Oletko laulanut Matkalla pohjoiseen tai kuunnellut Itäkairan prinsessaa? Tekijä tarttuvien kappaleiden takana on survivalisti ja erätubettaja Sakari Raappana

Kun Sakari Raappana törmäsi ensimmäistä kertaa Youtuben retkivideoihin, hän ensin hämmentyi, sitten hiukan huvittui ja oli samalta istumalta täysin koukussa. Pian mies tuli ajatelleeksi, että omalla Youtube-kanavallaan hän voisi yhdistää myös omat intohimonsa – tarinankerronnan, videotuotannon, erätaidot ja retkeilyn sekä musiikinteon. Mutta kuka tämä Vegesakke-nimellä esiintyvä kaveri oikein on? Istuin Ravintola Haltiassa Raappanan kanssa kahvikupin ääreen ottamaan asiasta selvää.

Nuuksiossa Raappana ei ole kovin kaukana kotoa, vaan istuskelemme hänelle hyvinkin tuttujen retkimaastojen keskellä. Espoolaissyntyisen miehen juuret ovat kuitenkin kaukana idän erämailla, Ilomantsissa.

Raappana on palannut viimeisimmältä Lapin-reissultaan vain päiviä ennen haastattelua. Ystävänsä kanssa hän oli kulkenut vaikean, koskia kohisevan jokimatkan Käsivarren erämaassa. Kahvikuppi kädessään Ravintola Haltiassa mies kertasi tuoreita muistojaan hymynkareen kera, vaikka totesikin rehellisin sanoin reissun olleen ajoittain vähän turhankin haastava.

– Itikkaverkko tuli todella tarpeeseen. Monet reitin koskista olivat lisäksi omalle taitotasolleni liian vaikeita, joten kiersin paljon kuivan maan kautta. Mutta maasto oli pusikkoista, matalaa koivikkoa, joten maan kautta kiertäminen ei todellakaan ollut sekään kovin helppoa tai kivaa, Raappana sanoo.

– Tämä oli vähän suoritushakuinen reissu ja päivät pisimmillään 14-tuntisia. Tiesin kyllä etukäteen, että melontareitti oli yli omien taitotasojen, mutta olen sellainen, että tykkään poistua omalta mukavuusalueelta ja haastaa itseäni. En halua videoillakaan esittää asiantuntijaa, vaan olla vähän sellainen juippi, joka kokeilee itselleen uusia asioita ja tekee myös virheitä.

Kokeilut eivät kuitenkaan tapahdu turvallisuudesta tinkimällä – tästä lisää tuonnempana.

Raappana jakaa anteliaasti retkihetkiään Instagram Storeissa, tarjoten seuraajille nettiyhteyden sallimissa rajoissa elämänmakuisia tunnelmapaloja reissuiltaan sekä myös ajoilta niiden välissä.

– Tältä viime reissulta materiaalia on 400 gigaa. Nyt voi hengähtää, kun kaikki meni hyvin ja materiaali on turvassa editointia varten, mies huokaa helpotuksesta.

Tarinankertoja VFX-maailmasta

Raappanan IG-storyjen ollessa usein hyvinkin spontaaneja, ovat miehen Youtube-videot puolestaan harkittuja ja huoliteltuja. Selitys tähän löytyy hänen taustastaan. Sittemmin insinööriksi kouluttautunut Raappana on tehnyt aiemman uran erilaisten videotuotantojen maailmassa.

– Työskentelin seitsemän vuotta VFX- eli visual effects -artistina ja olen ollut mukana sadoissa sarja-, elokuva- ja mainostuotannoissa, Raappana kertoo.

– Vaikka kuvaus, leikkaus, ohjaus ja käsikirjoittaminen eivät kuuluneet omaan työnkuvaani, niin siinä työssä sain kuitenkin käsityksen, että mitä kaikkea valmis ja onnistunut tuotos vaatii. Ja editointisoftat olivat toki jo silloin hallussa.

Vegesakke-tilinsä Raappana perusti Youtubeen vuonna 2018, mutta sen sisältö hioutui urheilua ja kasvisruokavaliota käsittelevistä videoista vaellus-, retkeily- ja erätaitopainotteiseksi vasta myöhemmin. Mies itse kertoo hämmentyneensä aikoinaan, kun törmäsi ensimmäistä kertaa retkivideoihin Youtubessa.

