Riippumajoite testissä
Pyöräreissulla jokaisella grammalla ja kuutiosenttimetrillä on paikkansa pyörän selässä. Sitä kun näyttää pyöränkumeille asfalttia ympäri Suomen niin on jokainen gramma helpotettava reisien työtä. Mitä helpommalta se tuntuu niin tämä taas heijastuu suoraan aivojen tuottamiin nautintoaineisiin. Testasin pyörämatkani aikana Varuste.netistä löytyvää Hennessy Hammock Expedition A-Sym -riippumajoitetta.
Paperilla tämän majoituslaitoksen kuivapaino on hieman yli kilon (1,16kg) ja mahtuu tuommoiseen pyöräilykypärän kokoiseen pussiin. Tähän pieneltä kuulostavaan tilaan mahtuu kuitenkin koko laitos kiinnitysnaruineen, sadesuojineen ja hyttysverkkoineen. Ovat suunnitelleet tämän sillä tavalla, että se on kertakaikkiaan kätevä kuljettaa mukana. Tuota limpun kokoista mönttiä sitten kelpaa kantaa repunpohjalla, tarakalla tai vaikka satulalaukussa.
No nyt sitten, kun ollaan reissussa tien päällä ja koittaa ilta. Etsin sopivalla välimatkalla riutuvat puut ja alan pystyttää leiriä. Riippumajoitteen suunnittelussa on helpotettu mukavasti metsän vaatimuksia, sillä majoitteen pystyttäminen onnistuu n. 3,5m yli 7m välimatkalla oleviin puihin. Puita ajatellaan myös naruja sitoessa, sillä puun ympärillä kääritään ensin meille tavallisille ihmisille turvavyöstä tuttu kankaanpalanen, johonka itse kiinnitysköysi sidotaan. Puunrunkoa kohtaa tulevaa rasitusta saadaan näin helpotettua, ja maton kiinnittäminen pienenpiin puihin on tukevampaa. Majoitetta sitoessa solmujen käyttäminen oli täysin tarpeetonta, sillä majoitteen pystyi sitomaan tukevasti ilmankin tekemällä eräänlaisen köynnöksen tai köytön. Narujen kiinnittäminen kannattaa kertaalleen harjoitella ennen reissuun lähtöä, sillä huonon sään sattuessa nämä ennakkotiedot eivät harmita lainkaan.
Kun narut on sidottu, huomaat, että narussa riutuu kiinnitysnipsu molemmissa päissä mattoa. Nipsaistaan sadesuoja kiinni ja näin koko paketti valmis. Hyttysverkon virittäminen on tarpeetonta, sillä se tapahtuu itsestään kun matto on kiinni. Hyttysverkko on ommeltu maton päälle valmiiksi. Vielä sadesuojan ja maton levitysnarut vain lähimmän kiven tai risun ympäri maassa, jos on sateen pelkoa.
Kun tämän on kertaalleen pystyttänyt, niin toisella kertaa huomaat että pystyttämiseen kuluu n. 2 minuuttia aikaa, jos ei välitä hosua. Purkaminen ei suurempia talkoita myöskään tarvitse, kun yhtäkään solmua ei edes tarvitse nyhtää auki. Riittää vain että laittaa paketin kasaan. Käytössäni oli myös purkamista helpottavat Snake Skin -kangasputket, jotka asetetaan kiinnitysnarujen ympärille. Kangasputket purkaessa vain yksinkertaisesti vedetään koko maton yli ja näin koko paketti on yhdessä pötkössä. Siitä tämä pötkö on melko yksinkertaista pyörittää tuohon säilytyspussiin. Suurempaa harmitusta ja päänvaivaa tämäkään ei siis tuota.
Matto on sillä tavalla erilainen, että sen sisällä mennään pohjan kautta. Pohjassa olevasta halkiosta noustaan maton sisälle ja istahtaessa mattoon halkio sulkeutuu automaattisesti ja hyttystiiviisti. Kun tätä vertaa ns. tavallisen hyttysverkon läpi kahlaamiseen ja mattoon asettautumiseen, niin tämä tyyli vähentää ähinää. Levitysnarujen ansiosta maton sisällä oli melko tilavan oloista. Matossa nukkui kevyesti selällään tai vaikka kyyryssä kyljellään. Selän takaa hohkavan kylmän ratkaisin leikkelemällä solumuovisen retkipatjan maton muotoiseksi ja leikkaamalla alapäähän maton sisääntuloaukkoa vastaavan halkion. Näin mattoon noustessa, nousen suoraan halkioiden läpi retkipatjan päälle. Tämä on myös erittäin kätevä patentti, jota voin suositella.
