin keltaisena, jos niiden kunto on huono. Esimerkiksi koivunruoste-sieni (Melampsoridium betulinum) saa lehdet näyttämään pikemminkin ruskeilta ja puun tiputtamaan ne etuajassa. Vaahteroissa taas saattaa erottaa mustia pisteitä, ikään kuin joku olisi polttanut niihin reikiä. Tämä on vaahterantervatäpläsienen (Rhytisma acerinum) tekosia. Sienten lisäksi puita saattavat vaivata erilaiset bakteerit ja virukset.

Vaahterantervatäpläsieni muodostaa lehtiin mustia läikkiä, joissa kehittyvät sienen itiöemät.

Ruska-aika on yksi suosituimmista ajoista retkeillä ja vaeltaa. Lapissa tunturikoivujen ruskaa täydentää maaruska, joka houkuttelee ihmisiä tuntureille ulkomailta asti. Kuitenkin myös kaupungissa voi nauttia aisteja hivelevästä ruskasta. Mistä tietää, milloin on tulossa hyvä ruska? Yleisesti puiden talvettumisessa auttavat lämmin loppukesä ja alkusyksy. On epäilty muun muassa, että lämpimät päivät ennen ruskan alkua tai kasvin korkeat sokeripitoisuudet korostaisivat erityisesti punaisia värejä ja että kovat yöpakkaset kirkastaisivat ruskaa. Joka tapauksessa, ruska alkaa ajallaan päivänvalon hiipuessa ja ensimmäiset pakkaset vauhdittavat sitä.

Vaivaiskoivu (Betula nana) on yksi maaruskassa loistavista kasveista.

Syksyisellä ruskaretkellä saattaa törmätä muihinkin metsän asukkeihin.

Pohjoinen luonto on jo itsessään kuin taidenäyttely. Luonnossa liikkuja löytää alati muuttuvasta ympäristöstä joka kerta jotain uutta. Erityisesti ruska-aikaan huumaavat ja välillä jopa aivan epätodelliset värit antavat syyn lähteä ulkoilemaan ja ihastelemaan luonnon kauneutta. Syksyinen metsäkävely tarjoaa myös tilaisuuden hiljaiseen, tietoiseen läsnäoloon.

Lähde katsomaan syksyistä luontoa kuin taidenäyttelyä. Ihaile sävyjen luomaa kokonaisuutta ja pysähdy jonkin sinua erityisesti vaikuttaneen puuyksilön luokse. Voit tehdä vaikkapa seuraavan harjoituksen:

  1. Anna katseesi levätä ja vaeltaa puun tai pensaan lehdissä. Anna huomiosi siirtyä vapaasti luonnon oman taideteoksen sisällä ilman, että yrität pakottaa sitä johonkin tiettyyn kohtaan. Antaudu aistiesi vietäväksi!
  2. Huomioi, mitä tunteita ja ajatuksia taideteos sinussa synnyttää. Missä päin kehoa tunteet tuntuvat. Aiheuttavatko ne kenties kuplintaa rintakehässä tai keveyden tunnetta jaloissa?
  3. Hyväksy nämä tuntemukset ja anna niiden tulla ja mennä takertumatta niihin.
  4. Jos huomaat huomiosi karkaavan taideteoksen ulkopuolelle ja ajattelevasi jotain aivan muuta kuin käsillä olevaa asiaa, palauta huomiosi lempeästi takaisin teoksen tarkasteluun.
  5. Muuttuvatko havaintosi tai käsityksesi taideteoksesta mitä pitempään katsot sitä? Huomioitko sitä nyt eri tavalla? Katsotko esimerkiksi enemmän yksityiskohtia kuin kokonaisuutta vai toisinpäin?
  6. Kun olet katsellut teosta tarpeeksesi, voit kiittää itseäsi pysähtymisen hetkestä ja jatkaa matkaa.

Ruskaa löytyy myös kaupungista ja lähin kohde omalle ruskaretkelle ovat lähimetsät.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.