Ounasjoki jäätyy, vuosi Lapissa on takana

Pilvien aamuisen peiton läpi tunkeutuva auringon vino valo paljastaa Ounasjoen peilisileällä pinnalla kelluvat hyhmälautat. Yksi toisensa jälkeen pienet ja isommatkin jäälautat lipuvat ohitseni loppumattomana rintamana suuressa joessa.

Pilvi ei tahdo pysyä taivaalla, vaan se valuttaa kosteuttaan joen, metsien ja niittyjenkin pinnalle. Koko maailma on yhtä sumua ja usvaa, jota värittää auringon kajo.

Katselen jokea kotini seinän vierustalta. Tunnen itseni etuoikeutetuksi, kun kotini on keskellä tätä maisemaa.

Noin se joki siis jäätyy. Olenkin aina miettinyt, miten se tapahtuu, kun en ole ennen saanut seurata suuren joen jäätymistä. Irrallisista, ohuen ohuista jäälautoista kehkeytyy niiden törmäillessä ja pakkasen jatkuessa kuulemma hiljalleen yhtenäinen jääpeite.

ensilumi-9

Jään, lumen ja kuuran lisäksi orastava talvi on tuonut luoksemme lintuja. Suopöllöt alkoivat jokin aika sitten tehdä iltaisin tuttavuutta lentelemällä keskellä pihaa aivan päidemme yläpuolella muutaman pöllön porukoina.

Nyt pöllöjä ei enää näy, kuten ei juuri laulujoutseniakaan, joita vielä tovi sitten oli joen rannoilla kymmenittäin. Pihapuissa pitkään kiikkuneet ja äänekkäästi jutustelleet isolepinkäisetkin ovat tainneet jo jatkaa matkaa.

Punatulkut syövät siemeniä joentörmän kasveista, ja muutkin talvilinnut näyttävät jo asettuneen jäädäkseen pihallemme. Harakka tuo aikuiset poikasensa ruokailemaan lintulaudalle joka päivä. Hirvet ja porot talsivat viereisellä suomaalla päivästä toiseen, kun taas jänikset ja riekot tulevat esiin hiekkatien pientareilla. Ne ovat alkaneet jo vaihtaa talven väreihin.

ensilumi-2

Vuoden ajan olen nyt saanut seurata Lapin elämää asukkaan näkökulmasta. Muuttaessani Utsjoen Karigasniemelle vuosi sitten menin pelkän vaiston varassa, ja joidenkin mielestä toimin vastoin yleistä järkeä.

Olin syntynyt ja kasvanut etelässä, jossa syvimmältäkään maaseudulta ei loppujen lopuksi ole lähimpään pitäjään tai kaupunkiin kuin olematon ajomatka. En harkinnut muuttoa Lappiin kauan, se vain tuntui yhtäkkiä oikealta. En tuntenut koko Lapista ketään, mutta sain kaupasta työpaikan puhelimitse ja sen myötä löytyi myös asunto. Pakkasin auton, lähdin ja kotiuduin Karigasniemeen parissa viikossa.

Pian aloin saada yhdeltä jos toiseltakin tuntemattomalta kommentteja, että olen toteuttanut heidän elämänmittaisen sitten kun -unelmansa. Monet ovat kertoneet minulle aikovansa muutaa Lappiin sitten kun lapset ovat isoja ja sitten kun pääsee eläkkeelle. Vasta heidän kommenttiensa myötä olen tajunnut, kuinka onnekkaita olemme me, joille tänne saapuminen on mahdollista jo nuorena.

ensilumi-4

Mista ne suomalaiset sitten haaveilevat, jotka haaveilevat muutosta Lappiin? Moni on kertonut minulle vuoden mittaan ajatuksiaan siitä, ja kaksi asiaa tulevat lähes aina mainituiksi. Toinen on etelän kiireinen elämäntahti, josta halutaan pois. Toinen on Lapin rauhallinen elämäntahti ja suuri luonto, johon halutaan mukaan.

Etelässä on paljon ihmisiä ja ihmismaailman rakennelmia, menoja ja systeemeitä. Jotkin nauttivat siitä, toiset kokevat sen olevan liikaa.

