Näitä tarinoita ei saa menettää – auta tallettamaan kertomukset Suomen luonnonmuistomerkeistä

Rakastatko tarinoita, jännittäviä luontokohteita ja löytämisen riemua? Tämä uutinen on juuri sinulle: Luonnonmuistomerkkiseura Aihki ry kartoittaa Suomen luonnonmuistomerkkejä kirjaa varten, ja sinä voit auttaa.

Aihki julkaisee loppuvuonna 100 luonnonmuistomerkkiä -teoksen, jossa mukana on 100 kiinnostavinta kohdetta. Kohteita ja niiden tarinoita kartoitetaan kesän ajan, ja osallistumista toivotaan niin yksityisiltä ihmisiltä, yhdistyksiltä kuin kunnilta.

Ajantasaista, yhtenäistä rekisteriä Suomen jopa 3500 luonnonmuistomerkistä ei ole olemassa. Moni hieno luonnonmuistomerkki on vaipumassa unholaan. On korkea aika toimia tarinoiden talteen saamiseksi.

– Yritämme tavoittaa ihmisiä, joilla olisi edes jotain tietoa tai pieniäkin tarinanjyviä näistä kohteista, Aihki ry:n puheenjohtaja Kristin Lauharo sanoo.

Näin sinä voit osallistua

Oman lähiseutusi luonnonmuistomerkkejä ja niihin liittyviä tarinoita voi kysyä esimerkiksi kylätoimikunnilta, paikallisista some-ryhmistä tai tiedossa olevan kohteen lähellä olevista taloista. Joissakin kunnissa kohteet on varsin hyvin merkitty myös maastokartalle tähden merkillä, vieressä vihreä merkintä: Rauh. 

Männyn juuret ovat syvällä, eikä se pane pahakseen juurella käyviä ihailijoita. Tämä on Kaukurin Kreivin mänty Salossa ja Aihki ry:n tunnuspuu. Kuva: Kristin Lauharo.

Lauharo neuvoo kääntymään myös Aihkin puoleen, kun haluat tietää, mitä luonnonmuistomerkkejä kotisi tai vaikka kesämökkisi lähellä on. Kenenkään pihoilla olevia kohteita ei lähdetä dokumentoimaan, ellei paikan omistaja itse sitä pyydä.

– Luonnossa olevaa kohdetta voi valokuvata, mutta sitä ei tarvitse esimerkiksi mittailla, ellei halua. Sijaintitiedoksi riittää nimi ja paikannimi, niillä perustein osaan kyllä yhdistää, mikä kohde on kyseessä, Lauharo sanoo.

–  Aivan ensisijaisesti etsimme nyt kohteisiin liittyviä tarinoita. Pienet toimijat kuten kyläyhdistykset ovat hyviä lähteitä, niiden kautta voi selvitä monenlaista ja löytyä joku, joka tuntee kohteen taustoja. Pienetkin, aivan mitättömiltä tuntuvat tiedonhippuset, muistot ja tarinanpätkät ovat meille arvokkaita, Lauharo korostaa.

Luonnonmuistomerkki ei ole sama kuin muinaisjäännös. Muinaisjäännös, kuten hautaröykkiö tai kuppikivi, on ihmisen aikaansaama. Luonnonmuistomerkin on muovannut luonto – se voi olla vaikkapa erikoinen puu, hiidenkirnu tai siirtolohkare. Voit raportoida kohteen Aihkille vaikka olisitkin epävarma, onko kyseessä luonnonmuistomerkki vai muinaisjäännös.

Kuninkaantammi Helsingissä. Kuva: Kristin Lauharo. Lue juttu tästä.

100 kiinnostavinta kohdetta kansien väliin

Luonnonmuistomerkkejä kartoitetaan kesän aikana. Teos on tarkoitus julkaista vuoden lopulla.

– Haluamme kirjaan kohteita kaikkialta Suomesta. Suomen pohjoisin luonnonmuistomerkki on mänty ja se löytyy Njällivaaran rinteeltä Utsjoelta. Eteläisin on Puistovuoren hiidenkirnu Hangossa.

Syy, miksi jokin kohde on aikoinaan rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi, on usein aikojen saatossa unohtunut. Syy on voinut olla vaikkapa kohteen kauneus, harvinaisuus, maisema-arvo tai tieteellinen arvo. Lauharo kertoo, että esimerkiksi käärmekuusia oli aikoinaan tapana rauhoittaa.

