Ruovikkolabyrinttejä ja silosia jäitä – Euran Koskeljärvellä retkiluistellen

Aurinko paistaa kirkkaasti ja pakkanen kipristää nenää. Aurinko ei juuri tähän aikaan vuodesta lämmitä kehoa, mutta mielen se saa iloiseksi. Lintukeitaanakin tunnettu Koskeljärvi on nyt tukevasti teräsjäässä ja linnut tiessään. 

Lähtöpaikka kartalla: Latosaaren laavu

Olemme aikeissa retkiluistella järven ympäri. Paksusta jäästä huolimatta turvavarusteista ei tingitä: selässä on reppu, johon on pakattu vaihtovaatekerta vedenpitäviin pusseihin. Kaulassa roikkuvat naskalit, ja heittoköysikin on viritetty repun päälle tai sivutaskuun helposti käden ulottuville. Sauvoja käytetään jään paksuuden tiedusteluun, vaikka juuri nyt niille ei tunnu olevan lainkaan käyttöä. Jää allamme on niin paksua, ettei siihen saa millään reikää aikaiseksi, vaikka iskisi voimalla samaan paikkaan kerta toisensa jälkeen.

Järvi on matala ja jäätyy siksi nopeasti. Keskisyvyys on vain noin reilun metrin, ja syvin kohta vain 3,2 metriä. Rantaviivaa on sen sijaan kiitettävästi: nelisenkymmentä kilometriä. Rantojen tuntumassa luistellen saa helposti kokoon kymmeniä kilometrejä.

Lähdemme luistelemaan Latosaaren laavulta ensin etelään, Suomenperänjärveksi kutsutulle alueelle. Se on melkein erillinen osa Koskeljärveä ja maisemaltaan erämaisin. Kiertelemme kuuraisten ruovikoiden sokkeloita. Välillä joudumme umpikujaan ja palaamme takaisin jäljillemme. Ruovikoiden keskellä olisi helppoa menettää suuntavaisto, jos aurinko ei antaisi viitteitä ilmansuunnista. Kännykän karttasovelluksen ilmakuvat ovat paras keino paikantaa itsensä.

Teemme kiepsauksen takaisin päin ja luistelemme nyt Latosaaren ja Soukkaluodon välistä Koskeljärven keskiosiin. Siellä on kolme suurempaa saarta sekä useita pienempiä. Osa saarten väleistä ovat täälläkin ruovikoiden umpeuttamat. Suuntaamme siloisilla jäillä kohti järven pohjoisosaa, jonka pitkälle ulottuva Pyhäniemen nokka erottaa kuin omaksi kokonaisuudekseen.

Järven maisema on varsin erämainen, sillä kesämökkejä sen rannalla ei ole. Koskeljärvi onkin suurin Lounais-Suomen mökitön järvi. Veneenlaskurantoja sen sijaan on monella puolella järveä, ja jäällekin voi suunnata monelta suunnalta.

Jäämme pitämään taukoa yhdelle helposti maitse saavutettavalle paikalle, Uhratun tulipaikalle (kartta). Muitakin taukopaikkoja olisi ollut tarjolla, sillä rannoilla on kaikkiaan neljä eri tulentekopaikkaa, joista yksi sijaitsee saaressa.

Eväät maistuvat noin 15 kilometrin luistelun jälkeen. Vielä on onneksi saman verran nautinnollista luistelua takaisin päin.

Lisätietoa retkiluistelusta

Retkiluistelu ja matkaluistelu ovat kasvattaneet suosiotaan räjähdysmäisesti. Moni puhuu retkiluistelusta, vaikka itse asiassa tarkoittaa auratulla radalla tapahtuvaa matkaluistelua. Retkiluistelu tapahtuu kuitenkin luonnonjäillä, pääosin aurattujen matkaluisteluratojen ulkopuolella. Siksi retkiluistelu vaatii matkaluistelua enemmän turvallisuusnäkökulmien huomioimista ja jäänlukutaitoa.

Lue lisää artikkeleita retkiluistelusta:

Lue myös:

Euran Koskeljärvi, retkeilijän keidas, kutsuu rauhoittumaan tai villiintymään

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.