Missä olitkaan, kun Suomi täytti 100 vuotta? Testissä Savotta Hawu4-teltta

Metsälinnanjuhlien suunnittelu alkoi jo hyvissä ajoin ennen juhlapäivää, vaikka alun alkaen näistä ei pitänytkään tulla itsenäisyyspäivän juhlallisuudet. Mikko laittoi viestiä, että lähdettekö testaamaan Savotan Hawu-telttaa tässä loppusyksyn aikana. Lupauduimme ja asia jäi vähäksi aikaa hautumaan.

Itsenäisyyspäivän lähestyessä lyötiin lukkoon aikataulu välittämättä siitä, että samoihin aikoihin oli menossa merkittävä Suomi100-juhlatilaisuus sekä pikitien väärässä päässä että televisiossa. Päätimme pysytellä Keski-Suomen ja Pohjois-Savon rajamailla Rautalammilla, Mikon isännöimällä laavulla. Paikka on komea: oma lampi ja ympärillä kunnolla metsää.

Vihreä läntti keskellä kuvaa on Savotan Hawu4-teltta. Kuva: Heikki Sulander

Seuraavaksi olikin ylivarustelun vuoro. Mukaan pyydetyt Caj ja Upe eivät malttaneet olla liioittelematta tarjoilujen kanssa ja Mikko lähti samalle linjalle: lopulta pöytä olikin niin koreana, että varsinainen asia eli teknisesti luotettavin menetelmin tehtävä Hawu-teltan pystyttäminen ja siinä nukkuminen jäivät keskustelussa sivurooliin. Lähtiessä matkaan ei kukaan ollut varma siitä, kuka lopulta nukkuisi teltassa ja kuka laavussa, kuka omassa teltassaan. Ruokalista sen sijaan oli selvä: karjalanpiirakoita, saaristolaisleipää, juureksia, Juonolan tilalta matkalla haettu entrecote ja loimulohi. Nokipannukahvit, glögiä ja keksejä. Joukko oli myös kasvanut vielä yhdellä valokuvaajalla eli Ullalla.

Olimme sen verran viisaita, että pystytimme leirin ennen syömistä (ja juomista) ja Mikon lupaamaa otsalamppuretkeä, kun valoa vielä riitti sen verran, että näimme tekosemme.

Keskisauman rullaaminen vesitiiviiksi ja kiinnittäminen lenkeillä. Kuva: Heikki Sulander

Oikeastaan Mikko oli ollut vielä viisaampi koeponnistaessaan teltan jo aiemmin omassa pihassaan, sillä näin oli varmistunut kaikkien osien määrä ja käyttötarkoitus. Ehkä myöskin ns. asiantuntemus, nyt me muut pääsimme sanomaan, että Mikko on toisen kerran asiantuntija. Teimme siis porukalla hyvän suunnitelman: Mikko luettelisi ohjeita ja samalla kokoaisi teltan, me muut seisoisimme katsomassa. Jospa se tämän kerran olisi mennytkin näin, mutta jouduimme kuitenkin mukaan poseeraamaan kuvissa: levitimme telttakankaat auki, vedimme puoliskot yhteen vetskarilla, naputtelimme kiilat maahan ja nostimme teltan keskisalolla korkeaksi.

Teltan pystyttämisen ohje löytyy valmistajan sivuilta. Teltan todella helppo pystytys ei vienyt paljoakaan aikaamme ja se olisi onnistunut Mikolta jo yksinkin, mutta hän ei halunnut olla ainoa tyyppi kuvissa.

Upe kiinnittää telttaa jäiseen maahan kiilalla. Kuva: Heikki Sulander

Kaikessa nopeudessaan ja yksinkertaisuudessaan Hawu-teltan pystytys menee näin:

  1. Levitä telttakangas ja kiinnitä puolikkaat toisiinsa vetoketjulla ja lenkeillä.
  2. Naputtele kiilat maahan ja kiristä nauhat.
  3. Vie keskisalko telttaan ja nosta katto ylös.