– Mietin, että mikä ihmeen skene tämä on, ja aluksi se tuntui minusta jopa vähän koomiselta. Tosi nopeasti olin kuitenkin aivan koukussa, hän muistelee.

Sittemmin Raappanasta tuli retkivideoiden suurkuluttaja. Hänen suomalaisia kanavasuosikkejaan ovat Retkireppu, Kanootti & Tomaatti, Keloja luonnosta, Esan Erä ja Luonto, Markus ja Saara Atula, Ali Leiniö, Eetun Völjyssä ja Mehtamikko.

Raappana itse on julkaissut vaellusvideoita nyt parin vuoden ajan.

– Alussa videoiden saama katsojakertojen määrä yllätti. Tuntui myös hyvältä huomata miten Youtubessa saan yhdistettyä niin monta intohimon aihetta. Nyt kun en enää tee videotuotantoa työkseni, nautin paljon omien videoiden tekemisestä täysin omilla ehdoilla siten ja silloin kuin itse haluan, Raappana iloitsee.

Vaikka Vegesaken reissuvideot kuvaavat aitoja retki- ja vaellustilanteita, haluaa hän ylläpitää niissä myös tietynlaista tarinankerronnan rikkumatonta maailmaa, jossa esimerkiksi tuotantolaitteet kuten kamerat eivät nouse valokeilaan tai mielellään näy ollenkaan.

– Elokuvissa kuvausryhmän ja kamerakaluston näkyminen on aina virhe, joka rikkoo illuusion. Editissä voin yrittää eri keinoin luoda tarinaan draaman kaaria ja dynamiikkaa, mutta tosiasiassa materiaali on kuvattu aidoilla vaelluksilla aidoissa tilanteissa. Videoiden luominen on minulle sellainen omituinen hybridimaailma, jossa pitää aidosti soveltaa, Raappana taustoittaa.

Vaellusvideo miehen tuoreesta melontaseikkailusta Käsivarren erämaasta on tulossa julki elo–syyskuun aikana. Raappanaa jännittää, millaiseen videoon materiaali mahtaa taipua, vaikka sitä paljon onkin.

– Rauhallisemmilla vaelluksilla ajankäyttö ja kuvaaminen on vaivattomampaa hallita. Tarinankerrontaan ja kuvakulmiin on silloin helpompaa tuoda taiteellisuutta ja tunnelmallisuutta. Nyt minulla on lähinnä GoPro-materiaalia, action-footagea koskimelontapätkiltä. Katsotaan mitä siitä tulee!

Vaikka videoita tulee toisinaan tehtyä myös lyhyemmiltä retkiltä, sekä jatkossa miehen suunnitelmien mukaan entistä enemmän erätaitojen ympäriltä, Raappana kertoo nauttivansa etenkin pitkien vaellusvideoiden luomisesta.

– Pidemmistä vaelluksista saa videoon mielenkiintoista dramaturgiaa. Aikajanan ei tarvitse olla lineaarinen, vaan tarinaan voi luoda editointivaiheessa erilaista dynamiikkaa. Katsoja voi huomata esimerkiksi videossa esiintyvän hahmon kasvun tarinan edetessä. Itsekin kasvoin melojana viimeisimmän reissuni aikana, ja toivon että kasvu välittyy myös videon katsojalle, hän sanoo.

– Lisäksi haaveilen vielä joskus kirjoittavani ja säveltäväni musiikkia juuri jotain tiettyä vaellusvideota varten, tukemaan videon tarinaa.

Musiikkia erävideoiden lomassa

Raappana julkaisi Matkalla pohjoiseen -kappaleensa (video alla) tammikuussa 2021. Talvisella pakkasta paukkuvalla Kolilla kuvattu musiikkivideo ja tarttuva, huuliharpun johtama melodia ovat omiaan luomaan kylmänväristyksiä ja samaistumispintaa pohjoiseen kaipaavissa retkeilijöissä.

– Opettelin Youtubesta soittamaan huuliharppua. Tietenkin Youtubesta! Raappana naurahtaa.