– 1700-luvulla kuusen erikoismuodot herättivät hämmennystä, ja joskus niistä tehtiin hauskojakin johtopäätöksiä. Carl von Linné luuli käärmekuusen olevan kuusen ja männyn sekasikiö, joka ei voi lisääntyä. Hän päätteli niin, koska ei ikinä nähnyt siinä käpyjä. Minä sen sijaan olen käärmekuusen käpyjä kuvannutkin, Lauharo kertoo.

Joskus tarinoita on saatettu muutenkin hieman värittää.

– Jos mietitään vaikkapa Helsingin Kuninkaantammea, niin miksi ihmeessä kuningas olisi pysähtynyt siihen puuta istuttamaan? Mutta toisaalta, ihan sama. Nämä ovat tarinoita ja siten osa paikalliskulttuuria, vaikka olisivat kuinka höpölöpöä, Lauharo hymyilee.

Esimerkiksi siirtolohkareisiin liittyy usein kertomuksia jättiläisistä.

– Tarinoiden mukaan jättiläiset eivät pitäneet kirkonkellojen soitosta, vaan lähtivät tuhoamaan kirkkoja isojen kivien kanssa. Näitä jättiläisen viskelemiä kiviä on monessa kunnassa.

Kristin Lauharo.

Joissakin kunnissa on jo osattu hyödyntää luonnonmuistomerkkien matkailuvetovoimaa. Lauharon mukaan esimerkiksi Hämeenlinna ja Kouvola ovat tehneet hyvää työtä kartoittaessaan kohteita ja tuodessaan niiden tarinoita esille.

”Kaikki kohtaamiset ovat sykähdyttäviä, kun tapaa hienon puun”

Lauharon koko työura on liittynyt metsään tavalla tai toisella. Hän on muun muassa tutkinut eri puulajien ominaisuuksia ja suunnitellut 15 vuoden ajan perinteisiä puurakennuksia.

– Kaikki kohtaamiset ovat sykähdyttäviä, kun tapaa hienon puun. Se ei ole pelkkä kasvi, Lauharo miettii.

Vanhimmat luonnonmuistomerkkeinä rauhoitetuista puista löytyvät todennäköisesti mäntyjen joukosta, ainakin jos puun ikä määritellään rungon iän perusteella. Lauharo huomauttaa, että puun suuri koko ei aina viittaa korkeaan ikään. Suhteellisen pieni puu voi olla ikivanha ja suuri puu yllättävänkin nuori – puulajin lisäksi nimittäin myös kasvupaikalla on suuri merkitys.

– Pellonreunan ”hyötymänty” voi kasvattaa rungon läpimittaansa 10 senttiä 10 vuodessa, mutta karulla kasvupaikalla mänty voi tarvita samaan kasvuun 80 vuotta, Lauharo sanoo.

Puun yleisestä olemuksestakin voi tietysti päätellä jotain, varsinkin jos kyse on männystä.

– Kilpikaarna ja alaspäin riippuva latvus ovat tyypillisiä vanhan, yli 200-vuotiaan männyn tuntomerkkejä. Suomen vanhimpana pidetty elossa oleva mänty on lähes 800 vuotta vanha, mutta vielä vanhempiakin yksilöitä on muinoin maastamme löydetty, Lauharo kertoo.

– Toki puiden lisäksi meitä Aihkissa kiinnostavat aivan kaikenlaiset luonnonmuistomerkit, vaikkapa lohkareet ja hiidenkirnut, Lauharo sanoo ja paljastaa, että Suomessa on jopa kaksi luonnonmuistomerkkinä rauhoitettua muurahaispesää.

Kristin Lauharo ylläpitää Puulajipuisto-nettisivua ja sen Facebook-sivua. Lauharon kertomuksia löydät myös Retkipaikasta. Luonnon päivänä 17.6. Lauharo on Inkoon Elisaaressa opastamassa luonnonystäviä retkelle saaren luontoon.

100 luonnonmuistomerkkiä -hanke on saanut avustusta Museovirastolta suomalaisen kulttuuriperinteen tallentamiseen ja esille saattamiseen vuodelle 2017.

Katso lisätietoa Aihkista ja Suomen luonnonmuistomerkeistä sekä 100 luonnonmuistomerkkiä -hankkeesta löydät Aihkin sivuilta. Hankkeen Facebook-sivun löydät tästä.

Luonnonmuistomerkkejä voit selata täällä.