Revontulten salaisuus, osa 1: kipinöitä ketusta vai portti kuolleiden luokse?

Revontulet, nuo mystiset pohjoisen yötaivaan valot, ovat kaikessa mahtavuudessaan upea luonnonilmiö! Tämä juttusarja luotaa revontulten historiasta nykypäivään. Miten niitä on selitetty tarinoiden ja tieteen kautta, mistä ne johtuvat ja miten niitä ennustetaan? Entä päästävätkö revontulet ääntä ja miten niitä kannattaa valokuvata?

Suuret kiitokset Ilmatieteen laitoksen asiantuntija Kirsti Kauristielle ja Aalto-yliopiston emeritusprofessori Unto K. Laineelle lausunnoista ja avusta artikkelien kirjoituksessa!

Sarjan ensimmäinen osa sukeltaa tarujen maailmaan.

Kuva: Caj Koskinen

Ihmiset ovat kunnioittaneet tuota selittämätöntä valoilmiötä, mutta myös pelänneet sitä. Suhtautuminen revontuliin on vaihdellut sen mukaan, kuinka usein revontulia näkyi ja kuinka tavallisiksi ne koettiin.

Monissa kulttuureissa revontulet ovat saaneet synkkiä selityksiä. Revontulet on nähty kuolleiden tanssivina sieluina tai porttina tuonpuoleiseen. Toisaalla ne ovat olleet lähestyvän tuhon merkki. Suomessakin on muun muassa uskottu, että revontulista pystyy ennustamaan tai että ne itsessään ennustavat hankalia aikoja.

Revontuliin liittyvät tarut ja selitykset ovat osittain säilyneet tähän päivään asti. Suomessa ehkä tunnetuin selitys revontulten syntyyn liittyy ilmiön nimeen. Legendan mukaan revontulet aiheuttaa tulikettu. Metsissä ja tuntureilla juoksevan ketun turkin pyyhkäistessä puunrunkoa tai maata, nousee taivaalle kipinöitä revontuliksi.

Revontulille tunnetaan myös monia vaihtoehtoisia nimityksiä, kuten pohjanpalot, kalevan valkeat ja ruijan tulet. Voikin kysyä, onko revontulten oikean nimen käyttö voinut olla tabu? Vähän kuin karhun kanssa.

Ennen vanhaan näet karhun nimen ääneen lausumisen uskottiin kutsuvan metsän kuningasta luokse. Tämän takia puheessa yleisesti käytettiin nimen monia synonyymejä. Onko sama pätenyt revontuliin?

Pallasjärven rannalla joulunpyhinä kuvattuja revontulia. Kuva: Heikki Sulander.

Ensi viikolla julkaistavassa juttusarjan toisessa osassa kerrotaan muun muassa, kuinka Galileo Galilei nimesi revontulet 1600-luvulla ja mistä johtuu se, että revontulet voivat olla eri värisiä.

Lue myös

Osa 2: Pohjoisnavan tulivuorista Auringon hiukkasiin – tiede vastaa mysteeriin
Osa 3: Missä ja milloin? Taivaisen näytelmän ennustamisen haasteet
Osa 4: Suhinaa ja naksumista yötaivaalla? Revontulten äänten mysteeri on ratkeamassa!
Osa 5: Näin kuvaat upeimmat revontulet