Ollinkivi on Kakkilan salon muaherran muistomerkki

Olli Koivistoinen oli Suonenjoen ja Karttulan rajamailla sijaitsevalla Kakkisen salon erämaa-alueella – tiettömällä ja kivikkoisella seudulla asunut suustaan ketterä savolaisukko. Tunnettiinpa Olli myös Kakkisen salon muaherrana. Hänen 1870-luvulta 1900-luvun puoleen väliin kestneest elämstään on jäänyt elämään koko joukko tarinoita.

Olli toimi jonkinmoisena metsänvartijana Kakkisen salolla. Siellä hän piti tupaansa vaimoineen suon laidassa sijainneessa vanhassa mökissä. Sen arvellaan olevan peruja 1700-luvulta. 40-luvulla mökin kestävyyttä koeteltiin, kun lähiseudulla pudotettiin venäläisistä pommikoneista peräti 60 suurta pommia. Mökille tai sen asukkaille ei niistä koitunut vahinkoja, vain kello ja ilmapuntari putosivat seinältä. Mökistä on säilynyt puolet. Säilynyt osa se palvelee nykyisin syksyisin Jouhtenisen metsästysseuran hirvenlihan paloittelupaikkana.

Kakkisen salolla on suuri siirtolohkareeseen, joka tunnetaan nykyisin Ollin kivenä. Sen kylkeen on hakattu Kakkisen Ollin muistokirjoitus.

Kivelle löytää kun Suonenjoentieltä käännytään Hautolahteen ja ajetaan Hautolahdentietä joka muuttuu Jouhtenisentieksi. Yhteensä matkaa kertyy noin 8 kilometriä. Jossain kohdassa oli ”Yleinen tie päättyy”, mutta rohkenimme kuitenkin jatkaa matkaa.

Seudulla on useita lohkarekasoja jotka ovat ilmiselvästi luonnon tekemiä. Jos ne olisivat Karjalassa rajan pinnassa niitä voisi väittää panssarivaunuesteiksikin, mutta oltaessa keskellä Sisä-Savoa mäntyvaltaisessa kasvatusmetsässä, jossa on hiekkaharjuja ja soramonttuja, taitaa syntytapa olla kovin luonnollinen.

Kivi näkyy varsin hyvin läheiselle tielle korkean ja pitkä lohkareikkoraunion päällä ainoana suurena pystyssä olevana lohkareena. Muodoltaan se on kuin Obelixin hiidenkivi Asterix-albumeissa. Hieno on paikka, vaan kiehtovaa olisi ollut nähdä, mikä on moisen vaikutuksen seuduilleen jättänyt Olli ollut miehiään.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6958687 E 508762