Nuuksioko muka läpeensä kuljettu? Uuden palvelun kautta lisää reittivaihtoehtoja, vinkkejä ja saapumisohjeet julkisilla!

Yhteistyössä Nuuksioon.fi

Syksy on mitä parhainta retkeilyaikaa, ja pienikin piipahdus värikylläiseen metsään tekee hyvää. Lähin metsä (ja kansallispuisto) on tunnetusti se paras metsä ja kestävin retkeilykohde, johon suunnata, joskin omalla kohdallani läheiseen Nuuksioon kytkeytyy erinäisiä kommervenkkejä. Reittivalikoima tuntuu tätä nykyä hiukan turhan rajalliselta ja haluaisin suosia autotonta retkeilyä niin, että voin lähteä paikasta A ja taapertaa paikkaan B.

Tältä pohjalta kokeilimme uutta Nuuksioon.fi-palvelua, joka auttaisi vinkkaamaan Nuuksion kansallispuiston reittivaihtoehdoista, palveluista ja kulkuyhteyksistä. Aikaa vievä ja poukkoileva netin selailu jää vähemmälle, kun päiväretken informaatio löytyy kaikki yhdestä paikasta.

Sopivaa reittivaihtoehtoa tarjotakseen palvelu kysyy heti kättelyssä, millaisia retkeilijöitä Nuuksioon on lähdössä. Onneksi saan valita monta vaihtoehtoa: pikapistäytyjä, virkistäytyjä ja vaeltaja. Olemme ehkä myös sienestäjiä, mutta sen jätin valitsematta. Voisimme valita olevamme myös luonnossa lenkkeilijöitä, retkellä lasten kanssa tai pyöräilijöitä. Oletettavasti palvelu haarukoi valintojeni perusteella sopivia reittivaihtoehtoja. Ja niitä vaihtoehtojahan tulee!

Nuuksion polukureitistön vaihtoehtoja esitellään palvelussa kattavasti ja luovasti yhdistellen!

Yli 20 selattavaa reittivaihtoehtoa on luokiteltu helppo–keskivaativa–vaativa-mittaristolla. Reiteistä piirtyy kartta, saan aika-arvion ja saapumisohjeet julkisilla. Wau! Rengasreitti ei ole toiveissa, joten meno Kattilaan ja paluu Haltiasta kuulostaa hyvältä. Käveltävänä matkana reilut seitsemän kilometriä on juuri passeli puolenpäivän retkeksi, joten ei muuta kuin liikenneaikataulut selville, reppu selkään ja off we go!

HSL:n bussi kulkee Espoon keskuksen ja Nuuksion väliä. Nuuksiossakin on useita pysäkkejä.

Syyskuiseen Nuuksion aamuun on hienoa körötellä. Arkiaamuna päätepysäkille Kattilaan kulkee lisäksemme vain kaksi muuta ihmistä, ulkomaalaisia, jotka jäävät tutkimaan opastaulun karttaa. Valo kutsuu polulle, ja kulkiessa tulee kiiteltyä itseään ja reittiehdotusta siitä, että suuntaamme pohjoisesta etelään.

Koko matkan ajan aurinko nousee edessämme metsän takaa, näen sen säihkyvissä kastepisaroissa ja ihastelen sammalta, josta kosteus nousee lämmittävän valon vaikutuksesta huuruina ilmaan. Tänään metsässä tuntuu olevan rahtusen enemmän taikaa.

Reitti Kattilasta Haukkalammelle on monipuolinen ja vaihteleva. Meistä tulee väkisinkin sienestäjiä, kun emme voi jättää pieniä kantarelleja polulle muiden tallottaviksi. Pikkelöityviksi päätyvät. Päivän mittaan siellä täällä vastaan tulee myös ohittamattomia suppilovahveroita, jotka täytyy totta kai noukkia mukaan.

Napakoita suppilovahveroita löytyi aivan polun viereltä.
Aamun valoon heräävä metsä on tunnelmallinen.

Maahan tuijottelun lisäksi näemme kallioseinämiä, pitkospuita, suota, lampia ja poikkeamme hieman suunnitellulta reitiltä nähdäksemme Vähä-Haukkalammen luolan, jossa en ole itse käynyt koskaan aiemmin. Luontoelämyksiä näinkin lyhyellä matkalla on lukuisia!

Cafe Silva löytyy Haukkalammelta.

Pidämme taukoa Haukkalammella, josta löytyy kahvila! Cafe Silva aukioloaikoineen oli onneksi esitelty jo palvelun reittiehdotuksen yhteydessä, joten jätimme tietoisesti omat termarit pois matkasta. Aamupäivän edettyä parkkipaikallakin näkyy jo useampia autoja ja olen iloinen, että valitsimme kulkea julkisilla.

Peilityyni Haukkalampi.

Haukkalampi on täydellisen peilityyni, ja tauon ajaksi pitää vetää lämpimämpää ylle. Rannassa näkyy vuokrakanootteja ja sup-lautoja, ja kieltämättä mieli tekisi päästä lipumaan lammen pinnalle.

Matka kuitenkin jatkuu kohti Haltiaa ja lounaspöytää. On yllättävän hauskaa ja ehkä hitusen ylellistä retkeillä kevyillä varusteilla, kun tarjoilupuoli pelaa ilman omia eväitä.

Pari piskuista karpaloakin pilkisti esiin!

Haukkalammelta edetessämme vastaan alkaa vihdoin tulla tipoitellen muitakin arkipäivän retkeilijöitä. Tällä reittiosuudella on muutamia rajuhkoja korkeuseroja, ja pariin kohtaan on rakennettu tarpeellisia portaikkoja. Nuuksion Pitkäjärven pohjoispäädyssä ihastelemme taas tyyntä veden pintaa ja häikäisevän kirkasta syysaurinkoa.

Haltia – retkemme päätepiste

Kolkutteleva nälkä jouduttaa loppumatkaa ja Haltiaan laskeutuminen ylärinteen puolelta tuntuu hienolta. Lounasbuffet on runsas ja näköalaterassilla on mukavan vilvoittava istuskella aamupäivän reippailun jälkeen.

Ravintola Haltian lounaalla ”luonto on lautasella”.

Paluukyytiä odotellessamme ehdimme tutkia ympäristöä ja bongaamme useita kiinnostavia palveluita seuraavia retkiä ajatellen. Fatbiken vuokraamalla voisi ajella vaikka viitisentoista kilometriä Nuuksion Pohjoiselle Portille eli Salmeen saakka, ja kutkuttavaa olisi jäädä myös viereisen Tentsile campiin yöksi! Ehkä seuraavalla kerralla tutustummekin Nuuksioon ilmasta tai pyörän selästä käsin.

Teksti: Karoliina Säkö
Kuvat: Antti Huttunen

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.