– Kerran sitten soittelin vaimolle uutta huuliharppusävelmää ja kysyin, että eikö kuulostakin hyvältä. Vaimo sanoi että kuulostaa ja totesi, että melodia jäi hänelle heti päähän soimaan. Päätin, että sen ympärille pitää tehdä biisi.

Kitaraa mies oli soitellut jo aiemmin useiden vuosien ajan, ja sen kera Matkalla pohjoiseen -kappaleen aihio alkoi vahvistua. Rummuista, bassosta, syntikasta, taustalaulusta ja kappaleen lopullisesta masteroinnista vastasi Retkireppu-Youtube-kanavan isäntä Peter Roe. Roe oli samaan tapaan mukana myös Itäkairan prinsessan tuotannossa. Uudemmat kappaleet, Erämies ja radiosoittoonkin päässyt Hevosille heinää, Raappana on tehnyt yhdessä serkkunsa Samuli Raappanan kanssa. Videoita mies kertoo kuvanneensa paljolti itse, ja vaimo Silja on toiminut muun muassa kameraoperaattorina.

Vegesaken musiikin kuuleminen livenä vaatii melkoista onnenpotkua. Hän ei tee myöskään somessa livelähetyksiä. Syy molempiin on sama – esiintymiskammo.

– Koitajoen rannalla on kerran kuultu Matkalla pohjoiseen livenä, Raappana paljastaa.

Taiteilijanvapaus ja -vastuu retkivideoilla

Vaikka Raappana itse on syntynyt Espoossa, ovat hänen molemmat vanhempansa ilomantsilaisia. Kasvu eräilyn maailmaan alkoi jo nuorena.

– Olen viettänyt lapsuuteni kesät isovanhempieni luona Ilomantsissa mökillä, jossa ei ole ollut sähköä eikä juoksevaa vettä. Ruoka tehtiin tulella, ja kuljin rajavartijana toimineen ukkini sekä pappani mukana paljon rajaseudun luonnossa. Ukki opetti miten kala perataan, ja papan kanssa sauvottiin venettä sekä viritettiin laavukangas metsään. Silloin sitä ei mieltänyt eränkäynniksi, vaan se oli normaalia elämää, Raappana tuumii.

– Myös mummo osallistui luontoläheiseen kasvatukseen ja vielä tänäkin päivänä antaa vinkkejä esimerkiksi kalan käsittelyyn.

23-vuotiaana Raappana liittyi Suomen Survival Kiltaan, jolla on pitkät perinteet.

– Päästäkseni killan jäseneksi kävin aikoinaan sen järjestämän turvallisuuskurssin elokuisessa Muotkan erämaassa, jossa vietimme viikon ilman majoitetta, makuupussia ja ruokaa. Laihduin sen viikon aikana seitsemän kiloa, mies muistelee.

Hän ei tuo survival-taustaansa esille tuotantonsa joka mutkassa kovinkaan painokkaasti. Joskus asia aiheuttaa katsojissa väärinkäsityksiä.

– Minua on luultu esimerkiksi koronan myötä luonnosta innostuneeksi aloittelijaksi, joka seikkailee nyt erämaissa vailla tarvittavia tietoja ja taitoja ja tubettaa siitä. Onneksi minulla on aika paksu nahka, Raappana hymyilee.

Survivalismi- ja erätaitoasioiden sekä haasteellisten vaelluskokemusten tuominen Youtubeen on nostanut pintaan monenlaista huomioitavaa. Esimerkiksi vastuuasioiden esiintuomisessa riittää Raappanan mukaan tasapainoilua.

– En tingi turvallisuudesta, ja otan etukäteen mahdollisimman hyvin selvää asioista. Hankin myös aina tarvittavat luvat maanomistajalta, jos vaikka tiedän, että haluan tehdä nuotion tai kaataa puun. Selviytymissuunnitelmat käyn tarvittaessa läpi pelastusalalla toimivien ystävieni kanssa. Katsojalle kaikki tämä taustatyö ei kuitenkaan välity, ellen itse tuo sitä esille. Olen miettinyt, että taiteellisen vapauden nimissä en haluaisi aina luetella joka hetkessä kaikkia tekemiäni ennakkoselvityksiä ja -valmisteluita, Raappana pohdiskelee.