Hawu-kamina ja sen rullattava hormi sujahtivat telttaan nopeasti. Taas oltiin tuotekehityksen voiton kanssa tekemisissä.

Rullattava hormi on nimensä mukaisesti kippuralla kaminan sisällä ja kun sen oikaisee, siitä tulee kuin taikaiskusta hormi. No, rehellisesti sanottuna sitä pitää vähän aikaa kieputella ja laittaa kiinnitysrenkaat sen ympärille, mutta kuitenkin, kyseessä on toimiva peli, kevyt kuljettaa ja menee pieneen tilaan.

Hawu-kaminan piippu rullataan auki ja käännetään putkeksi. Kuva: Ulla

Hawu-kamina taas on suunnittelun ihme: kevyt, tehokas ja kestävä. Suunnittelu on alkanut polttotapahtuman ehdoilla eikä siitä ole tingitty muotoilussa tai valmistusvaiheessakaan. Teltta lämpeni nopeasti pienellä määrällä puuta. Kuljetuksen ajaksi kaminan jalat voi taivuttaa ja hormin laittaa kaminan sisään.

Kaminan jalat taitetaan kuljetuksen ajaksi ja tuhkat on helppo tyhjentää kääntämällä kamina ympäri. Kuva: Heikki Sulander

Testailimme oviaukkoa: tähän telttaan astutaan kynnyksen yli, ja oven sisäpuolella on liepeistä muodostuva ”tuulikaappi”. Näin kaikki lämmin ilma ei humahda ulos, kun joku menee ulos ovesta ja tulee takaisin sisälle. Meidän mielestä ”tuulikaapin” lieve jää aika lähelle kaminaa, mutta kangas on palosuojattua ja kuitenkin vielä kymmeniä senttejä irti kaminasta. Mallailimme myös petipaikkoja ja päädyimme siihen, että tällä kertaa teltassa yöpyisi kolme henkilöä. Lattialle levitettiin SA-10-teltan pohjavaate, jonka saimme testisetin mukana.

Kyllä, se on teltta. Kuva: Heikki

Ulkoilu on hyvästä. Vaikka näinkin komea teltta oli nyt pystyssä, lähdimme käymään iltalenkillä pienen matkan päässä sijaitsevalla luolalla ja kivilohkareella. Kuulostaa äkkisiltään vaatimattomilta nämä retkipaikkalaisten huvitukset liittyen kivimateriaalin epätasaiseen jakautumiseen maastossa, mutta näistä luonnonihmeistä ja siellä tapahtuneista harrastelijanäyttelijätasoisista kohtauksista riittäisi juttua ihan omiksi tarinoikseen.

Luolamies Mikko esitteli meille lähellä sijaitsevan luolan. Kuva: Heikki Sulander

Pimeässä kävelimme takaisin Mikon laavulle ja Hawu-teltalle. Siinä ruokaa odotellessa koelämmitimme teltan yhden kerran ja noin neljässä pakkasasteessa se lämpeni nopeasti. Varsinainen lämmitys jäisi nukkumaanmenoaikaan, sillä vaikka kangas paksua olikin, se ei kuitenkaan kauaa pidä lämpöä.

Tässä kohtaa metsälinnanjuhlat, tai kuten päätimme nykyaikaisina someasianosaisina, #metsalinnanjuhlat, pääsivät täyteen vauhtiin. Ulkotulet valaisivat majapaikkaamme, kahdella nuotiolla valmistettiin ruokaa ja maljoja nosteltiin niin Suomelle kuin toisillemmekin. Kättelyn jätimme väliin, mutta sen sijaan jonkun verran puhuttiin politiikkaa.