Lapissa tilaa on valtavasti, ihmisiä vähän (181 000) ja elämä varmaan juuri siksi yksinkertaisempaa. Vähistäkin Lapin asukkaista joka kolmas asuu Etelä-Lapissa Rovaniemellä, eli valtaosa maakunnasta on hyvinkin ihmisvapaata seutua.

ensilumi-14

Onhan Lapin ihmisten filosofia monesti ihan erilainen kuin etelässä. Asiat eivät ole niin justiinsa. Kesällä loputon valo ja talvella loputon pimeys tekevät kellosta turhan. Luonto on lähellä aina, ja koska kaupungit ovat yleensä ihanan kaukana, niin normi on, että elämää eletään enemmän tai vähemmän luonnon ehdoilla.

Luonnosta myös nautitaan ja luonnossa vietetään paljon aikaa. Menovinkkien lista on suhteellisen lyhyt, joten kotoa tulee helpommin lähdetyksi tulistelemaan, vaeltamaan tai kelkkailemaan kuin pikkukaupunkien menomestoihin.

ensilumi-3

Jos moni sitten puhuukin Lappiin muutosta vaaleanpunaiset sydämet silmissä, moni on myös ilmaissut minulle, ettei voi ymmärtää, miten voin elää täällä. Miten siellä Lapissa muka voi viihtyä? Heille en osaa vastata mitään. En yksinkertaisesti ymmärrä kysymystä. Pitäähän täällä hyväksyä tietyt ehdot, koska palvelut ovat kaukana. Toisaalta se, mitä Lappi antaa, on omasta mielestäni paljon enemmän kuin mitä palveluiden vähyydessä menettää.

Samalla olen kuitenkin iloinen siitä, ettei koko Etelä-Suomi halua tänne muuttaakaan, vaikka uskonkin, että lyhytkestoinenkin Lapin korvessa asuminen etenkin kaamosaikaan tekisi hyvää varsin monelle. Viime vuonna koin, kuinka kaamos suorastaan pysäyttää ajan viikkokausiksi. Se on mahtavaa aikaa tutkia omaa sisintä ja tutustua itseensä, kun häiriötekijöitä tai vaihtoehtoisia menemisiä ei juuri ole.

ensilumi-6

Karigasniemellä on erityinen paikka sydämessäni kylänä, joka toivotti minut tervetulleeksi Saamenmaalle, josta sain nopeasti paljon ystäviä ja joka tuntui minusta niin kodilta, että rakastuin Lappiin ikihyviksi. Siellä syttyi myös kiinnostukseni saamelaiskieliä ja -kulttuureja kohtaan.

Elämä on sittemmin kuljettanut minut Kittilään, seudulle, jonka kiistaton valtias on kahlitsematon Ounasjoki. Kotirannastani saan seurata, kuinka maailma muuttuu talven pukiessa suurta jokea uuteen kuosiin. Maisema elää joka päivän jokaisena minuuttina, aamun usvasta päivän kirkkauteen ja illan revontuliin.

Lappi on voimaannuttanut minut eheäksi.

ensilumi-17

Illat ovat maaseudulla niin pimeitä, että revontulet näkyvät kauniisti jopa ikkunoista. Retki ovelta rantaan vie muutaman askeleen. Siellä jää peittelee vettä ja kasveja, ja revontulet heijastuvat mustan joen ja jään pintaan.

Joku voisi sanoa sitä todelliseksi lähiretkeilyksi. Minä kutsun sitä ennemmin unelmieni arjeksi. Toivon, että ne, jotka unelmoivat elämästä Lapissa, toteuttavat unelmansa ennemmin tai myöhemmin.

Mieluiten ennemmin. Suosittelen.

2 replies
  1. Jore
    Jore says:

    Olipa hieno kuvaus elämästä lapissa, ja upeita ovat valokuvatkin. Kyllä minäkin vielä toteutan unelmani sitten kun… 😉

    Vastaa
  2. Jusa
    Jusa says:

    Hieno oli kyllä teksti ja upeita, ihan kuten Jore edelle totesi. Mahtavaa, tälläisten muutostarinoiden (ja lapin tarinoiden ylipäätään) ja kuvien katselu saa kyllä mielikuvituksen laukkaamaan. Aina yhtä mukavia kuulla ja katsella. Lisää näitä. Suosittelen.

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa käyttäjälle Jore Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.