Pyörällä perille: Tärkein on matka eli kuinka selvisin pyöräillen Nuuksioon

Nuuksio on monille pääkaupunkiseutulaisille tärkeä retkeilypaikka, ja sinne on helppo ja nopea päästä monilla kulkuneuvoilla. Mutta oletko koskaan ajatellut, että Nuuksioon voisi suunnata myös ajan kanssa, vaikkapa pyöräillen? Mäkiä toki riittää, mutta reitti esimerkiksi Suomen luontokeskus Haltiaan on viimeistään Nuuksion Pitkäjärven maisemien avautuessa hyvinkin kaunis ja matkan voi ottaa myös raakana treeninä. Kansallispuistossa pyöräily on sallittu vain tietyillä reiteillä, mutta niitäkin väyliä on.

Lähdin itse taittamaan tätä matkaa pyöräillen ja nyt kerron, kuinka reissu sujui. Annan samalla lisävinkkejä kuinka Nuuksioon voi saapua pyörällä eri suunnista ja erilaisten maisemien halki. Hyppää tarakalle!

Pyöräillen Nuuksioon eri suunnista

Nuuksion kansallispuisto ei ole kovin suuri. Verrattuna suurimpaan kansallispuistoomme Lemmenjokeen, jonka sisään mahtuisi koko pääkaupunkiseutu, on Nuuksio Suomen kartalla niin pikkuinen, että sitä saa suorastaan etsiä. Sijainti on kuitenkin kaltaiselleni pääkaupunkiseutulaiselle ihanteellinen. Luontoa ja ulkoilua kaipaavan, aikataulujen kurimuksessa tempovan ruuhkasuomalaisen on sen verran helppo valita Nuuksio, että toden totta, aurinkoisina viikonloppuina autolla paikalle saapuvan voi olla mahdotonta löytää paikkaa suosituimmilta parkkipaikoilta. Onneksi sijainti on kuitenkin niin keskeinen, että matkan voisi ehkä ottaa osaksi retkeä ja saapua paikalle lihasvoimin, esimerkiksi pyöräillen.

Vaihtoehtoisia reittejä Luontokeskus Haltian suuntaan on kehä III:n pohjoispuolella useampia. Pyörätietä pitkin pääsee Oittaalta Bodomjärven rantaa pitkin Pirttimäelle, josta puolestaan johtaa 8,3 kilometrin pituinen vahvistettu latupohjareitti metsän läpi Solvallan urheiluopistolle ja luontokeskus Haltiaan.

Jos metsän suojaan haluaa jo aiemmin, voi valita Glomsinjoen (kauniilta!) koskelta alkavan, Oittaata viistävän, Sorlammen ja Hynkänlammen kautta kulkevan reitin. Myös tämä väylä palvelee lumitalvina hiihtäjää.

Maantiepyöräilijä voi puolestaan vetää mutkat suoriksi ja pyöräillä autoteitä seuraillen ensin 110-tietä Veikkolan suuntaan ja kääntyä Nupurin kohdalta Brobackantielle, joka myöhemmin jatkuu Nuuksiontienä Nuuksionpäähän ja edelleen Kattilantienä Kattilaan saakka.

Luontokeskus Haltiaan asti voi pyöräillä koko matkan erillistä pyörätietä, eikä autojen seassa ajamista tarvitse jännittää.

Suomen luontokeskus Haltia, Nuuksiontie 84

Högbackan kohdalta Kattilantieltä voisi ottaa suunnan Nuuksion Pohjoiselle Portille eli Salmeen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin – olettaen, että pyöräilykuntoa vielä riittää.

Mikäli määränpää ei ole Haltian suunnalla, Brobackantietä voisi lähteä jo Nuuksion Pitkäjärven eteläpäästä Siikarantaan päin ja pyöräillä kaunista maantietä Hotelli Nuuksiolle. Hotellin pihapiiristä pyöräilylle sallittu reitti jatkuu Siikajärven pohjoisrantaa seuraillen kansallispuistoon ja Korpinkierroksen itäpuolta aina Haukkalammelle ja eteenkin päin. Pyörän voisi myös jättää Hotellille parkkiin ja tutkia kävellen vaikkapa 4 kilometrin pituisen Soidinsuon kierroksen.

