Repoveden historiaa kalliomaalauksista kankimiehiin

Repovesi on kansallispuistona vielä kovin nuori, sillä se on perustettu vasta vuonna 2003. Kuitenkin sen retkeilyllinen historia ulottuu paljon kauemmas. Repoveden metsiä ei voi kehua ikimetsiksi, mutta niillä on sitäkin mielenkiintoisempi historia. Kivikauden jälkeen alueella on liikkunut jo retkeilijöiden esi-isiä, jotka ovat jättäneet reittimaalauksiaan muun muassa Kuutinlahden suulle, Löppösen luolalle sekä Olhavan mahtaville kallioille.

Määkijänniemestä löytyy myös todennäköisesti vesilintuja varten rakennetun vanhan pyyntisuojan jäänteet. Alueen muinaismuistoja on tutkittu kattavasti puiston perustamisen aikoihin, ja niistä löytyy hyvin tietoa muinaismuistorekisteristä. Vakituista asutusta Repovedellä ei juuri ole ollut, mutta kalaisat vesistöt sekä riistarikkaat salomaat ovat houkutelleet kulkijoita kautta vuosisatojen.

repovesi-1800-luvulta asti alueen metsät ovat olleet vahvasti metsätalouden käytössä. Tuohon aikaan on nykyisen Pahkajärven harjoitusalueen mailla ollut jo pieni saha. Tervaa on poltettu etenkin Tervajärven ympäristössä, josta löytyy vanhoja tervahautoja.

1900-luvulla alueen metsät kuuluivat läheiseen Kirjokiven Kartanoon ja sen patruunalle, Rudolf Elvingille. Elvingin nimi on merkittävä koko Suomen metsäteollisuudessa, koska kyseinen herra perusti viime vuosisadan alussa Voikkaan paperitehtaan.

Sittemmin Voikkaan tehdas laajeni Kymiyhtiöstä nykyiseksi UPM:ksi, jonne myös Repoveden metsät vuosien saatossa siirtyivät. Sotien jälkeen Repovesi oli Kymiyhtiölle tärkeää puunhankinta-aluetta. Metsiä hakattiin talvisin ensin mies- ja hevosvoimin, ja puut uitettiin Repovettä pitkin Hillosensalmen kautta Vuohijärvelle. Vuohijärveltä puun tie jatkui kohti etelää, Siikakosken ohi Verlan pahvitehtaalle sekä siitä edelleen yhtyen Kymijokeen ja Voikkaan paperitehtaalle.

1960-luvun lopussa koneellistuminen alkoi näkyä metsissäkin, ja Repoveden halkova metsätie valmistui. Tämän jälkeen koneet hoitivat puut tehtaalle, eikä vanhanajan metsureita tai uittomiehiä enää Repovedellä nähty.

repovesi--5Vuonna 1977 Repovesi ponnahti julkisuuteen suuren mediakohun saattelemana. Paikalliset luonnonsuojelijat olivat jättäneet aloitteen kansallispuistokomitealle Repoveden julistamisesta kansallispuistoksi. Jostain syystä tieto silloiselle Kymiyhtiölle tuli väärän koivun kautta, ja yhtiö vastasi suunnitelmaan rankoilla hakkuilla. Soppa oli valmis.

Selkkaus kuitenkin päättyi, suunnitelluista hakkuista ei ehditty toteuttaa kuin murto-osa ja Repoveden ydinalueet jäivät odottamaan tulevaa.

Jylhän komeat maisemat houkuttelivat alueelle kävijöitä koko ajan. 1980-luvulta asti silloinen Valkealan kunta piti yllä alueen retkeilyreitistöä sekä palveluita. Lapinsalmen riippusilta, Lapinsalmen sekä Kuutinlahden vanhat kotalaavut ja nykyinen Kuutinkämppä on rakennettu 80-luvun lopulla.

Repoveden hiljaiseloa kesti lähes 30 vuotta, kunnes UPM:n aloitteesta Repovedestä tuli vihdoin kansallispuisto vuonna 2003.

Vuonna 2012 Repoveden kansallispuisto valittiin vuoden retkikohteeksi. Tällä hetkellä vuotuiset kävijämäärät hipovat jo 100 000 käyntikerran maagista rajaa.

Repoveden kansallispuisto kartalla.

Artikkelin alkuperäisversio julkaistu aiemmin Tervarummun kotisivuilla.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.