Toisaalta hän sanoo hahmottavansa, että esimerkiksi retkietiketistä viestiminen suurelle yleisölle on luonnon etu. Mies aprikoikin, mikä olisi oikea linja katsojamäärien kasvaessa. Riittääkö tubettajan vastuullisuudeksi toimia oikein ja pitää yksityiskohdat halutessaan omana tietonaan, vai pitäisikö oikein toimimista avata ja alleviivata katsojalle aina eri tilanteissa?

Kysymys jää ilmaan avoimeksi.

– Palautteen sävy on välillä tuntunut ikävältä huomioon ottaen, että olen toiminut sääntöjen ja turvallisuusohjeiden mukaan, vaikka en sitä olekaan videolla tuonut erikseen ilmi, Raappana pohdiskelee.

– Toisaalta hyvää palautetta olen saanut siitä, ettei videoillani ole egoilua ja eräuhoa, ja etten esitä asiantuntijaa, vaan näytän rehellisesti miten asiat sujuvat. Teen paljon asioita ja tykkään viedä itseäni äärirajoille, ja silloin tulee vääjäämättä välillä myös epäonnistumisia. En pyri peittelemään sitä. Ja rakentava palaute on aina kiva juttu, siitä voi oivaltaa jotakin.

Suunnitelmissa Norja sekä Hammastunturin survival-revanssi

Vuonna 2021 Raappana koitti toteuttaa Hammastunturin erämaassa vaelluksen, jossa suunnistaisi pelkkien luonnonmerkkien avulla – siis ilman karttaa ja kompassia. Video reissusta löytyy yltä ja se paljastaa, että olosuhteiden pakosta vaellus oli pakko keskeyttää, koska riskit kasvoivat liian suuriksi.

Raappana kertookin, ettei hänen harjoitustensa ja videoidensa motivaatio pyöri ainoastaan oman kiinnostuksen ja itsensä haastamisen ympärillä, vaan hän haluaa herätellä myös katsojiaan ajattelemaan eräturvallisuusasioita.

– Minulla on sukulaisia, jotka ovat pohjoisen erämaissa joutuneet selviytymistilanteeseen, kun teltta ja makuupussit ovat palaneet huolimattoman kaasukeittimen käytön seurauksena, eikä yhteyttä ulkomaailmaan ollut. Lisäksi vuosittain metsään eksyy ja sen seurauksena jopa kuolee tavallisia marjastajia ja sienestäjiä. Näissä tilanteissa selviytymistaidot tai niiden puute nousevat oleellisesti esille, Raappana miettii.

Hänen mielessään siintää Hammastunturi-revanssi, jonka hän suunnittelee toteuttavansa tänä vuonna. Speksit ovat vielä mietinnässä.

– Kun tällaisen harjoituksen tekee hallitusti, voi itse rajata ja päättää, mitä ilman haluaa olla. Olisinko ilman kompassia, ruokaa vai majoitetta? Luulen kyllä, että yritän ensi kerralla olla ilman kaikkia kolmea. Auringosta suunnistaminen kiehtoo, sekä kelloa apuna käyttäen että ilman kelloa. Suurpiirteisen kellonajan voi saada luonnossa kyllä selville, ellei ole täysin pilvistä. Hammastunturissa on tarkoitus kokeilla näitä juttuja, Raappana kertoo.

– Ensin kokeilen muita konsteja, ja muurahaispesät, oksistojen kasvusuunnat ja muut vastaavat ovat sitten viimeinen oljenkorteni, mies naurahtaa.

Ennen Hammastunturia edessä on kuitenkin jäätikkökurssi Norjassa – korkean paikan kammosta huolimatta.

– Minusta olisi tylsä tehdä aina vain sellaisia juttuja, jotka ovat itselle jo tuttuja. Haluan kokea jotain uutta ja löytää haasteita, Raappana päättää.

Seuraa Vegesakkea:

Youtube: Vegesakke

Instagram @Vegesakke

Spotify: Vegesakke

Facebook: Vegesakke

Kuvat: Sakari Raappana

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.