Riuttalan talonpoikaismuseo Kuopiossa

Kuopion Karttulassa sijaitsevalla Riuttalan talonpoikaismuseolla on tänä vuonna juhlavuosi: itse museo täyttää 40 vuotta ja lisäksi Maatiainen – Det lantliga kulturarvet ry on valinnut Riuttalan vuoden 2015 perinnemaisemaksi. Syystäkin, koska Riuttala on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, jonka soisi jäävän myös tulevillekin sukupolville.

Ensimmäisen kerran  Riuttala mainittiin vuonna 1657, Pietari Brahen läänityksistä laaditussa Kajaanin vapaaherrakunnan kartassa. 1700-luvulta lähtien saman suvun omistuksessa olleen Riuttalan sydän on neliömäinen umpipiha, jota ympäröivät kaksi asuinrakennusta (pääkartano ja pihanpää), aittakartano (1890) ja navetta-sikala(1885/1977–79).

Komea päärakennus on Pohjois-Savolle tyypillinen vuoraamaton hirsirunkoinen parituparakennus, jossa on ulkoeteinen, porstua, kaksi kamaria sekä porstuasta erotettu kamari ja ruokahuone. Pihanpää on alkuaan ollut kesä- ja vieraskäytössä ja näin ollen siellä kaikki onkin fiinimpää.

Riuttalassa on ollut 1760-luvulta lähtien huomattavan suuri, hyvin hoidettu karja. Mainitsemisen arvoista on myös se, että Riuttala on ollut tykätty työpaikka ja vaikka se on ollut ökytila, siellä on kohdeltu kaikkia ihmisiä kunnolla arvoon ja säätyyn katsomatta.

Kaikki talomuseon yli 20 asuin- ja talousrakennusta ovat pääosin alkuperäisellä paikallaan sekä rakentamisaikaisessa asussa. Paja on vuodelta 1866, ja kolmekerroksinen, tuohon aikaan Suomen suurin riihi valmistui 1895.

Riihen suuri koko aukeaa kunnolla vasta sitten, kun sen kulkee kokonaan. Taskulamppu on hyvä varata mukaan, koska siellä on pimeää. Lisäksi kauan eristyksissä olleen omavaraisen Riuttalan rannassa sijaitsevasta konevajasta (1911) löytyy halkomakoneen lisäksi myös maamoottori.

Riuttalan miljöötä arvostettiin jo vuonna 1900, jolloin sen pihapiiri ympäristöineen valittiin Pariisin maailmannäyttelyyn edustamaan suomalaista maaseutua ja elämänmuotoa.

Taiteilija Pekka Halonen, jonka äiti oli sukua talonväelle, vieraili Riuttalassa useita kertoja. Hän maalasi vierailuillaan maisemataulujen lisäksi myös teokset Ateria (1895), Erämaa (1899) ja Viulunsoittaja (1900).

Riuttalan talonpoikaiskulttuurin suojelusäätiö hankki vuonna 1974 Riuttalan talon ja 14 hehtaarin määräalan omistukseensa, säilyttääkseen kohteen pohjoissavolaisen talonpoikaiskulttuurin muistomerkkinä. Korjaustyöt ja talon palauttaminen 1900-luvun alun asuun käynnistettiin vuonna 1975 ja Riuttala avattiin yleisölle.

Rakennusten ja ympäristön ylläpito ja hoito on jatkunut yhtäjaksoisesti koko tämän ajan niin ulkopuolisen rahoituksen turvin kuin myös sitkeiden talkoolaisten voimin. Valitettavasti museon säilyminen on rahoituksen niukkuuden vuoksi vaakalaudalla.

Tänä kesänä museolla järjestetään jo perinteisiksi muodostuneiden Juhannuskirkon ja Rukiinleikkuun SM-kisojen lisäksi Riuttala päivä – Karttulan Kotiseutujuhla, jossa Maatiainen ry:n kunniakirja vuoden perinnemaisemasta luovutetaan Riuttalan talonpoikaiskulttuurin suojelusäätiölle. Lisäksi kesän ohjelmistossa on barokkimusiikkikonsertti, Minna Canthin näytelmää ja vanhan ajan iltamia.

Riuttalan talomuseo löytyy tien 5542 varrelta, noin 40 kilometriä Kuopiosta länteen, osoitteesta Riuttalantie 719, 72100 Karttula.
Riuttala kartalla. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit N 6984165 E 505833

Riuttala.fi