Raision Kerttula on monipuolinen lähiretkeilykohde – retki Kerttulan luontopolulle ja Kuuanvuorelle

Raision keskustan tuntumassa Varsinais-Suomessa sijaitseva Kerttulan luontopolku alkaa Kerttulan urheilukeskuksesta. Lähtöpaikalla on paljon muutakin tekemistä, muun muassa liikunta- ja jäähalli, urheilukenttä, kuntorata ja kuntoportaat. Reitin kohokohtia ovat näkymät Kuuanvuorelta sekä komeat kallioalueet ja vanha kuusimetsä. Täällä kannattaa kiinnittää huomiota luonnon pieniin yksityiskohtiin! Huomaathan, että osa luontopolun opastustauluista on huonossa kunnossa.

Lähtöpaikka: Kerttulan urheilukeskus, Kisakatu 4, Raisio*

Pituus: 3,3 km, merkitty keltaisin täplin, kiertosuunta vastapäivään

Vaativuus: Keskivaikea

Lisätietoa: Raisio.fi, pdf

Olen kuin karhu, joka haluaa mennä talviunille, kun lokakuun loppu koittaa. Väsyttää, ei jaksaisi tehdä yhtään mitään. Luonnossa olo päivän valoisaan aikaan tuo kuitenkin energiaa muuhunkin toimintaan, ja silloin parhaita paikkoja ovat lähimetsät. Onneksi minulla on omasta takaa ulkoiluttaja, retkikoira Lulu. Niinpä pakkasin reppuuni lämmintä kaakaota ja eväsleivät ja lähdin kohti Kerttulan luontopolkua.

Kerttulan ulkoilualue sijaitsee noin kilometrin päästä Raision keskustasta ja tarjoaa monipuoliset maastot ulkoiluun. Luontopolku on merkitty keltaisin maaliläiskin, ettei varmasti pääse eksymään – paitsi luontopolun alkuvaiheessa, kun reitti menee uudelle asuinalueelle ja läiskät häviävät hetkeksi. Asuinalueen kohdalla olin melkein kääntymässä takaisin, sillä ärsytti kulkea luontopolulla asuinrakennusten välissä ja hakatussa metsässä. Onneksi sain tsempattua itseni jatkamaan, sillä polku jatkoi Kuuanvuoren alapuolella olevaan rehevään lehtometsään. Kuuanvuoren muinaisrannan kivikkoalue on käärmeiden suosima talvehtimispaikka.

52 metriä korkea Kuuanvuori on luontopolun helmi. Siellä voi harjoitella paikallistuntemusta: Raision tehtaat, Meyerin telakan nosturit, Raision vesitorni ja monet muut tutut paikat näkyvät. Kuuanvuoren päällä on Krimin sodan aikainen optinen lennätintorni. Siellä on poltettu juhannuskokkoa aina 1950-luvulle asti. Kuuanvuoren päällä oli tällä kertaa myös minun ja Lulun evästauko. Eväät ovat tärkeä osa retkeä, ja Lulukin varmistaa aina oman osuutensa.

Polku jatkui viihtyisän kuusikkometsän läpi, jossa yritin kovasti etsiä suppilovahveroita, mutta osumia ei tullut. Metsä vaikuttikin olevan suosittu lähiretkeilykohde. Tämän jälkeen polku nousi isolle kallioalueelle, Pikku-Kuuanvuorelle, ja jatkui siitä rehevämpään metsään, jossa ihailin haapoja, kuusia ja koivuja. Tässä metsässä on nähty piilotteleva liito-orava. Metsästä löytyykin paljon liito-oravan ravintoa, sillä liito-orava syö haavan ja lepän lehtiä ja norkkoja, koivun siemeniä ja männyn silmuja.

Mites meidän karhulle kävi? Karhu ei vielä mennytkään talviunille, vaan suunnittelee tulevia lähiretkiä luontoon. Retkikoira Lulunkin mielestä tämä on hyvä idea; varsinkin jos retkellä on mukana hyvät eväät.

*Huom! Jos haluat mennä pelkästään Kuuavuorelle, Kuuanvuoren länsipuolelta Katvekadulta löytyy muutama paikka autoille.

Niina Heikkilä on Turun seudulla asuva luonto- ja eräopas, joka retkeilee ympäri vuoden eri puolella Suomea. Seikkailuja voi seurata Facebookissa ja Instagramissa: Luontoninnun rinkassa.