Tämä riippumajoite kulki mukanani ympäri Suomea aina rannikolle, saaristoon ja Ruotsiin asti. Kertaakaan en yöllä kastunut ja majoite kesti. Tämän testin tuloksena en voi muuta kuin suositella yksin matkaaville tai yksin nukkujille, mikäli aiotte pysyä puurajan alapuolella. Tällä laitoksella höylätään grammoja paksulla lastulla. Se todella on yhtä näppärä miltä se kuulostaa. Majoituksen pystyttämiseen ja vaikka tavaroiden säilytykseen löytyy useita niksejä valmistajan kotisivuilta mm. Youtube -videoita kiinnitysköytön tekemiseen. Kiitos yhteistyöstä varuste.net, joka myy kyseistä majoitetta.
http://www.varuste.net/Hennessy+Hammock+Expedition+A-Sym
Mihin tuon kanssa voisi laittaa repun ja tavarat levälleen. Se mua vielä itseäni empii, kun olen pohtinut tuommoisen hankkimista. Alle vaan vai erillisen pressun väliin? Jos yöpyy vähänkään ”ruuhkaisessa” paikassa (varsinkin ulkomailla), sitä mietityttää myös tavaroiden tallessa pysyminen.
No tähän on tietysti monenlaisia mahdollisia ratkaisuja. Jos sateen pelkoa ei ole niin tietysti ihan vaan maton alle maahan voi laittaa. Vesisateella on tietysti se vaara, että pintavaluntana tuleva vesi kastelee tavarat, mikäli maassa ovat. Kevyempiä tavaroita voi kätevästi virittiää kiipelyklenkulla tuohon viritysnaruun roikkumaan. Mahtuu vielä sadesuojan alle ja on poissa maasta. Toinen hyvä vaihtoehto on laittaa sillä klenkulla tuohon puun ympärille tulevaan ”turvavyöhön” reppu tai rinkka roikkumaan ja käyttämään repun päällä sen omaa sadesuojaa. Siinä reppu pysyy hyvin pystyasennossa ja on poissa maasta. Repun sadesuojaa kannattaa kyllä käyttää jokatapauksessa. Siinä ei häviä mitään. Näillä konsteilla olen itse pärjännyt, mutta jokainen tietysti kehittää omansa omien tarpeiden mukaan.
Arvokkaimmat tavarat tietysti kannattaa laittaa maton sisällä oleviin taskuihin (kännykkä,lompakko yms.) , jos on rötöstelyn pelkoa. Kiipelyklenkun sijaan voisi myös varmasti hyvin käyttää ihan munalukkoa, jos epäilee, ettei heräisi siihen varkaan vieressä äheltämiseen. Puukollahan sitä saa tietysti silloinkin kaikki remmit poikki.
Olen nukkunut riippumatossa vaeltaessa, meloessa että myös moottoripyörämatkoilla. Olin alkuun varauksetta ihastunut riippumajoitteen keveyteen ja helppouteen. Käytännön elämä ei ollut niin auvoista kuin voi kuvitella.
Riippumatto soveltuu loistavasti kuumimmille hellekeleille ja tropiikkiin. Muutoin tulee ongelmia. Ensimmäinen on kylmyys. Makuupussi litistyy pohjaa vasten joten alla täytyy käyttää makuualustaa = lisäpainoa ja vie tilaa. Seuraava ongelma tulee varusteiden säilytyksestä. Päivän vaatteet pitää ripustaa jonnekin – tai ottaa myttyyn jalkopäähän.
Suomessa on turhan usein sateenuhka ja siksi varusteet pitäisi saada yöksi sadesuojaan. Jos varusteet vain hylkää riippumaton alle, saattaa sateella vesi valua maata pitkin mutta todennäköisempää on että maakosteus kastelee kaiken.
Aloin kuljettaa mukana tarppia varusteita varten – ja huomasin yhtäkkiä että teltta absidilla on sittenkin kätevämpi. Vaikka viilaisi grammoja, saa teltassa varusteet sateensuojaan ja jos aamulla sataa, on pukeutuminen ja teltassa touhuilu paljon mukavampaa kuin riippumatossa.
Viimeinen niitti tuli kun melontareissulla alkoi kropassa tuntua jo päiväkausien melonta ja yöllä halusi välillä nukkua myös kyljellään tai mahallaan. Selkähän siitä meni jumiin.
Riippumatossa nukkuessa ehkä mukavinta on katsella hyttysverkon läpi öistä luontoa ja aamulla herätessä näkee auringonnousun pelkästään avaamalla silmät. Tuo varusteiden säilytysongelma alkoi kasata mukaan turhan paljon kaikenlaista rekvisiittaa – joita ei tarvi lainkaan kun mukana on teltta.
Toisaalta, teltassa on mukava kuunnella sateen ropinaa ja jos on varautunut oikein, voi absidissa laittaa sateellakin aamupalaa. Tavarat on käden ulottuvilla, jne…