Repouuro Kuva: Antti Huttunen

Repouuro – Suomen pisin luola, Koli

Aiemmissa jutuissa olemme ihastelleet Kolin henkeäsalpaavia näköaloja, vierailleet mielikuvitusta kutkuttavissa harjumaisemissa ja vaeltaneet kansallispuistossa jalkaisin ja hevosen selässä. Ikimuistoiset kokemukset eivät kuitenkaan rajoitu tähän. Kolilta nimittäin löytyy myös Suomen pisin kuljettavissa oleva luola, jonka kävimme heinäkuisella reissullamme kulkemassa.

Mittaa tuolla luolastolla on kaikkiaan 117 metriä. Sen läpi voi mennä, jos noin kevyt sana tekee tässä asialle oikeutta, useampaa eri reittiä pitkin. Luolan suurin pituus onkin pisin yhtenäisesti kuljettavissa oleva matka ilman, että samasta paikasta joutuu menemään kahdesti. Kokonaispituus on viimevuosina kasvanut vielä muutamalla metrillä, kun paikalta on löydetty uusia mentäviä koloja.

Koska jokunen sata kotomaan luolaa on tullut koluttua, oli tuon pisimmän tunnetun valloittaminen luonnollisesti yksi Kolin odotetuimmista hetkistä. Niinpä pohjatyöt oli tehty varsin huolellisesti ja Pirunkirkolla lämmiteltyämme käänsimme nokkamme kohti Repouuroa.

repouuro-3

Itse uuro löytyi varsin vaivattomasti, mutta sen jälkeen saimme kotvan raapia päätämme. Lohkareikolla on sen verran kokoa, että juuri oikean suuaukon löytäminen ei tuntunut aivan helpommalta mahdolliselta hommalta. Sitä sotkemassa oli vielä tieto, että samasta lohkareikosta löytyisi ainakin kaksi muutakin yli 20-metristä luolaa. Mahdollinen erhe siis ei tulisi ilmi heti.

repouuro-4

Loputtomiin ei etsintätyö viennyt, vaan noin viiden minuutin päästä löyty jo kolo, jonka tunnistimme tutuksi. Sen verran olimme pohjatöitä tehdessämme nähneet. Laitoin päähäni kolhusuojan, joka myös kypäränä tunnetaan ja napsautin otsalampun päälle. Sitten sukelsimme maan alle.

repouuro-6

Melkoinen reissu se olin. Matka eteni vuoroin avarissa huoneissa, vuoroin ahtaissa raoissa. Välillä päivänvalo riitti kulkemiseen, välillä taas ympärillä oli täydellinen pimeys. Luolasto kulkee nykytiedon mukaan kaikkiaan kolmessa tasossa. Kulkiessa tosin oli helppo mennä laskuissa sekaisin.

repouuro-7

Siinä missä valtaosa kotimaan luolista on koluttu muutamassa minuutissa, Repouuro tuntui jatkuvan vaan. Välillä pistäydyimme sivuhaarassa, umpiperissä ja palasimme takaisin pääreitille. Kaikki koluamiamme koloja emme voi missään tapauksessa suositella kokeilemaan perässämme.

repouuro

Välillä edessä oli kohtia, joista eteenpäin pääseminen teetti paljonkin ajatustyötä. Välillä taas kysyttin rohkeutta, kun osin edetä piti osin vain tunnustellen. Lystiä se oli yhtä kaikki! Osapuolleen tuntia myöhemmin pistimme päämme ulos. Taivallus, ähertäminen, ujuttautuminen ja kipuaminen kävi totisesti voimille.

repouuro-2

Ulostautuessamme tulivat mieleen myös louhikon muuta luolat. Ajatuksessa ei päässyt kuitenkaan pidemmälle, kun yläkerrasta Ukko jyräytti oman mielipiteensä asiaan. Sitä myöten myös Kirkkokallion luolat jäivät odottamaan tulevia reissuja. Katsoimme parhaaksi palata Dusterin luo ja sitä kautta hotellille pudotaan uusia suunnitelmia. Ilalla nimittäin olisi edessä vielä huipuista se kaikkein vaikuttavin, Paha-Koli.

repouuro-5

Sateen ropinassa maistelin kokemustani. Repouuro oli pitkä, mukava, haastava ja vaikea. Mutta toisaalta myös toisenlainen elämys kuin mitä vaikkapa Valkulamminvuori oli edellisenä syksynä. Uurolla tiesi, mitä edessä oli, kun Valkulammilla olimme löytöretkellä tuntemattomassa paikassa. Vertailukelpoisiksi näitä ei saisi mitenkään, mutta molemmista lukeneille ne ovat hyvinkin samalla viivalla ennakko-odotusten suhteen.

Koska paikka on keskeinen osa alueella toimivan ohjelmapalveluyrityksen toimintaa sekä toisaalta kokemattomalle potentiaalisesti vaarallinen paikka, emme jaa karttalinkkiä tämän artikkelin yhteydessä. Sen sijaan suosittelemme turvautumaan ammattimaisen oppaan apuun. Näin kokemus on turvallisempi ja pääsette myös näkemään koko luolaston. Muutoin nimittäin on osia, joihin pujahtaminen ei juolahtaisi mieleen. Eli jos paikalle mielitte, ottakaa yhteyttä Koli Activ Oy:n väkeen, he järjestävät turvallisen reissun oikeaan paikaan.

1 reply
  1. Matti Kuusela
    Matti Kuusela says:

    Olen kulkenut Repouuron luolassa sekä paikallisen oppaan opastuksella että vaimoni kanssa. Tämä on sellainen luolasto, että todella lämpimästi suosittelen siihen tutustumista hyvän opastuksen avulla. Silloin saa kerralla kokonaiskuvan sen monipuolisista reiteistä ja sisätiloista.

    Yksin yrittäessä on melko mahdoton löytää edes parasta sisäänmenoaukkoja, joistakin. Itse en vähän kömpelönä olisi uskaltanut yksin mennä joistakin kohdista, ja on siellä paikkoja, joista tosiaan on hyvä tietää että pääsee turvallisesti läpi.

    Laajemman luolaston yläpuolella on vähän pienempi ja avonaisempi luola, jonka aukosta avautuu mukava näköala Pieliselle.

    Uuron lohkareikko on upeata. Ja sammalet sen päällä ovat sen verran paksuja, että märällä ilmalla sieltä kannattaa pysyä kaukana.

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.