Rakkauskirje Säynäjäsuolle ja Syväjärvelle, Suomussalmi

Tämä kirjoitus on rakkaudentunnustukseni Säynäjäsuolle, Syväjärvensärkälle ja Syväjärvenkankaalle, suurelle kainuulaiselle suolle, suonsaarien ylväille kilpikaarnapetäjille ja harjujen satumetsälle.

saynajasuo-5

Niittyvillaa Säynäjäsuolla. (c) Hannu Huttu

Tämä on rakkaudentunnustukseni sille yhdelle pienelle kuuselle polun varrella, vetisen avosuon karpalomättäille, niittyvillalle, lakan kukille, kaikuville kankaille, erämaajärville, kirkasvetiselle purolle, joka kumpuaa maasta korkean särkän juurella, harjun laen ikivanhoille poluille, peuranpyyntikuopille, tervahaudan pohjille.

saynajasuo-3

Usvaa Säynäjäjärvellä. (c) Hannu Huttu

Tämä on rakkaudentunnustukseni kainuulaiselle maisemalle ja tavallisen ihmisen retkeilymetsälle, jota ei vielä ole hakattu tilkkutäkiksi.

saynajasuo-8

Syväjärven rantaa, johon on suunniteltu harvannushakkuita. (c) Hannu Huttu

Säynäjäsuon erämaassa olen monet kerrat karistanut huolet hartioiltani ja palannut kotiin uutena ihmisenä. Säynäjäsuota ja Syväjärvensärkkiä olen suositellut ystävilleni ja retkeillyt siellä lasteni kanssa.

Särkän katveessa minullakin on omat salaiset lakkapaikkani. Syväjärvensärkkien ja Syväjärvenkankaan puolesta olen ainoan kerran elämässäni osoittanut mieltäni. Ja osoitan!

Hannu Huttu

Luonnontilaiselta Säynäjäsuolta löytyy lakkoja. (c) Hannu Huttu

On aika kertoa tästä kätketystä aarteesta koko maailmalle.

Säynäjäsuo-Matalasuon soidensuojelualue sijaitsee Suomussalmen eteläosassa, noin kymmenen kilometrin päässä kuntakeskus Ämmänsaaresta. Komea Syväjärvensärkkä ja Syväjärvenkangas sijoittuvat soidensuojelualueen sisälle ja kupeeseen, mutta eivät kuulu ympärillä olevaan suojelualueeseen.

Säynäjäsuo, Suomussalmi

Säynäjäsuon rimmikon näkee parhaiten lintuperspektiivistä. (c) Hannu Huttu

Säynäjäsuon ja Syväjärvensärkkien polku on yllätyksellinen ja vaihteleva. Merkityllä reitillä on mittaa reilut yhdeksän kilometriä, eikä maisemaan ehdi kyllästyä. Reitin varrelle mahtuu avosuota ja pylväspetäjikköä, hengästyttävän jyrkkää särkän rinnettä ja särkän laen hulppeita näkymiä, erämaajärviä, kuivaa kangasmetsää ja korpisuota.

Säynäjäsuo on suurimpia kainuulaisia avosuoalueita ja merkittävä lintusuo.

Hannu Huttu

Kaakkuri poikasineen Säynäjäjärvellä. (c) Hannu Huttu

Säynäjässä pesii kalasääski. Kainuun ensimmäinen merikotka pesi alueella 2000-luvun alussa. Suokukko ja kurki ovat tyypillisiä Säynäjäsuon lajeja. Rimpisuolla viihtyy kaakkuri ja Säynäjäjärvellä kuikka. Suolla on nähty vesipääskypoikue. Säynäjässä asuvat myös karhu ja ahma.

Hannu Huttu

Säynäjäsuolla on nähty vesipääskypoikue. (c) Hannu Huttu

Helpointa reitille on tulla 5-tieltä eroavalta Moisiovaarantieltä, jonka varressa on parkkipaikka ja selkeät opasteet polun alkuun. Polku lähtee vetämään kapean talousmetsäkaistaleen kautta soidensuojelualueelle ja kulkee väliin avosuolla, väliin metsäisissä suonsaarissa. Parin kilometrin päässä polku haarautuu. Reitin voi kiertää kumpaan suuntaan haluaa.

