Rämemelontaa kurkien ja peurojen kanssa
Karjalohjan Hotopohjanoja on yksi monista järvenlahdekkeista, jotka ovat maannousun seurauksena kuivettuneet. Jäljelle ovat jääneet useimmiten lahdelman syvimmille kohdille ojia, jotka ovat uurtaneet itselleen yhä syvempiä kulkuväyliä.
Hotopohjanoja kuuluu Hauraveteen, joka sijaitsee Lohjanjärven itäisimmässä osassa. Muutamien vuosituhansien kuluttua Hauravesi on oma itsenäinen järvi kun kapea vesialueita yhdistävä uoma umpeutuu ja muuttuu joeksi.
Hotonpohjanojan alue on suhteellisen kapea, mutta vaikuttava räme- ja kosteikkoalue. Alueella on melottavaa yhdensuuntaisesti vain noin viiden kilometrin verran, mutta melontaan saa kulumaan aikaa tutkimalla kosteikon luontoa, joka elää täällä aivan omassa rauhassaan.
Melontareissun aikana valtavan kokoinen kurki pyrähti yllättäen lentoon vain muutaman metrin etäisyydeltä. Kurkiapariskunta oli tehnyt pesänsä ojan reunalle. Valitettavasti paluumatkan joutui tekemään saman kohdan kautta, jolloin sama toistui jälleen ja sekä naaras että uros pyrähtivät lentoon komeasti äänellen. Kurkien siipien väli oli yli kaksi metriä ja muutaman metrin etäisyydellä levitetyt siivet olivat vaikuttava ilmestys. Ohitin nopeasti pesän ja huomasin siellä olleen isoja munia. Lentoonpyrähdys sattui molemmilla kerroilla niin yllättäen, ettei kurjista ehtinyt ottaa valokuvaa.
Haikaroiden lisäksi alueella on runsaasti peuroja, joiden pakotömistykset kuuluivat moneen otteeseen melonnan eri kohdissa.
Hotopohjanoja jakaantuu useaan sivu-uomaan, joista yksikään ei ole kovinkaan pitkälle melottava. Haarat ovat kuitenkin mielenkiintoisia, joten ne kannattaa käydä niin pitkälle kuin ryteikköön tohtii mennä. Eräs melottu uoma päättyi rehevän pellon luokse.
Sahatut puunrungot kertovat, että uoma on joskus pidetty veneilykelpoisena. Nyt kaatuneet puut ja pensaat ovat vallanneet tilaa itselleen, mutta kajakilla monista pääsee ohi, ali tai yli ilman kajakista nousemista.
Matkan päätepiste koitti kun vastassa oli tuuheita, joen peittäviä pensaita. Raivaussahaa ei ollut mukana ja päätin lopettaa reitin tähän, vaikka joen leveys ja vesimäärä olisivatkin antaneet jatkamiseen mahdollisuuden.
Paluu Hauravedelle alkoi.
Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6678274 E 319009
Melontareitit.com-sivustolla on lisää melontareittien kuvauksia kuvin ja videoin.
Teksti ja kuvat: Tuomo Nevalainen/Melontareitit.com
Heips, se on Hauravesi ei Haurevesi. 🙂
Kiitos, virhe korjattu.
Tuolla alueen umpeenkasvulla lienee enemmän tekemistä Lohjanjärven laskemisen, kuin maannousun kanssa. Lohjanjärveä on aikoinaan laskettu perkaamalla järvestä laskevaa Mustionjokea. Ihminen on uuden viljelyalan saamiseksi laskenut Lohjanjärveä useaan otteeseen, niin että vedenpinta on laskenut ilmeisesti noin kaksi metriä.