Miten retkeillä roskattomasti? Viisi yksinkertaista vinkkiä ihan jokaiselle meistä

Retkeilyä harrastava törmää usein sanapariin ”roskaton retkeily.” Roskattoman retkeilyn periaatteet ovat helpot ja hyvin yksinkertaiset, ja niiden soisi olevan aivan kaikkien muistissa ja käytössä. Roskattoman retkeilyn edistämiseksi kokosimme tähän tarkennukset sille, mitä roskaton retkeily on sekä vinkit, kuinka roskaton retkeily on mahdollisimman helppoa. Oikeastaan riittää, että muistaa yhden ainoan säännön: retkeilijän käynnistä ei saa jäädä luontoon mitään.

Ensiksikin, mitä roskaton retkeily on?

Roskattomasti retkeiltäessä retken aikana ei synny roskia – ainakaan mahdollisesti tarvittavaa nenäliinaa lukuun ottamatta. Roskaton retkeily ei siis tarkoita sitä, että jätät roskasi kohteessa mahdollisesti olevaan roska-astiaan, vaan roskaton retkeily tarkoittaa, että huolehdit roskista asianmukaisesti jo ennen retkeä, jotta niitä ei synny luonnossa. Ei edes niitä pikkuruisia pillimehujen muoveja! Tai, jos roskia syntyy, tuot ne tullessasi pois luonnosta ja huolehdit niistä asianmukaisesti retkesi jälkeen.

Miksi sitten roskia ei kannata huoletta jättää retkikohteen roska-astioihin?

Tietenkin syntynyt roska on paljon parempi roska-astiassa kuin luonnossa tai tulikehässä. Kuitenkin on aina hyvä muistaa, että roska-astioiden tyhjentäminen ei tapahdu itsestään, vaan siihen kuluu joltakulta aikaa, vaivaa ja yleensä rahaakin. Roskisten tyhjentämiseen voi kulua Metsähallituksen tai esimerkiksi paikallisten kyläyhdistysten aktiivien resursseja, ja joskus kohteet ovat niin kaukana, että roskat on haettava pois mönkijällä – tämä taas kuluttaa luontoa sitä enemmän, mitä useammin roskikset pitää tyhjentää. Jos sen sijaan jokainen retkeilijä huolehtii omat roska-asiansa fiksusti, nämä resurssit säästyvät ja ne voidaan parhaassa tapauksessa ohjata johonkin muuhun retkeilyn ja luonnon kannalta hyödylliseen.

Sekajäteastiaan ei myöskään tule jättää biojätettä, koska se alkaa äkkiä haista, eikä tietenkään vaarallista jätettä, kuten paristoja.

Lisäksi on aina hyvä muistaa, että kaikissa retkikohteissa ei suinkaan ole roska-astioita. Tämäkään ei ole ongelma, kun roskista on huolehdittu jo ennen retkeä.

Kuinka retkeillä roskatta?

1. Huolehdi roskista jo kotona.

Tämä on onneksi ihan superyksinkertaista. Jätä kotiin kaikki mahdolliset muovit, kääreet, kuoret ynnä muut, jotka retken aikana muuttuisivat roskiksi. Kotiolosuhteissa roskat on helppo huolehtia kierrätykseen ilman huolta että ne unohtuisivat tai karkaisivat tuulen mukana luontoon.

2. Käytä kestäviä pulloja, rasioita ja astioita

Laita juotavat termospulloon tai kestävään muovipulloon – pillimehuista syntyy paljon roskaa, eivätkä ne todellakaan ole välttämättömiä retkellä. Ruuat, olipa se sitten pizzaa, makaronilaatikkoa, makkaroita, halloumia tai vaikka valmiiksi kuorittuja ja pilkottuja hedelmäpaloja, on helppo pakata kestäviin rasioihin tai ruokatermokseen – viimeksi mainitussa lämmin ruoka myös pysyy lämpimänä, jolloin tulta ei välttämättä tarvitse retkellä tehdä. Kestäviä eväsrasioita ja retkiruoka-astioita käytät vuodesta toiseen. Hyvin helppoa!

3. Pidä roskapussia varalta mukana

Aina roskien syntymistä ei voi kokonaan estää. Älä kuitenkaan heitä nenäliinoja tai mitään muutakaan luontoon – et varmaan itsekään halua vaikkapa marjanpoimintaretkelläsi törmätä metsään heitettyyn paperiin ja miettiä, kukahan siihen on mahtanut pyyhkiä ja mitä? Pidä aina retkirepussa pussia, johon voit laittaa syntyvät roskat tarvittaessa. Ja jos käy niin hyvin, että siihen ei satu löytymään roskia, voi siihen löytyä vaikka suppiksia!

Biojätteet voi laittaa kuivakäymälään tai kompostoriin, ja pienen määrän puhdasta pahvia tai paperia – ei muita roskia – voi polttaa kohteen tulipaikalla, mikäli sieltä sellainen löytyy eikä metsä- tai maastopalovaroitus ole voimassa. Tupakantumpeille kannattaa mukana pitää pientä rasiaa, johon ne voi kerätä. Tumpit ovat monella tavalla ongelmallisia luonnolle, ja eihän niitä kukaan ilokseen myöskään katsele.

4. Ole ajattelevainen – älä aiheuta vaivaa tai pahaa mieltä muille

Älä tunge roskiasi esimerkiksi laavujen alle tai rakenteisiin tai jätä niitä puuvajaan. Älä jätä kertakäyttögrillejä jälkeesi. Älä jätä mitään roskiasi tai muuta sotkua toisten murheeksi, vaan kunnioita muita retkeilijöitä, taukopaikkojen ja reittien ylläpitäjiä sekä luontoa niin, että viet kaikki roskat mennessäsi ja toimitat ne asianmukaisesti roskiksiin. Katso, että taukopaikat jäävät aina siisteiksi jälkeesi.

Toimimalla siististi ja vastuullisesti annat myös äärimmäisen arvokasta esimerkkiä mahdollisille lapsiretkeilijöille.

5. Tee hyvä teko

Hän, jonka sydän on puhdasta kultaa, siivoaa tarvittaessa myös ajattelemattomampien retkeilijöiden jäljiltä jääneet roskat pois. Tämä ilahduttaa ihan varmasti seuraavia paikalle saapuvia sekä ennen kaikkea auttaa luontoa.

Lue lisää aiheesta:

Hyvä tieto- ja vinkkipaketti roskattomasta retkeilystä sekä tupa- ja tulipaikkaetiketistä on Hetta–Pallas-oppaamme 6. osa – ohjeita voi soveltaa aivan kaikissa retkikohteissa!

Ehkäise roska ennalta! Lue koululaisten ajatuksia roskaamisen ehkäisystä

Tutustu myös plogging-ilmiöön, jossa yhdistetään polkujuoksu ja roskien keruu: lue lisää Retkipaikasta ja Suomen Ladulta

Jutun kokoamisessa on osittain käytetty lähteenä Luontoon.fi:n Roskaton retkeily -sivua, johon myös kannattaa tutustua.

Kuva: Mira Lainiola

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.