Retkeilijän Rovaniemi, könkäillä jätkä- ja eräkulttuurin jäljillä
Elias Lönnrothin sanakirjassa vuodelta 1874 mainitaan sana jätkä. Sillä tarkoitetaan murteellista työmiehen nimitystä. Sana tulikin kirjakieleen 1800-luvun lopussa, viitaten eri muodoissaan joko hyvään jätkään tai epämääräiseen kulkurimieheen. Sana luotiin metsätyöläisten piirissä ja nämä huumorimiehet olivatkin kovia jätkiä puun kaadossa, tukin uitossa ja ylipäätään savottahommissa.
Retkipaikka suuntasi Rovaniemelle tutustumaan maisemiin, jossa erä- ja jätkäkulttuuria on harjoitettu. Rovaniemen alueella on paljon uiton historiasta kertovaa nähtävää; esimerkiksi Taljasuvannon uittotukikohta Ounasjoella on peräisin 1920-luvulta. Rovaniemen keskustan läpi virtaavassa Ounasjoessa on järjestetty tukinuittonäytöksiä. Auttikönkään betoninen uittopato ja puinen uittoruuhi Kemijokeen laskevassa Auttijoessa kertovat vieläkin näyttävämmin uiton historiasta.
Köngäs tarkoittaa jyrkkää ja vaahtoavaa koskea. Se on sana, jota käytetään erityisesti Pohjois-Suomessa. Retkeilijän kannalta hyvä tapa päästä tukkien uitto tunnelmiin on suunnata kohden Könkäiden polkua Napapiirin retkeilyalueella. Könkäiden polku yhdistää Raudanjokivarressa entiset tukinuittopaikat Vikakönkäällä ja Vaattunkikönkäällä.
Napapiirin retkeilyalueelle löytää helposti tien numero 4 viittojen mukaisesti. Alue sijaitsee noin 20 kilometriä pohjoiseen Rovaniemen keskustasta ja sen läheisyyteen pääsee myös bussilla. Autoille on runsaasti parkkitilaa ja reittejä löytyy kaikentasoisille retkeilijöille.
Paras paikka suunnata 10 kilometriä pitkälle Könkäiden polulle on joko Vikakönkään tai Vaattunkikönkään lähtöpaikoilta. Vikakönkäällä bussi pysähtyy vain 200 metrin päässä reitin lähtöpaikasta. Reittiä voi myös pidentää lähtemällä liikkeelle Makialammen pysäköintipaikalta tai kiertämällä Könkäiden polun varresta lähteviä luontopolkuja.
Vaattunkikönkään lähtöpaikalta reitti kulkee liikuntarajoitteisille soveltuvaa Könkäänsaaren luotopolkua pitkin. Alkupäässä ylitetään Raudanjoki ja sen sivuhaaroja parin sillan kautta.
Etenkin Vaattunkiköngästä ylittäessä pystyi hyvin kuvittelemaan kuinka tukkijätkät aikoinaan seisoivat tukeilla ja tasapainoilivat Raudanjoen kautta Olkkajärveen ja edelleen kohden Ounaskoskea Rovaniemen keskustaan. Nykyään Raudanjoki toimii monipuolisena melontareittinä, jossa on kauniiden maisemien lisäksi paljon hyviä taukopaikkoja.
Joen ylitysten jälkeen reitti kulkee mielenkiintoisen perheen pienimmillekin soveltuvan Kasvi- ja sienipolun ohitse. Polku on helppo ja tekee vain noin 200 metrin mutkan matkaan, joten sitä voi hyvin suositella kasveista ja sienistä kiinnostuneille.
Ensimmäinen laavupaikka on Karhukumpu, jossa on hyvä varustetaso tauon pitämiselle ja lopullisen reittivalinnan tekemiselle. Paikalla oli myös nuotiopuuta ja välineet puun työstämiseen.
