Monipuolinen Wanhan Witosen reitti johdattaa melojan Petäjävedeltä Jämsään

Yhteistyössä Jämsä

Petäjävedeltä Jämsään menevä Wanha Witonen -melontareitti kulkee 75 kilometrin matkalla monenlaisissa maisemissa. Matkalle mahtuu koskien ja jokien lisäksi myös kulttuurimaisemaa ja erämaisia järvinäkymiä. Reitin nimi tulee Rasuanniemen maisemasta, jonka Eliel Saarinen ikuisti vitosen seteliin vuonna 1909.

📌 Lähtöpaikka kartalla, päätepiste kartalla

Itse pidän tuosta reitistä paljon, ja siihen on monia syitä. Koska asun Jämsässä, reitti on minulle helposti saavutettavissa. Reitti on myös helposti muunneltavissa haluamansa mittaiseksi useiden rantautumispaikkojen ansiosta. Isoin syy, mikä minua vetää reitille aina uudestaan, on tietenkin luonto. Melanveto toisensa jälkeen vie ajatukset aina kauemmas arjesta ja kiireestä.

Käytäntö reitillä

Reitti alkaa Petäjävedeltä Kirveslahden venesatamasta. Autolla pääsee peruuttamaan vaikka järveen asti, ja parkkitilaa löytyy reilusti. Itse olen usein vuokrannut kajakin Rantapirtiltä, josta kalusto kulkee kätevästi Petäjävedelle. Rantapirtti on reilun 19 kilometrin päässä aloituspisteestä, joten siellä voi käydä vaikka syömässä aloituspäivän iltana. Jos haluaa reissata mukavasti, voi sieltä varata mökin ja saunoa päivän hiet ennen unille lakanoihin kömpimistä.

Vähän ennen Rantapirtin kievaria on käymisen arvoinen paikka, Kuivaniemi, jossa oivaa taukopaikkaa komistaa Pirunkiveksi kutsuttu siirtolohkare.

Wanhasta Witosesta on tehty näppärä vedenpitävä karttavihko, jossa koko reitti on sekä karttana, että selitettynä versiona. Kaikista koskista ja virroista on kirjoitettu hyvät ohjeet. Itse olen ostanut karttavihon Jämsän matkailuinfosta suoraan, mutta olen kuullut heidän niitä myös lähettävän halukkaille. Vihkoa voi ostaa myös Petäjäveden matkailuinfosta.

Maastoon reitti on merkitty keltaisilla kolmioilla. Rantautumislaiturit ja taukopaikkojen rakenteet uusitaan alkukesän 2019 aikana. Leiriytymispaikat on jo raivattu siistimmiksi ja helpommin kuljettaviksi edellisen syksyn aikana. Koko kunnostusprojekti on valmis heinäkuun puoliväliin mennessä.

Reitti on luokiteltu keskivaativaksi useiden koskien takia. Kosket ovat kaikki ohitettavissa, mutta virtapaikat lasketaan. Ohituspaikoilla on polut ja pidemmissä ohituksissa kärryt, joilla kalusto liikkuu laiturilta toiselle. Vesitilanne määrää hyvin pitkälle sen, ovatko kosket laskettavissa. Vauhdin hurma on taattu keväällä ja alkukesästä! Itse pidän enemmän rauhallisesta menosta, joten melon reittiä mieluiten heinäkuussa. Siihen aikaan kosket muuttuvat rauhaisammiksi virroiksi. Täytyy vain olla tarkkana, ettei jää kiven päälle killumaan.

Sopivia yöpymispaikkoja reitillä ovat Isohiekka, Lylyniemi ja Kuivaniemi, joihin kaikkiin tulee kunnostuksen ansiosta laavut, ekokäymälät ja nuotiokehät penkkeineen. Osaan taukopaikoista tulee myös pöytä- ja penkkiryhmiä.

Isoja selkien ylityksiä ei ole, mutta parilla järviosuudella (Iso-Rautavesi ja Salosvesi) tuulenvoimakkuus ja -suunta voivat tehdä melonnasta haastavaakin. Välillä pääsee melomaan lumpeenkukkien joukossa, välillä taas ihania kapeikkoja pitkin. Olen nähnyt meloessani harmaahaikaroita, kuikkia, kalasääskiä ja lukemattomia muita lintuja.

Itse olen melonut useimmin Rantapirtiltä Varpaisniemeen. Siihen riittää kaksi päivää. Jos on aikaa jäädä nautiskelemaan, kannattaa varata useampi päivä. Kesällä on hauskaa vaihtelua, kun meloo myöhään illalla ja nauttii tyynestä kelistä, lintujen yölaulannasta ja auringonlaskusta.

