Pyöräilijän Rannikkoreitti yhdistää ruukkikyliä, saaristoa ja kansallispuistoja

Pituus n. 200 km
Lisätietoa

Mikä ihmeen Rannikkoreitti?

Rannikkoreitti on noin 200 kilometrin pituinen viitoitettu pyöräreitti halki maalais- ja saaristomaisemien. Taipaleelle osuvat ruukki- ja saaristolaiskylät, kolme kansallispuistoa sekä lukuisat muut luonto- ja kulttuurikohteet hemmottelevat niin kulttuurinnälkäisiä kuin luontoa rakastavia. Pyöräreitti huipentuu venematkaan saariston halki ja veneet kuljettavat myös polkupyöriä.

Maalaismaisemia reitin varrelta.

Rengasreitti kulkee pääosin rauhallisia päällystettyjä pikkuteitä Salon, Kemiönsaaren, Hangon ja Raaseporin välillä. Pieni osa matkasta kulkee pienempiä hiekkateitä ja kärrypolkuja, joille maantiepyörällä ei ole asiaa. Maastopyörää et kuitenkaan niillä tarvitse, vaan reittiä kiertävälle riittää sulan maan aikaan vaikka tuiki tavallinen fillari. 

Reitillä pärjää parhaiten tavallisella retkipyörällä

Etenkin kesällä on koettavaa ja nähtävää valtavasti pitkin matkaa, joten aikaa kannattaa varata viikko tai mielellään kaksi reitin kiertämiseen. Pyöräilyn lisäksi pääsee halutessaan patikoimaan, melomaan, tutustumaan museoihin ja nauttimaan saariston makuja. Kahvilat, panimot ja ravintolat kuuluvat ehdottomasti osaksi reitin aistielämyksiä. Pyörälaukkujakaan ei tarvitse pakata äärimmilleen, sillä reitillä on majoitusvaihtoehtoja tentsileista mökkeihin ja majataloista majakkahotelliin. Mikäli teltta tai riippumato kulkee mukana, löytää reitin varrelta harvakseltaan leirintäalueita tai merkittyjä telttailupaikkoja. Karttoja tutkimalla löytää myös upeita vapaita rantoja telttailuun jokamiehenoikeudella.

Telttailua Rannikkoreitin varrella Teijon kansallispuistossa

Reitin alkuun

Rannikkoreitin alkuun pääsee erinomaisesti julkisilla. Lastaa pyörä varusteineen junaan ja aloita retki Salosta, Tammisaaresta tai Hangosta. Pääset toki reitin varrelle myös bussilla tai omalla autolla.  

Oma pyöräkään ei ole ehdoton. Voit vuokrata pyörän useista pisteistä reitin varrelta ja palauttaa sen toiseen pisteeseen. Näin voit halutessasi matkata osan etapeista vaikka bussilla, kävellen tai jollakin muulla kulkuneuvolla! 

PoImintoja reitiltä

Päivämatkojen pituuksia on helppo varioida ja reitin kiertosuunta on vapaa. Siksi reittiä voivat hyödyntää myös lapsiperheet. Rannikkoreitistä on painettu maksuton kartta, josta löytyvät niin reitin varrelle sijoittuvat nähtävyydet, majoituspaikat kuin muutkin pyöräilijän tarpeelliset palvelut.

Tässä muutamia kärkikohteita eri etapeilta esiteltynä vastapäivään kiertäen ja aloittaen Salosta.

Salo–Teijo

Polkaise Salosta kohti Teijon kansallispuistoa. Matkalle sattuvat Teijon ruukkikylistä Kirjakkala, Teijo ja Mathildedal, joistä viimeisin lienee alpakoineen, leipomoineen ja kyläpanimoineen kaikkein tunnetuin. Teijon kansallispuistoon kannattaa varata päivä poluilla patikoimiseen, ja rengasreiteissä riittää valinnanvaraa. Kansallispuistossa voi tehdä myös melonta- tai souturetken järville, mikäli mielii vesille. 

Aamupatikka Teijon kansallispuistossa ennen päivän pyöräilyosuutta

Teijo–Kasnäs

Teijosta jatketaan Kemiönsaarelle, kohti maailman kauneimmaksi kuvailtua saaristoa. Kulttuurielämyksiä tarjoaa Suomen vanhin ulkoilmamuseo ja lasten kulttuurikeskus Sagalund, joka sopii erinomaiseksi käyntikohteeksi myös pienimmille polkijoille. Mereinen Taalintehtaan ruukkikylä sekä Söderlångvikin kartanomiljöö omenatarhoineen ovat kulttuuri- ja luontopolkuineen myös pysähdyksen arvoisia. Kummankin luontopoluilta löytyy myös laavu, joista avautuu upeat maisemat merelle ja Kemiönsaaren metsäiseen sydämeen.

Taalintehtaan ruukkikylän vanhat hiiiuunit

Eikä kannata sivuuttaa lyhyen lossimatkan päässä olevaa Högsåran idyllistä luotsikylää ja sen kesäkahvilaa ja baaria! Saaren länsirannan upea, Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvaa hiekkaranta tulenteko- ja telttapaikkoineen on erityisen upea auringonlaskujen ihailuun. 

Kasnäs–Hanko

Jarruta; tästä alkaa reitin hurmaavin osuus! Lastaa pyörä lauttaan ja polkaise lyhyen merimatkan jälkeen Rosalan autenttiseen viikinkikylään ja saariryhmän toiseen päähän, Hiittisten saaristolaiskylään. Kasnäsistä, Rosalasta ja Hiittisistä on muodostunut meri- ja maalikenteen risteyspaikka. Täältä pääset myös vuoroveneillä Saaristomeren kansallispuistoon Örön linnakesaarelle. Örö on sotahistoriansa lisäksi erityisen tunnettu upeasta luonnostaan ja kasviharvinaisuuksistaan, ja saarta pääsee tutkimaan niin jalan luontopolkuja patikoiden kuin pyörällä vanhoja hiekka- ja mukulakiviteitä rymistellen. 

