Nurmijärven Nukarinkosken virtausta ihmettelemässä

Kolmostien itäpuolella, Nurmijärven keskustasta koilliseen, sijaitsee hiljainen Nukarin kylä. Kylän elämän keskus tuntuu olevan juuri tämän kosken rannoilla. Matkalla kohti Nurmijärveä auton ikkunasta nähdyt pellot lainehtivat vettä. Kevät on jo vauhdilla tulossa, joten odotin kohtaavani vuolaana virtaavan kosken – siltikin kosken pauhu yllätti minut.

Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -kirjassakin mainittu Nukarin tammi, on vanha pato Nukarinkoskella. Nukarin kylän halki virtaava Vantaanjoki muuttuu täällä rauhallisesta joesta koskeksi. Kosken rannoilla on kunnan kunnostama polkuverkosto, jota pitkin pääsee ihmettelemään kahden kilometrin matkalla 25 metriä laskevan kosken kuohuja. Kannattaakin varata aikaa tänne tullessaan, ajan taju tuntuu katoavan koskea ihmetellessä.

Nukarin urheilukentän vieressä on parkkialue. Parkkialueelta laskeutuvat portaat alas padolle tai vaihtoehtoisesti on mahdollisuus lähteä kävelytietä pitkin kosken alajuoksulle. Jyrkkiä portaita laskeutumalla pääsee padon ylittäville silloille. Kyseiset sillat vievät padon länsirannalle, josta löytyvät myllyn rauniot.

Varjoisilla joen rannoilla riitti vielä lunta. Tänne olivat harmaana maaliskuun päivänä löytäneet tiensä niin ulkoilijat, kalastajat kuin luontokuvaajatkin. Eikä suotta, monenlaista ihmeteltävää tämän pitkän kosken rannoilta löytyy. Useat kalastajat rannoilla kielivät paikan suosiosta kalastajien keskuudessa, lisäksi alueen ilmoitustaulut muistuttavat kalastusta koskevista määräyksistä.

Pitkospuita pitkin kulkemalla padolta pohjoista kohti tullaan joen mutkassa sijaitsevalle laavulle. Kylän koulu sijaitsee aivan kosken rinteiden yläpuolella. Kosken rauhallisessa mutkassa vastaani ui telkkäpariskunta. Jatkoin matkaani kohti seuraavaa siltaa telkkien uintia seuratessani.

Kosken ylittäviä siltoja on useita; padon ylittävän kahden sillan lisäksi joen rauhallisemmalla alajuoksulla sekä koulumuseon luona. Kylän läpi kulkevan autotien toisella puolella on Nukarin koulumuseo ja silta, joka myös Lemmensiltana tunnetaan. Koulumuseona toimiva rakennus onkin Nurmijärven ensimmäinen kansakoulu.

Päästyäni koulumuseon pihasta pieni kutina oli jäänyt kytemään. Tänne täytyy palata kevään ehtiessä pidemmälle, paikan kauneuden alkukesän vehreässä asussa voi kuvitella.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6711840 E 385577.

 

2 replies
  1. Majava
    Majava says:

    Joku väitti että korkeuseroltaan Suomen suurin koski Jyväskylän eteläpuolella. Koski on lähes Tuusulantien varrella joten julkisilla kulkuvälineillä pääsee lähelle. Junalla pääsee Jokelaan josta matkaa esimerkiksi rauhallista Vanhaa Nukarintietä noin 4km, samalla saa käsityksen millaisia Suomen maantiet olivat ennen 1960-lukua. Tien lähellä on myös korkea Lepokallio jolta on näkymiä lähiseuduille ainakin 10 km päähän.

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa käyttäjälle Majava Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.