Jos haluaa meloa ihan koko reitin, täytyy ottaa huomioon Jämsänkosken tehdasalue. Noin kolmen kilometrin matkalle kannattaa hommata kyyti, koska kajakkikärryn kanssa monttuisella hiekkatiellä ei pääse helpolla. Jämsänjoki on tosin niin kiva melontakohde, että vaivannäkö kannattaa. Tai se kannattaa tulla melomaan vaikka ihan omana erillisenä päiväretkenään. Joessa on pieni virtaus, mutta sitä ei joka paikassa edes huomaa. Jokipätkä sopii kaikentasoisille melojille. Paras paikka laskea kalusto vesille on Kellokallio. Siitä on hyvä meloa myötävirtaan aina Päijänteelle asti. Hulkkionlahden satamasta kajakit tai kanootit nousevat helposti taas kyytiin.

Historiaa ja taru Pirunkivestä

Historian ystäville reitillä riittää paljon nähtävää; esimerkiksi Survosenkosken vanha mylly, Petäjäveden Unescon maailmanperintökohteeksi tunnustettu vanha kirkko ja Kuivaniemen Pirunkivi. Kankarisvedellä ovat Jämsän vanhimmat asutuslöydöt ajalta 6000 ennen ajanlaskun alkua.

Reitti oli aiemmin nimeltään Vanhan vitosen vesireitti ja siellä kuljettiin soutuveneillä. Reittiä on muutettu aikojen saatossa, ja sen pituuskin on vaihdellut 50 kilometristä 75 kilometriin. Vanhoina hyvinä aikoina reitillä järjestettiin joka vuosi myös Vanhan vitosen soutu- ja melontakarnevaali, jossa riitti vilskettä. Kymmenet soutukunnat kokoontuivat, osa kilpaillen ja osa nautiskelemaan verkkaisemmasta vesiretkestä.

Kuivaniemen Pirunkivestä on olemassa hieno tarina, joka voisi tavallaan selittää koko vesireitinkin syntyä. Itse Piru asui Lapissa, mutta halusi estää kristinuskon leviämistä keinoja kaihtamatta. Kun Jämsään oltiin rakentamassa kirkkoa, laittoi piru poikansa kohti Jämsää iso kivi mukanaan ja antoi ohjeet rikkoa kirkko kivellä ennen kuin se edes valmistuisi. Poika lähti matkaan. Jämsässä pappi näki unessa tulevat hirmuteot ja keksi juonen pirun aikeet pysäyttääkseen. Hän houkutteli nuoren naisen, Eevan, soutamaan vanhaksi naiseksi puettuna pirun poikaa vastaan. Kohdatessaan tulisi hänen puhua pirun poika ympäri. Eeva souteli vastavirtaan Jämsänjokea, sitten Kankarisvettä, ja illalla pääsi Salosvedeltä Vuojansalon saaren päähän. Siellä pirun poika väsyneenä istuikin rantakalliolla. Eeva kyseli pojalta minne tämä oli matkalla, ja poika kertoi menevänsä Jämsän kirkkoa särkemään. Eeva selitti olleensa nuori tyttö, kun lähti Jämsästä soutamaan, ja että koko elämänsä hän oli soutanut. Hän pelotteli poikaa, ettei hän jaksaisi Jämsään asti, eikä osaisikaan, koska oli monta sokkeloista vesireittiä matkalla. Poika mietti hetken ja jätti kiven Kuivaniemeen, valehteli isälleen, että kirkko on tuhottu. Kivi on edelleen siellä, mihin pirun poika sen käsistään jätti.

Välimatkoja

5 km:n osuus, Jämsänvesi: Lähtöpaikka Petäjäveden kirkonkylän Kirveslahden venelaituri – Pirkonsaari.
14 km:n osuus Jämsänvesi–Salosvesi: Majaniemi, Hankakoski, Piesaljärvi, Suolijoki, Ravunkoski, Lapinkoski, Kalliokoski, Salosvesi.
15 km:n osuus Salosvesi–Luomen koulu: Kalmavesi, Siniänvirta, Survosenkoski, Iso Rautavesi, Luomenjoki.
17 km:n osuus Luomen koulu–Jämsänkoski: Lahnajärvi, Runonvirta, Kankarisvesi, Varpaisniemi, Oinaalan liikuntapuisto.
18 km:n osuus Jämsänkoski–Arvajan kylä: Jämsänjoki, Hulkkionlahti, Päijänteen Tiirinselkä, Arvaja.

Reittivaihtoehtoja:

Päivämelonta: Jämsänjoki välillä Kellokallio – Hulkkionlahti
Yön yli -retki: Rantapirtti – Varpaisniemi
Kahden yön reissu: Petäjävesi – Kuivaniemi (yöpaikka), Kuivaniemi – Isohiekka (yöpaikka) – Oinaala

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.