Siikajärven itäpuolen valitseva voi sen sijaan vaikkapa pulahtaa uimaan Siikajärven uimarannalla ja jatkaa matkaa virkistyneenä edellä mainitun Korpinkierroksen suuntaan.

Miksi pyöräily kannattaa?

Nuuksioon ja sen opastuskeskukseen Suomen luontokeskus Haltiaan pyöräilyä kannattaa harkita monesta syystä.

  1. Pyöräily on ilmastoystävällistä.
  2. Pyöräillen ei tule kiivaimmankaan vierailusesongin aikana rasittaneeksi suositun kansallispuiston rajattua parkkitilaa.
  3. Retkeä saa (pidempää vaellusta ajatellen) suhteellisen pienessä kansallispuistossa näin pidennettyä.
  4. Luontokeskus Haltiaan asti voi pyöräillä koko matkan erillistä pyörätietä, eikä autojen seassa ajamista tarvitse jännittää.
  5. Reitti on asfalttitietäkin pitkin viimeistään Nuuksion Pitkäjärven maisemien avautuessa jopa kaunis. Vilkkaamman 110-tien jälkeen Nuuksiontie tuntuu rauhalliselta, viikonloppuaamuna jopa hiljaiselta. Maaseudun tunnelma alkaa välittömästi pienemmälle tielle käännyttyä, ja hälinästä sekä infotulvasta täyteen pakkautunut pää saa tilaa vuorotellen metsän kanssa eteen avautuvista pelto- ja niittymaisemista.
  6. Nuuksion järviylängölle pyöräily on kaikkine mäkineen äärimmäisen hyvää liikuntaa.

Sananen reissuun valmistautumisesta

Eräretkeä ja patikointia suunnittelevan kannattaa miettiä aikataulutus huolella. Oma kuntoni ei ole täysin Ö-luokkaa, mutta en silti jaksa polkea kaikkia mäkiä, joita Nuuksiontien osuudella riittää. Hyppään pyörän selästä aika-ajoin taluttamaan ja saan näin kulutettua kokonaisuudessaan 15 kilometrin matkaan reilun tunnin. Syytän osin pyörääni, mutta mäissäkin lienee haastetta, koska näitä samaisia kumpuja treenaavat myös maajoukkuehiihtäjät ja muut vakavasti otettavat urheilijat, olen kuullut.

Jos minun pitäisi vielä pyöräilyn jälkeen heittää reppu selkään ja lähteä patikoimaan pidempää matkaa, tarvitsisin vähintäänkin hyvän tauon ja ravintoa ennen matkan jatkamista. Onneksi Haltiassa on ravintola! Kuitenkaan ihan koko perheen pyöräretkelle ei näin rankkaa reittiä voine suositella, ellei tee kuten eräs kohtaamani isä, joka lastasi telttailuvarusteet JA noin neljä–viisivuotiaan jälkikasvunsa pyörän tarakalle ja hurautti Nuuksioon Espoon keskuksesta. Sähköavusteisesti matka eteni kuulemma oikein rattoisasti. (Espoon keskustan juna-asemalle pääsee pyörän kanssa näppärästi pidemmältäkin, kirj. huom.)

Jos aikomuksenani olisi retkeillä, pääsisin Nuuksiontien alkupäästä helposti hieman vähemmän tunnettuihin kohteisiin. Espoon kaupungin ylläpitämän Sorlammen reitin (merkattu, noin 5 km) voi aloittaa jo Nuuksion Majalta tai hieman myöhemmin seuraavalta Hästhagabackenin pikkuparkkipaikalta. Meerlammentien päästä alkavat (merkkaamattomat) polut Urjan suuntaan sekä eteenpäin hienoille erämaisille Kattila-, Väärä, Ora- ja Ruuhijärville. Tällä kansallispuiston itäpuolella sijaitsevat telttailupaikat Valkialampi, Pöksynhaara ja Valkealampi lienevät Nuuksion rauhallisimpia syrjäisen sijaintinsa ja tulipaikattomuutensa johdosta. Parkkitilaa tällä suunnalla on kuitenkin todella niukasti, joten kovin monta autolla kulkevaa eräilijää ei näihin retken lähtöpisteisiin mahdu (Nuuksion kansallispuiston pdf -esite).

