Retki Hesten-vuorelle ilta-auringossa

Segla lienee Norjan Senja-saaren kuuluisin vuori, mutta parhaan kuvan siitä saa viereiseltä Hesten-vuorelta, varsinkin jos ilta-auringon säteet valaisevat sen. 

Kohde kartalla: GoogleMaps; NorgesKart

Edellisen kesän retki Seglalle teki niin suuren vaikutuksen, että piti heti seuraavana kesänä poiketa viereisen Hesten-vuoren huipulle. Auto on jätettävä samalle parkkipaikalle ja käveltävä kylän poikki polun lähtöpisteeseen, josta huipulle on vielä noin 2 kilometriä käveltävää. Alkuosuus on samankaltaista koivikkoa kuin viime kesänä kulkiessani, koska nytkin noustaan samaa rinnettä kuin viereiselle vuorenhuipulle noustessa. Erona lähinnä se, että nyt kuljetaan pätkän matkaa välillä aukealla, jossa on jonkinlainen laskettelurinne. Märimmissä paikoissa on pitkospuut, ja polku on helppokulkuista näin kuivana aikana. Reitin varrelle jää muutama pieni puro, joista sai vesipullot täytettyä vielä heinäkuun lopulla. Kohta saavutaan puurajalle eikä vettä ole muualla saatavilla.

Alkuosuus kuljettu vuoren varjossa, jolloin harjanteelle paistava aurinko nostaa retkitunnelmaa entisestään.

Reitti hieman jyrkkenee, mutta tarjoilee kivoja näkymiä alas kylään. Tyyni ja aurinkoinen kesäilta on parhaita retkiajankohtia, paitsi tällä kertaa matkassa oli kärpäsiä hieman liikaa. Heinäkuun alku on usein pahinta aikaa kärpästen suhteen niillä alueilla, missä laiduntaa enemmän lampaita. Vuorilla yleensä tuulee sen verran, että niistä ei tällöinkään ole harmia, mutta joskus näin. Eihän ne pure, mutta oli pakko ottaa risu, jolla niitä sai vähän huiskia. Myös juttelu kävellessä oli jätettävä tuonnemmaksi, koska halusin syödä välipalaksi jotain ihan muuta.

Koristeltu vuoren rinne.

Monesti vuoret näyttävät karuilta ja kivisiltä, mutta yllättävän paljon rinteillä kasvaa erilaisia kasveja. Itse en niistä ymmärrä muuta kuin että ne näyttävät kivoilta tuoden väriä maisemaan, kunhan niitä vaan ehtii pysähtyä katselemaan. Mainittakoon, että tämän reitin varrelta löytyi sekä keltaisia että sinisiä kukkia. Vuoren selälle saavutaan noin 450 metrin korkeudessa, jolloin näkee vuoren yli. Oikealle jatkuu polku Stavelitippenille, jolla joku kerta aion todennäköisesti vielä käydä. Harjanteella käy pieni ilmavirtaus, joka vie suurimman osan kärpäsistä mennessään.

Ennen huippua polulla tulee jyrkähkö osuus.

Alueen vuorille on tyypillistä jyrkät rinteet ja niin tälläkin kertaa. Huipun lähestyessä tulee kohta, jossa nelivetoa tarvitaan. Itse pidän näistä osuuksista, koska silloin myös maisemat ovat kohdillaan. Niitä on myös pysähdyttävä erikseen katselemaan, koska kulkiessa on keskityttävä siihen mihin jalkansa ja joskus myös kätensä asettaa. Norjalaisittain tämä nousu ei ole kovin kummoinen, onhan koko reitti arvioitu ”siniseksi”, eli lähes kaikille sopivaksi. Jos korkeat paikat hirvittävät, tarjoaa Hestenin ja Stavelitippenin välinen vuoren selkäkin upeat maisemat ja näkymän kohti Seglaa, vaikka ollaankin noin 100 metriä alempana. 

