Historiaa ja paikallistietoa Struven ketjusta Hitto-metsälaulun kautta Ancylusjärven rantoihin – Multamäen luontopolku Laukaassa

Multamäen luontopolku sijaitsee muutaman kilometrin päässä Kylpylähotelli Peurungasta. Korkeuseroa on peräti 105 metriä ja Multamäen jyrkässä rinteessä voi samalla hienosti tutustua jääkauden jälkiin. Eväät voi nauttia mäen päällä sijaitsevassa kodassa tai Peurunkajärven rannassa laavulla.

Multamäen luontopolku Laukaassa
Päivämäärä: 3.9.2021
Luontopolkumiehen reittinumero: 263
Reitin pituus: 2,2 km
Kohokohdat: Multamäen hienot maisemat ja monipuoliset luontopolkutaulut paikallistietoineen
Parkkipaikka: Virallinen osoite on Finnintie 292. Sieltä pitää vielä ajaa Multamäen leirikeskuksen suuntaan, kunnes parkkipaikka tulee vastaan. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Erinomaiset
Varusteet/jalkineet: Jyrkkien maastojen takia hyväpohjaiset jalkineet ovat tarpeen. Muutaman kerran liukastelin jyrkissä rinteissä (tällä kertaa kaatumatta).
Keskivaativa – mäkien takia ehkä jopa vaativa reitti
Kaksi tulipaikkaa

Jyväskylän seudun retkipäivän toiseksi kohteeksi valitsin mielenkiintoiselta kuulostavan Multamäen luontopolun. Ajelin Peurungan hotellin ohi Finnintielle, jonka olin navigaattoriin kohteeksi asettanut. Ihan helposti ei luontopolun lähtöpiste löytynyt, sillä osoitteessa Finnintie 292 ei ole vielä polun lähtöpistettä, vaan risteys, josta pitää vielä ajella melkein kilometri kohti Multamäen leirikeskusta – lopulta löysin muutaman auton parkkipaikan ja sen takana näkyi heti luontopolun opaste.

Kävelin satakunta metriä mäkeä ylös ja saavuin paikalle, jossa oli luontopolun kartta – ja tässä oli myös jonkinlainen pienen sivutien päätepiste. Enpä nyt ole varma, onko luontopolun virallinen lähtöpaikka ja parkkipaikka tässä vai hieman alempana rinteessä, johon oli helpompi löytää. Väliäpä hällä.

Selkeään karttaan on merkitty myös jokainen infotaulu, niitä on peräti 21 kappaletta reilun 2 kilometrin matkalla. Palatkaamme niihin hieman myöhemmin. Reitti kierretään selkeästi vastapäivään.

Kahdensadan metrin kävelyn jälkeen tullaan pienelle suolle, jonka voi joko ylittää tai kiertää. Minä tietysti ylitin sen, vaikka pitkospuut olivat hieman veden allakin. Reittimerkinnät ovat keltaisia – tässäkin näkyy yksi maalimerkki pitkospuiden vieressä olevassa puunrungossa.

Pienen suon kasvit hehkuivat jo syksyisiä värejä. Maalauksellinen näky.

Suon jälkeen lähdetäänkin kovaan nousuun. Hetkessä noustaan 40 metriä ja Multamäen huippu alkaa jo häämöttää. Huipulla oleva laavu taitaa näkyä jo puiden välistä.

Mäen päällä ohitetaan siis ensimmäisenä tämä laavu.

Hieman pidemmällä on kota – ja tosi hienolla näköalapaikalla sijaitseva katselu- ja taukoilulava.

Kodan seinässä oli kyltti, jossa kerrotaan täällä sijainneesta Struven ketjun mittauspisteestä. Kuvittelin, että Struven ketjuun liittyisi aina myös jonkinlainen torni, näin ei ole – täälläkin mittapiste on ollut vain kiveen tehty vaatimaton kolo. Ketjun tarkoituksena oli selvittää maapallon muotoa tarkemmin – mittaukset suoritettiin 1800-luvun alkupuoliskolla.

Istahdin taukopaikalle nauttimaan eväitä. Järven toisella puolella näkyy selvästi useampikin rakennus – Valkolan kylään on linnuntietä melkeinpä kaksi kilometriä.

Sitten portaisiin. Niitä on ilmeisesti 304. Ja jyrkkiäkin ovat. Onneksi matka kävi tässä alaspäin.

