Pieni puu jängällä, luonnon oma joulupuu

Valkoisesta hangesta kohti sinistä taivasta nostaa pieni puu oksiaan kohti korkeuksia. Se ei ole suuri ja mahtava, ei jykevä tai tuuhea, ei silmiinpistävä. Sitä katsoessaan eivät ihmiset jähmety jo kaukaa huokailemaan: voi mikä mahtava puu!

Puun ympärillä kasvaa monta samantapaista. Kaikki ohuita ja oksistoltaan harvoja.

puu-1-23Nämä puut ovat kasvaneet kovissa oloissa. Tunturien tuulet ja paukkuva pakkanen ovat kasvattaneet niistä aikojen saatossa erikoisia käkkäröitä. Kesäisin on aurinko paahtanut niitä esteettä.

Astelen erään puun luo ja pysähdyn. Jokainen yksityiskohta puussa on kaunis. Elämä on tehnyt sen runkoon hieman mutkia, ja pakkanen on koristellut puun kauttaaltaan. Se on yhtä kaunis kuin kaunein joulukuusi.

puu-1-21

Puun pinnasta kohoavat terävät jääpiikit, jotka kuitenkin pienimmästäkin kosketuksesta murtuvat ja sulavat.

On keskipäivä, talvipäivänseisaus. Seison puun juurella jängässä reisiäni myöten hangessa. Silmäni tutkivat puuta herkeämättä.

Yhteen kohtaan se on innostunut kasvattamaan tuuhean oksan, toisen puolen oksankasvatusyritykset on kenties viima tyrehdyttänyt.

Mietin, kuinka suuret ja mahtavat puut aina saavat huomiomme, ja nämä pienet helmet jäävät huomaamatta. Kävelemme ja ajelemme niistä ohi näkemättä niitä.

Juuri tällaisista käkkäristä pikkupuista syntyy pohjoisen taikamaan tuntu. Niitä ei saisi pitää itsestäänselvyyksinä.

puu-1-13

Suuntaan katseeni puun juurelle. Jollekin luonnon pikku otukselle tämä puu on kaikkein tärkein. Pienet jäljet johtavat puun juurelle, ja toiselta puolelta ne jatkuvat, kadoten välillä pieneen koloseen.

Avarassa maassa tämä näennäisen pieni puu uhmaa Lapin ankaria oloja ja tarjoaa elintärkeän suojan kaikkein pienimmille.

En saa selvää, mitä puu tuumailee. Toivon sen nauttivan huomiosta.

Käännähdän ympäri ja katson, millaisessa maisemissa puu viettää elämänsä. Kello tulee yksi iltapäivällä.

puu-1

Lähellä kohoaa suuren stallujen suvun muinainen asuinpaikka, Taalonurkuma. Onkohan tämä pieni mänty nähnyt stalluja elämänsä varrella? Vaiko vain ohi kiiruhtavia poroja, poromiehiä ja turisteja?

Miettinyt varmaan, että mihin on kaikilla hoppu.

puu-1-14

Tänäkin jouluna tuo puu seisoo kauniina jängässä, kenties kenenkään huomaamatta. Paitsi sen pienen siimahännän, jolle puu on kaikki kaikessa.

Retkipaikka toivottaa rauhallista ja hyvää joulua kaikille lukijoilleen sekä jokaiselle luonnon pienelle ja suurelle ihmeelle.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.