Olin liikkeellä ilta-aikaan, jolloin muodostui teräviä varjoja auringon paistaessa matalammalta. Maisemien ihailuun sillä ei ole vaikutusta, pikemminkin päinvastoin, mutta valokuvien ottamiseen varjot ja kirkas taivas tekevät haasteita. Päivä oli ollut varsin lämmin, joten ilta oli senkin suhteen kiva, että kovimman nousun sai tällä kertaa kulkea varjossa.

Segla

Viereinen Segla-vuori näyttää alempaa todella korkealta ja jylhältä sen noustessa lähes pystysuoraan taivasta kohti. Ylemmäksi noustessa se tuntuu ”madaltuvan”, mutta muu vaikutelma siitä ei muutu. Huipulta erottaa juuri ja juuri värikkäitä pisteitä, jotka ovat muita retkeilijöitä. Olenko todella käynyt tuollakin? Tällekin huipulle on sen verran nousua, että vaihtopaita tulee tarpeeseen.

Huipulla on aina mukavaa.

Hestenin huippu yltää 556 metrin korkeuteen meren pinnasta. Etelässä maisemaa hallitsee Segla, lännessä Mefjorden ja idässä vastaavasti Øyfjorden-vuono, joiden vastarannoilta kohoavat seuraavat vuoririvistöt. Pohjoiseen jatkuu tämä vuorijono jolla nyt seistään, kunnes se vaihtuu avomereksi.

Täällä oli kiva syödä iltapalaa, kun kärpäsikään ei enää ollut yhtään. Aurinko laski hiljalleen alaspäin maisemia ihmetellessäni täällä yläilmoissa. Mikäpä ollessa, repusta kuiva T-paita, raikasta purovettä ja aamulla paistettua norjalaista leipää. Jälkiruuaksi banaani ja tietysti suklaata, joka suorastaan kuuluu oleellisena osana retkeilyyn mielestäni. 

Auringonlasku on yksi lempikuvauskohteitani. Monesti on tullut haaveiltua vuorelta otetusta valokuvasta, jossa tuo jokapäiväinen tapahtuma olisi meneillään. Pohjoisessa aurinko laskee myöhään ja hämäräaikakin kestää kauan. Tämä mahdollistaa auringonlaskun ihailun ilman, että tarvitsee kulkea pimeässä tai kiireellä takaisin autolle, kunhan matka ei ole liian pitkä. Tällä kertaa siihen oli hyvät mahdollisuudet.

Aurinko laskee länteen, tai oikeastaan luoteeseen täällä pohjoisessa.

Kuin tilauksesta ilta muodosti taivaalle pieniä pilviä, jotka auringonvaloa heijastaessaan tekivät tunnelmasta ja näkymistä erityisiä. Yhtä aikaa näkyi niin sinistä taivasta, kuin keltaisen ja oranssin vivahtavia pilviä taivaalla auringon hitaasti laskeutuessa taivaanrannan taa.

Segla ilta-asussaan

Viimeisten säteiden osuessa vuoriin ne säästä riippuen voivat värjäytyä jopa punaisiksi. Näin ei tällä kertaa tapahtunut, mutta oranssit vuoret olivat hienoja nekin. Varsinkin, kun näkee vastaavia ensi kertaa tästä perspektiivistä, meren ollessa kaukana alapuolella ja jo varjoon jääneenä. Hestenin ja Seglan välisellä harjanteella tuli vielä vähän aikaa ihmeteltyä, ennen kuin lähdettiin laskeutumaan alas. Näin tuli mukava lenkki, kun ei tarvinnut palata koko matkaa samaa polkua eikä tarvinnut laskeutua sitä polun jyrkintä kohtaa. 

Fjordgårdin kylänraitti keskiyöllä.

Tähän aikaan muita kulkijoita ei ollut montaa, mutta muutama kuitenkin. Yksinäisille vuorille ei passaa lähteä hämäräaikaan kulkemaan, mutta etukäteen selvittäessä asioita voisi ensi kerran ottaa teltan mukaan ja ihailla samalla vaivalla vielä auringonnousua vuorelta. Ehkä tulevina vuosina?

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.