Rovaniemen kätketty helmi: maisemia ja maaruskaa ihailemassa Karhunulkin näköalapaikalla

Rovaniemellä on muutama paikka, joissa näköala on vertaansa vailla. Tunnetuimmat näistä ovat varmasti Kuninkaan laavu Santavaaralla sekä Juhannuskalliot Kaihuanvaaralla. Yksi sangen uusi tuttavuus ainakin itselle on ollut Karhunulkin luontopolku ja kalliot, jotka nyt haluaisin esitellä teillekin.

Kohde kartalla
Reitti 3,8 km per suunta
Kulkuaika: 2–3h
Helppo/keskivaativa
1 tulipaikka. Ei polttopuita eikä kuivakäymälää. Parkkipaikalla opastetaulu, pöytä ja penkit.

Karhunulkin näköalapaikka ja luontopolku sijaitsevat Lehtojärven kylässä ja ovat helpon ajomatkan päässä Rovaniemen keskustasta. Perille on helppo löytää navigaattorillakin, sillä auto jätetään Lehtojärven perinnepolun parkkipaikalle. Rovaniemen keskustasta ajetaan reilut 20 km Sinettään, josta SEO:n kohdalta käännytään vasemmalle ja jatketaan vajaat 7 km Pellontietä. Parkkipaikka on vasemmalla puolella Lehtojärven perinnepolun opastekyltin kohdalla.

Päästäkseen Karhunulkin luontopolulle on mentävä ensin Pellontien yli ja käveltävä kolmisensataa metriä Karhulammentien hiekkatietä ylöspäin. Periaatteessa Karhunulkin laelle voisi ajaa autolla tietä pitkin, mutta tien alkupäässä on lukollinen puomi sekä vastuuhenkilöiden yhteystiedot, mikäli tietä haluaa käyttää yksityisautoiluun. Tällä kertaa puomi oli auki, mutta menimme silti ylös kävellen.

Luontopolku lähtee tien oikealta puolelta sähkölinjan ja Nuoraojan taukopaikan kyltin kohdalta. Sähkölinjaa seuraillaan muutama sata metriä, kunnes polku kääntyy vasemmalle ja lähtee nousemaan metsikön läpi loivasti ylös vaaralle. Polkua on sähkölinjan kohdalla vaikea havaita ja reitin kääntymisen merkkinä oli tällä kertaa kiven päälle aseteltu katkennut merkkitolppa. Metsäpolulla reitti onkin sitten selkeästi merkattu tolpin sekä oranssein maalimerkein ylös asti. Kevättalvella oli täysin arvailun varassa mistä kohtaa tuli kääntyä metsään, sillä merkkitolpat olivat kokonaan lumen peitossa. 

Me päätimme tällä kertaa nousta evästämään ensin Karhunulkin laelle tietä pitkin ja laskeutua sitten luontopolkua takaisin autolle. Yhdensuuntainen mitta polulle on noin 3,8 km. Emme tulleet mitanneeksi matkan pituutta suoraan hiekkatietä pitkin, mutta kävellen tuon taittaa parissakymmenessä minuutissa. Luontopolkua on sitten mukava laskeutua alaspäin, kun maisemat avautuvat kokoajan edessä.

Karhunulkin kalliot ovat jylhä kivimuodostelma ja komea näky jo itsessään. Vielä komeammat maisemat avautuvat kuitenkin niiden laelta Lehtojärven suuntaan.

Kallioiden laella on Lapin Safareiden omistama kota, joka ei ole yleisessä käytössä. Alueelta löytyy myös tulipaikka, mutta puut tänne täytyy tuoda itse. Myöskään kuivakäymälää ei alueelta löydy.

Me keittelimme kahvit risukeittimellä, mutta erityisesti tulipaikan ulkopuolella tehtävien tulien kanssa täytyy aina varmistaa, että metsäpalovaroitus ei ole voimassa, ettei tuli pääse leviämään ympäristöön ja että se on koko ajan hallittavissa. Paljaan kallion päällä ja kostealla ilmalla oli tällä kertaa turvallista käyttää risukeitintäkin. Tuuli oli jo vienyt upeimman ruskaloiston lehtipuista, mutta maaruska oli sitäkin hehkuvampi ja eväät maistuivat maisemia ihaillessa.

Karhunulkki on retkikohteena rauhallisempi kuin vaikkapa Kuninkaan laavu, mutta tällä kertaa joka paikkaan ehtivät mopopojat päristelivät lähistöllä, joten luonnon rauha kaikkosi siltä osin. Talvisin tänne ilmeisesti tehdään koiravaljakkosafareita ja nytkin vastaan tuli jo yksi valjakko syystreenillä.

Kohde soveltuu hyvin lyhyisiin, muutaman tunnin retkiin ja alueella risteilee muitakin polkuja, joita emme vielä ole tutkailleet.

Kamera kannattaa ehdottomasti olla mukana sillä maisemat ovat tallentamisen arvoiset! Kallioiden päällä on useampikin potentiaalinen teltta- tai riippumattopaikka ja helppo saavutettavuus tekisikin tästä mukavan yöpymiskohteen.