Karhukummun läheltä voi suunnata Könkäiden polun sijasta Suoluontopolulle tai kierrellä Vaattunkikönkään lähimaastossa olevia lyhyempiä luontopolkuja. Taukopaikkana Karhukumpua pitivät marjastajat ja kalastajat. Kummillakaan ei tuntunut olevan puutetta saaliista, sen verran iloisia ilmeitä maastossa näkyi.
Reitin alkupäässä olikin hurjasti marjoja tarjolla. Karpalot, puolukat ja syksyn viimeiset mustikat tekivät myös luontobloggaajalle kauppansa.
Könkäiden polku kiemurtelee kohden Vikaköngästä ensin suoalueella ja poikkeaa muutamaan otteeseen kuivan kangastyypin metsien lävitse, ennen kuin se saapuu Vaattunkilammelle. Vaattunkilammelta löytyy laavu, tulipaikka ja hyvä mahdollisuus uimiseen. Paikalla oli nuotiopuuta ja välineet puun työstämiseen.
Vaatunkilammen laavun jälkeen reittiä on muutettu siten, että se ei enää kulje lammenreunaa eteenpäin, vaan retkeilijät ohjataan Niittykulttuuripolulle. Niittykulttuuripolun vierestä löytyy hyvä yöpymispaikka Niittypirtti.
Niittykulttuuripolulla olevaa suota hoidetaan edelleen niittämällä. Entisaikaan soiden niittäminen oli helpoin tapa hankkia heinää. Alueella on nähtävänä heinälato, suova ja niittypirtti, jossa on hyvä yöpyä. Pirtistä löytyy tulisija ja sen pihapiiristä löytyy myös nuotiopaikka.
Niittypirtiltä on matkaa Vikakönkäälle viitisen kilometriä. Reitti kulkee Vaattunkivaaran kautta alas vanhoille tukinuitto paikoille. Vaativin osuus reitissä on noustaessa Vaattunkivaaralle. Korkeuseroa kertyy yhteensä 80 metriä, joten vaaran huipulle nousu vaatii hyvää yleiskuntoa.
Lisäksi reitti on Vaattunkivaaralla paikoin kivinen ja voi olla sateella liukas. Vikakönkään päässä Könkäiden polulta löytyy laavu ja lintutorni.
Vikakönkäälle on nykyään laitettu melojille koskenlaskurata. Välineet ja toimintatavat ovat muuttuneet tukinuittoajoista, mutta vauhdikkaiden laskujen perässä adrenaliinin metsästäjät ovat varmasti Vikakönkään valloituslaskuillaan tyytyväisiä.
Napapiirin retkeilyalueen reitit ovat erinomaisesti suunniteltuja ja tarjoavat elämyksiä kaiken tasoisille retkeilijöille. Reitit on merkitty selkeästi ja niiden tarjoamien upeiden maisemaelämysten lisäksi reiteiltä löytyvät infotaulut ovat toteutettu kiinnostavalla tavalla.
Reiteistä löytyy lisätietoa Rovaniemen kaupungin ylläpitämästä Etiäinen verkkopalvelusta.
Rovaniemen etuna on myös alueelta erityisesti lapsiperheitä kiinnostavat majoituspalvelut ja napapiirin lumo Joulupukin maassa. Rovaniemi tarjoaakin matkailijoille mahdollisuuden hyvin monipuoliseen lomaan, jossa yhtenä osana voi olla oman tason mukainen luontoelämys Napapiirin retkeilyalueella erä- ja jätkäkulttuurin jalanjäljissä.
Lisätietoa Rovaniemen luontokohteista ja reiteistä osoitteesta http://www.etiainen.fi (Palvelusta löytyy myös reittien korkeusprofiilit)
Vaattunkiköngäs: Kartta ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 7386602 E 460983
Vikaköngäs: Kartta ETRS-TM35FIN –tasokoordinaatit: N 7389146 E 463871
Kuvat ja teksti: Pepe Forsberg
Rovaniemen keskustan halki virtaa Kemijoki, Ounasjoki yhtyy Kemijokeen hieman ylempänä.