Itse lähden yleensä mieluiten vasemmalle. Sitä kautta menevä polku nousee suon ja metsän vaihtelun jälkeen jyrkästi Syväjärvensärkälle, jääkauden muovaamalle korkealle harjulle. Särkkäosuuden jälkeen polku laskeutuu Syväjärven rannan taukopaikalle, jossa on nuotiopaikan lisäksi iso laavu ja taukokatos, jossa mahtuu ruokailemaan isompikin porukka.

saynajasuo-7

Syväjärven rannan taukopaikalle mahtuu isompikin porukka. Taukopaikan taustalla olevaan metsään on suunniteltu useiden kymmenien hehtaarien väljennyshakkuita. (c) Hannu Huttu

Evästauon jälkeen matka jatkuu metsäisellä kankaalla kohti Säynäjäjärven rantaa. Loppumatka on jälleen luonnontilaisen avosuon ja metsäsaarekkeiden vaihtelua.

Polun suo-osuuksilla on melko hyväkuntoiset pitkokset. Taukopaikkaa ja pitkoksia ylläpitää Metsähallituksen luontopalvelut. Alueella on paljon muitakin polkuja, joita suunnistus- ja kartanlukutaitoisen retkeilijän on helppo käyttää.

saynajasuo-12

Säynäjäjärveä. (c) Hannu Huttu

Särkkien polut ovat entisajan ihmisten valtateitä, joita pitkin on kuljettu kylästä toiseen, tai vaikka Venäjälle saakka. Helppokulkuisilla poluilla ovat liikkuneet lähiseudun asukkaat, laukkukauppiaat, sota-aikojen rapparit ja murhamiehet, kalastajat, metsästäjät, suoniittyjen heinäntekijät, savottamiehet, papit. Nyt niillä kulkevat retkeilijät ja luonnonystävät.

Talvella Säynäjäsuon ja Syväjärven alueella ei ole koneella ajettuja latuja, mutta metsäsuksilla pääsee kaikkialle – myös rimpisoille, joille ei kesällä suon märkyyden vuoksi voi mennä.

Alueella liikkuu retkeilijöitä kaikkina vuodenaikoina, joten valmiita latuja voi löytyä. Tulipaikan halkovarastoa täydennetään talvellakin.

saynajasuo

Harjumetsämaisemaa Syväjärvenkankaalta. (c) Kainuun luonnonsuojelupiiri.

Suomussalmelaiset tuntevat Säynäjäsuon ja Syväjärven alueen hyvin, ja liikkuvat siellä paljon. Suosittelen sitä myös kauempaa tuleville. Tule tutustumaan lempiretkipaikkaani, Säynäjäsuohon, Syväjärvensärkkään ja Syväjärvenkankaaseen!

saynajasuo-9

Näkymä soidensuojelualueelta metsään. Tähän on suunnitteilla avohakkuukuvio. (c) Hannu Huttu.

Syväjärvenkangas on tällä hetkellä hakkuu-uhan alla. Metsähallituksen suunnitelmissa on tulevan talven aikana tehdä alueella harvennushakkuita ja avohakkuita. Hakkuita on suunniteltu aivan polun varteen, järven rantaan ja soidensuojelualueen reunaan. Metsähallitus puhuu varovaisesta metsänkäsittelystä. Asia on kiistanalainen, ja monet paikalliset asukkaat vaativat alueen rauhoittamista hakkuilta. Kyseessä on viimeinen maisemaltaan ehjä lähivirkistysmetsä Suomussalmen keskustan lähellä. Myös minä olen syvästi huolissani tärkeän retkeilymetsäni kohtalosta.

Kartta. Koordinaatit polun alkuun: ETRS-TM35FIN N 7188870 E 599541
Säynäjäsuo luontoon.fi-palvelussa

Teksti: Anne Seppänen, freelance-toimittaja, Suomussalmi

 

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.