Portaat on numeroitu. Huomasin sen vasta noin portaan 90 kohdalla. Numerointi alkaa alhaalta, joten olin kävellyt yli 200 porrasta huomaamatta näitä numerointeja. Tätä kirjoittaessani etsin tietoa portaiden määrästä, se löytyi tästä blogista.

Palataanpa nyt reitin luonnosta kertoviin tauluihin. Niitä on siis tosiaankin yli kaksikymmentä. Ensimmäisten joukossa ovat mm. jäkälistä, sammalista ja varvuista kertovat taulut. Portaiden kohdalla alkaa mielenkiintoinen osuus – tauluissa kerrotaan siitä, miten veden pinta on vaihdellut täällä jääkauden jälkeen.

Rantaan kulkee noin 250 metrin pistoreitti. Jyrkän mäen laskeutuminen alkaa olla loppupuolella. Muutaman kerran liukastelin vähän kosteammissa kohdissa, mutta pysyin sentään pystyssä. Peurunkajärven rantaan on vielä muutaman kymmenen metrin laskeutuminen – tässä kohdassa ollaan Ancylusjärven muovaamien rantakivikoiden kohdalla. Huomasin myös polun aiemman linjauksen, joka kulki suoraan kivikkoisimman kohdan läpi. Uudempi linjaus kiersi hieman loivemmin mäkeä alas.

Lisätietoa Ancylusjärven rantakivikosta saa infotaulusta. Lohkareet ovat usein pystyasennossa, koska jää on työntänyt talvisin kiviä rantaa vasten.

Peurunkajärven rannassa on laavu. Kävin nappaamassa valokuvan aivan rantaviivassa (tai oikeastaan rantavedessä) seisten. Paikassa on hyvä hiekkaranta ja tässä oli lämpimänä kesäpäivänä helppo käväistä uimassa.

Luontopolku kulkee siis samaa reittiä takaisin noin 250 metrin matkan. Huomasin tosiaan kivikon halki kulkevan vanhan reitin (haalistuneita keltaisia maalimerkkejä näkyi joissain puissa) ja oikaisin siitä takaisin rinteessä sijaitsevaan luontopolun risteykseen. Reilut puolitoista kilometriä kävelyä nyt takana. Muutama metri ympyräreittiä eteenpäin ja näkyviin tuli kovin outo maisema, jossa oli pieni laavu ja kolme kotaa. Mistäköhän tässä on kyse?

Tästä. Täällä on esitetty näytelmää ”Hitto-metsälaulu” vuonna 1999. Näytelmä on kertonut saamelaisen luonnonuskonnon ja kristinuskon kohtaamisesta täällä Keski-Suomessa.

Teatterin katsomo on pikku hiljaa ränsistynyt – ja taitaa maatua luontoon parin vuosikymmenen jälkeen.

Vielä jokunen metri eteenpäin ja yhtäkkiä luonto vaihtuu täysin eri tyyppiseksi. Jos suurin osa reitistä on kuivaa ja kuivahkoa kangasta, niin yhtäkkiä ollaan melkeinpä lehtomaisemassa. Kasvillisuus vaihtuu täysin – on kuin kulkisi muutaman metrin viidakossa. Paikalla on lähteikkö, ne ovat ilmeisen tyypillisiä harjujen juurilla.

Vielä jokunen metri kuusikon varjossa.

Ja kierros päättyi. Otin vielä retkiselfien luontopolkukyltin luona, kun olin pukeutunutkin sävy sävyyn keltaisten reittimerkintöjen kanssa.

Luontopolun mitta oli siis noin 2,2 km. Aikaa käytin tänään hieman yli tunnin. Reitillä oli paljon nähtävää ja kuvaustaukoja tuli melko paljon. Samoin pidin kahvitauon mäen päällä hienolla lavalla. En tavannut muita retkeilijöitä.

Reitti tarjosi paitsi paljon nähtävää – myös mukavasti haastetta nousuineen ja laskuineen. Maisemat ovat upeita ja luontopolun taulut mielenkiintoisia. Tässäpä erinomainen reitti vaikka pieneen kuntoiluun ja luontoretkeen samalla kertaa!

Sijainti: N=6925701.897, E=441332.766 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=62.458468569, GEO:lon=25.865976186

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Kanavuoren luontopolku Jyväskylässä
Nyrölän luontopolku Jyväskylässä
Ison Haapasaaren luontopolku

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.