Onnelannummen reitti on monipuolinen kierros Teijon kansallispuistossa Salossa

Onnelannummen reitille lähdetään Kirjakkalan ruukkikylästä, joka lukeutuu Teijon alueen ruukkikyliin ja sijaitsee siis Salossa Teijon kansallispuiston reunalla. Kirjakkalan viehättävä pieni ruukkialue on kaunis starttipaikka retkelle, joka sisältää monenlaisia tunnelmia: ruukkikylän lisäksi matkan aikana nautitaan niin metsän suojasta, järvenrantapolusta kuin ylhäisestä kalliopaljakastakin, josta on näköala kauas. Me lähdimme matkaan aurinkoisena lauantaipäivänä, ja vielä yhdentoista maissa oli pysäköintialueella vain yksi auto omamme lisäksi. Edessä oli siis rauhaisa retki, mutta liukkaus oli seuranamme koko matkan – kas kun seurueemme neljästä jäsenestä vain yksi oli onnistunut metsästämään jalkoihinsa nastapohjaiset kengät.

Kierros 4,9 km, osittain rengasreitti

Tulipaikka ja varausleiripaikka

Lähtöpaikka kartalla (Hamarijärventie 88, Salo)

Ennen kierrokselle lähtemistä askeleemme hakeutuivat vaistomaisesti ruukin padolle, jolta aukesi kaunis kevättalvinen näköala niin järvenselälle kuin toisaalta kohti pientä ruukkiakin, jossa metsän keskellä kohosi auringossa kauniina kylpeviä vanhoja rakennuksia. Padolla jalkojen alla kohisi voimallisesti vesi, ja siitä alkava puro solisi ja mutkitteli viehättävästi halki koko ruukkikylän.

Tässä kohdin oli myös punainen sievä käymälä aivan reitin alkupisteessä.

Maisema reitin alkupisteestä kohti patoa.

Lähdimme kieli keskellä suuta kulkemaan reittiä kirkkaan kevätvalon siivittäminä. Jäätynyt polku oli kuljettavissa, kun askeleisiinsa keskittyi. Jonkin verran se vaati kuitenkin tasapainoilua, ja maiseman ihailemiseksi oli pysähdyttävä, koska edetessä katse oli pidettävä jaloissa. Meitä ympäröi kaunis korkea metsä, ja oikealla puolella näkyi Hamarijärvi.

Reitin alku- ja loppupätkä kuljetaan samoja jälkiä, ja puolivälissään reitti tekee kierroksen. Kierroksen risteyksessä on Onnelannummen varattava leirialue, jossa on hurjasti pöytiä sekä tulipaikka ja muuta taukorakennetta. Paikalla on kuitenkin ohjeistus reitin yleiselle taukopaikalle noin 600 metrin päässä. Yleinen taukopaikka on hienolla paikalla järven rannalla, joten varattava leiripaikka kannattaa ohittaa hyvillä mielin.

Onnelannummen varattava leiripaikka

Leiripaikalta voi jatkaa matkaansa sekä oikealle että vasemmalle – kumpikin valinta tuo ajan mittaan takaisin tähän leiripaikalle. Suositeltu kulkusuunta on myötäpäivään, jolloin matka jatkuu valoisan männikön poikki, ja myös sähkölinja alitetaan.

Hamarijärven rantaan saavuttaessa löytyy pian tulipaikka, jonka yhteydessä on myös puucee. Meidän saapuessamme paikalle oli tulipaikalla väkeä, joten koska meidän eväämme eivät vaatineet tulentekoa, jatkoimme matkaamme.

Polku kulki hyvän matkaa Hamarijärven rantaa pitkin. Tämä oli mielestäni reitin ihanin osuus ja haluan ehdottomasti kulkea täällä myös kesällä ja syksyllä. Paikka paikoin rannalla oli hienoja kiviä ja kallioita, jotka kutsuivat pysähtymään ja maisemaa ihailemaan. Yhdellä kalliorannalla pidimme myös evästauon eli kaivoimme riisikakut, proteiinipatukat ja mehut esiin. Ja roskat laitoimme visusti reppuun tai taskuihin!

Vesirajassa, jään ja kallion välissä, aurinko lämmitteli Hamarijärven tummaa vettä ja sen kivistä pohjaa. Siinä uiskenteli myös ihan pieniä kaloja.

Järven rannasta reitti nousi Nikkalliolle. Tämä etappi vaati hieman kiipeilyä, polku oli paikoin jyrkkä ja lohkareinenkin. Metsä ympärillä oli todella kaunista ja monipuolista, nautin suuresti sen tunnelmasta sekä siitä, kuinka kevään kirkas aurinko siivilöityi havupuiden ja kelojen välistä ihanalle sammalikolle ja vehreälle varpumatolle.

Nikkalliolta oli avara maisema Hamarijärvelle ja paljon kauemmaskin. Meille jäi vielä arvoitukseksi se, miltä kallion pinta itsessään näytti – se kun oli yhä ehyen lumivaipan peitossa.

Reittimerkinnät ohjasivat meidät pikkuruisen, metsäisen solan kautta eteenpäin ja lopulta alamäkeen, jonka jälkeen oltiinkin takaisin Onnelannummen varausleiripaikalla ja ympyrä oli sulkeutunut. Alamäki oli onneksi luminen eikä jäinen, ja siten siinä oli sopivasti pitoa.

Pikku hiljaa meitä vastaan tuli enemmän väkeä. Pariskuntia koiriensa kanssa, perheitä, hyväntuulisen ja aurinkoisen näköisiä retkeilijöitä.

Takaisin ruukkikylään päästyämme teimme vielä pienen kierroksen siinä kylän alueella ruukin maisemaa ihaillen. Kansallispuiston kävijöille osoitetulla parkkipaikalla on paitsi kansallispuiston kartta, myös Kirjakkalan ruukin kuvitettu karttataulu. Ruukissa toimii myös majoitus- ja elämyspalveluita ja olisikin ihana varmasti majoittua täällä joskus.

Sijainti: N=6688395.420, E=278414.701
(ETRS-TM35FIN)

Lue lisää:

Teijon kansallispuisto – Retkipaikan tarinat ja vinkit

Luontoon.fi – Teijon reittikuvaukset

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.