Merinäkymiä lauttamatkalta Rosalaan

Mikäli et ole vielä käynyt Suomen korkeimmalla majakalla, kannattaa ottaa venekyyti Bengtskärin majakan kautta Hankoon. Pyörät kulkevat veneissä, mutta vuokrapyörät kannattaa jättää palautuspisteeseen ja ottaa uudet alle vasta merimatkojen jälkeen. 

Bengtskärin majakka

Hanko–Tammisaari

Pitsihuviloiden ja bulevardien Hanko on tehty leppoisille rantapromenadeille ja hiekkarannat auringonpalvonnalle. Pikkukaupungin elämä on kuitenkin hyvin luonnonläheistä, sillä lähes koko rantaviiva on osa Hangon kansallista kaupunkipuistoa. Luontoon kaipaavan kannattaa suunnata aina Manner-Suomen eteläisimpään kärkeen tuulentuivertamalle Tulliniemen luontopolulle tai kokeilla pyöräilyn vastapainoksi vaikka merimelontaa.

Hangon hiekkaranta

Reitti jatkuu hiekkaista merenrantaa noudatellen kohti Tammisaarta ja ohittaa monta pienempää luontokohdetta hiekkarantojen tuntumassa. Taukoa kannattaa viimeistään pitää lähempänä Tammisaarta, Dagmarin puistossa, ja täyttää juomapullot virkistävällä Dagmarin lähdevedellä.

Dagmarin lähde tarjoaa vilvoittavaa varjoa ja virkistävää juomavettä

Tammisaari–Salo 

Tammisaaren puutaloidyllin sokkeloissa ja kaupungin palvelujen äärellä vierähtää tovi. Vanhan kaupungin useimmat rakennukset ovat peräisin 1700- ja 1800-luvuilta, ja katujen nimistä saa vihiä entisajan elämästä. Luontoon kaipaava voi lähteä läheiselle Västerbyn ulkoilualueelle joko kävelyretkelle tai vaikka pelaamaan frisbeegolfia. Vaihtoehtona on Ramsholmenin lehto aivan kaupungin kupeessa. Täältä ei ole edes pitkä matka Tammisaaren saariston kansallispuistoon, mutta sinne pääsy edellyttää venekyytiä tai melontamatkaa!

Tammisaaren vanhan kaupunki

Matka jatkuu maalaismaisemissa Tenholan kylän kautta Saloa kohti. Jos tähän mennessä ei ole saanut tarpeeksi polkea, kannattaa käväistä Latokartanokoskella, joka on yksi Etelä-Suomen näyttävimmistä koskista. Lisäksi matkaa saa viivytettyä vielä Särkisalon saarille johtavalla pistolla ja sen kesäkahviloiden tunnelmassa.

Matkan varrella voi törmätä niin niityillä laiduntaviin lampaisiin, nautoihin kuin alpakoihinkin

Sesongin ulkopuolella

Vuoroveneet liikennöivät Kasnäs–Hanko-väliä vain kesäisin. Se ei kuitenkaan estä Rannikkoreitin pyöräilemistä myös kesäsesongin ulkopuolella. Hyvänä reittivaihtoehtona on ottaa Salosta lähtevä sivureitti Angelniemeä kohti, kiertää lossimatkan jälkeen Kemiönsaari ympäri ja palata Mathildedahlin kautta takaisin Saloon. Sesongin ulkopuolella kannattaa kuitenkin varmistaa etukäteen majoituspaikkojen ja ravintoloiden aukioloajat. Rannikkoreitin eri etapeille voi suunnitella myös päiväretkiä yhdestä tukikohdasta käsin.

Päiväretkellä Rannikkoreitillä

Saaristossa kesän lämpö säilyy pitkään, ja vielä syyskuussa saadaan usein nauttia t-paitakeleistä. Paras aika ruskapyöräilylle on syys–lokakuun vaihde. Etenkin lehtipuuvaltaiset kulttuuriympäristöt ovat itsessään näkemisen arvoisia, sillä väriloisto on vaikuttava.

Söderlångvikin Kartano parhaaseen ruska-aikaan

Talvella alle kannattaa ottaa fatbike ja nastarenkaat, sillä pienet tiet ovat lumesta ja jäästä liukkaat. Talvipyöräily vaatii myös kunnon lampun, sillä reitin varrella ei juuri katuvaloja ole. Siksi talvipyöräilijä pääseekin parhaimmillaan nauttimaan äärettömästä rauhasta metsäteillä henkeä salpaavan tähtitaivaan alla tai kuutamossa. Läskipyörällä pääsee myös reitin ulkopuolelle, ja jäätyneet järvien kannet tarjoavat talven riemuja.

Paksupyörä nastarenkaineen on hyvä valinta talviselle Rannikkoreitille.

Kevät tulee saaristoon aikaisin ja jo maaliskuun puolivälissä löytyvät ensimmäiset kukkivat leskenlehdet ja sinivuokot. Auringonnousun aikaan polkija saa nauttia lintujen konsertista. Pelloilla kujertavat kiurut säestettynä joutsenten torvilla. Kuuntelijoina ovat lukuisat sarvipäät: hirvet, valkohäntäkauriit ja metsäkauriit. Mereltä puolestaan kantautuu haahkojen mourunta ja meriharakan pilli. Näitä aamuhetkiä ei todellakaan kannata hukata nukkumalla!

Upeita kevätaamuja ei kannata hukata nukkumalla!
0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.