Tällainen oli minun pyöräretkeni Haltiaan!

Koska olen tällä kertaa työmatkapyöräilijä, valitsen ajankäytöllisistä syistä suorimman asfalttitien Haltiaan, vedän kypärän päähän ja lähden polkemaan.

Oma matkani jatkuu tänään suoraa tietä. Edetessäni rauhallista sunnuntaipyöräilytahtia ehdin huomata kaikenlaista, mikä tavallisena aamuna jää noteeraamatta. Nuuksion majan kohdalla erotan pellon reunassa joukon kauriita. Mietin, montako kertaa ne ovat seisoneet siinä katselemassa, kun hurautan ohi autollani itse niitä näkemättä. Autolla ajaessa en ole myöskään koskaan hoksannut hienoa mäntyä, joka seisoo arvokkaasti tien pientareella juuri komeana avautuvien järvimaisemien jälkeen ylämäessä. Vähän edempänä laskeutuvan notkelman järvenrantaniityillä ei laidunna eläimiä juuri nyt, mutta kuvittelen sinne mielessäni muutaman onnellisen hevosen lauman. Arvostaisivatkohan ne niityn takana kimmeltävää järveä yhtä paljon kuin minä? Hevosia tapaan hetken päästä täysin todellisenakin läheisen tallin tarhoista. Sisälläni asuvalle pikku hevostytölle se on aina yhtä elähdyttävä näky.

Aina uusien ylämäkien ja vauhdin hurmaa tarjoavien alamäkien aallokossa keinuessani huomaan ajatusteni virtaavan vapaammin. Matka on riittävän pitkä siihen, että ajoittain olen lähes meditatiivisessä tilassa enkä ajattele pyöräilyä vaan ehdin käydä läpi monenlaista to do -listan kohdista, työhön liittyvien ideoiden kautta kotimaan eri matkakohteista haaveiluun ja edelleen maailman tilaa koskeviin pohdintoihin. Solvallan kalliokiipeilypaikalle saapuminen lopulta lähes yllättää. Tästä maamerkistä tiedän olevani loppusuoralla. Enää viimeinen mäki – vai kaksi, sama se tässä vaiheessa – ja saavun määränpäähäni Haltiaan.

Kohtalonani on sulkeutua sisätiloihin, mutta teoriassa matkani voisi jatkua Nuuksion kansallispuiston lukemattomiin kohteisiin ja niiden taa muihin järviylängön ulkoilualueisiin. ”Maailma ei ole pieni, kun kävelee” laulaa J. Karjalainen, ja taitettavaa matkaa riittäisi totisesti pyöräillenkin.

Suomen luontokeskus Haltia

Vaikka itselläni on alkamassa pelkkä arkinen työpäivä, näyttäytyy Haltia silti fyysisen työn päälle kuin keitaana, josta nälkäinen tai janoinen retkeilijä saa tarvittavaa elvytystä juuri voimien käydessä vähiin. Haltian ravintolan, Ravintola Haltian (heh) lisäksi samassa pihapiirissä palvelee niin ikään Solvallan urheiluopiston opiskelijaruokala Villa Solvalla. Jos tässä vaiheessa huomaisin unohtaneeni kotiin jotain oleellista, saattaisi Haltia Shop olla pelastus. Valikoimasta löytyvät hyttysmyrkky, vaipat, terveyssiteet, retkikeittimen polttoaine, suolapähkinät sekä muut elämälle tärkeät asiat, joita ilman retkestä voisi tulla astetta kurjempi. Infosta saatavat kartat ja vinkit voivat puolestaan johdattaa päämäärättömän kulkijan ehkä oikeampaan paikkaan kuin mihin ilman vinkkejä olisi päätynyt.

Olen luonteeltani suhteellisen laiska ja mukavuudenhaluinen, keski-ikää lähestyvä ja lähes kroonisesti väsynyt perheenäiti, mutta pystyin tähän. Ylpeänä riisuin kypärän hikisestä päästäni ja päätin tehdä saman heti seuraavana päivänä uudelleen. If I can do it, you can do it!

Lue lisää

Suomen luontokeskus Haltia – palvelut ja retkivinkit ympäristöön

Nuuksion kansallispuisto

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.