 

Kun parhaat keskustelut olivat ohi, kömmimme minä, Heikki ja Upe telttaan nukkumaan, sillä tämä vaativin testiosuus oli meille varattu. Meillä oli kaikilla talviset makuualustat ja säähän soveltuvat makuupussit, joten lämmitimme kaminaa vain illalla ja jätimme kipinävuorot sopimatta. Kolmestaan tilaa oli meille hyvin, mutta jäimme miettimään, olisiko kamina laskettava yhdeksi henkilöksi, sillä neljännen henkilön kammetessa telttaan olisikin tila ollut enemmän kortilla. Yöllä emme erikseen heränneet lämmittämään telttaa, vaan nukuimme makeasti. Huolimatta laiskoista kipinämikoista, aamulla teltassa oli mukava herätä. Katto ei ollut kostea, kuten joskus talviaamuina teltasta herätessä, joten ilma oli kiertänyt yön aikana. Telttakangas on paksua, mutta liepeiden alle voi jättää tarvittaviessa pieniä rakoja ja hormin reikä ja kattoon jäävä aukko keskisalon kohdalla kierrättävät ilmaa tehokkaasti.

Teltta pistettiin pakettiin ja tyrkättiin mukaan Caj Koskiselle, joka yöpyi siinä kaamosreissullaan. 

Kenelle Hawu4 on tarkoitettu?

Minun on vaikea muodostaa tähän jykevään kangasmöykkyyn vakituista suhdetta järkiperustein, sillä omaan retkeilyyni Hawu on liian painava, vaikka sen ominaisuudet ovatkin monella tapaa ylivertaiset ja arvostan suomalaista laatua. Voisin kuitenkin alkaa tällaisen teltan viihdekäyttäjäksi, eli silloin tällöin ajelisin farmarillani johonkin sopivalle metsäautotielle, kantaisin siitä teltan muutaman sata metriä kohti kallioista rantaa ja kutsuisin kaverit viikonlopuksi telttajuhliin. Omalla pihalla pystyttäisin puolikkaan Hawun grillijuhlien suojaksi.

Mutta kenelle se sitten sopii?

Ahkioon tämä mahtuu vaikka kaminan kanssa. Perusleiriksi Hawu4 sopii erinomaisesti, esimerkiksi perheleiriksi, metsästykseen ja kalastukseen. Ahkiossa vedettävänä se voi tulla kyseeseen talvivaelluksen majoitteena. Osat voi jakaa usean henkilön tavaroihin kannettavaksi, vaikka ne painavat yksittäinkin paljon verrattuna tavalliseen telttaan. Jos minun pitäisi veikata tälle tarkka kohderyhmä, sanoisin, että pari-kolme 90-kiloista kunnon jörrikkää ostaa tämän kimpassa, kantaa tai vetää vaikka pitemmällekin reissulle – ja yöpyy supermukavasti.

Hawussa tuntee olevansa suojassa pahalta maailmalta, ja napakan kiinnityksen ansiosta se on vakaa majoite. Se on turvallisesti lämmitettävissä ja katossa on valmiina renkaat kuivatusnaruille, jolloin teltassa voi myös kuivata erämaassa kostuneita kamppeita. Ruokaa voi laittaa kaminan päällä, hormi lähtee kaminan keskeltä ja molemmin puolin jää tilaa kokkailla.

Mukautuvuus olosuhteisiin on hyvä: teltan voi koota kokonaiseksi tai jättää kahdeksi avoimeksi laavuksi, joten se soveltuu monenlaisille reissuille ja toimintaan tai vuokrattavaksi esimerkiksi partiolaisten tai metsästysseuran käytössä. Topakat kankaat kestävät monenlaista retuuttamista, kuten yrityksen oma tent launch party osoitti. Koska vanhoja tällaisia telttoja ei ole saatavilla, kun valmistus on vasta aloitettu, jää vain arvioitavaksi, kuinka charmantisti kankaat vanhenevat käytössä.

Kaminan sytytys. Kuva: Heikki

Tekniset tiedot

Hawu4 eli HT4 kootaan osista: ovipala ja seinäpala, jotka kiinnitetään toisiinsa vetoketjulla. Keskisalko ja kiilat myydään erikseen.

Hawu-telttaa on kahta eri mallia, tämä HT4 ja isompana mallina HT8 ja näitä molempia voi kasvattaa jatkopalalla. Erilaisia pystytystapojakin majoitteella on lukuisia: sen voi pystyttää puun ympärille tai ripustaa vahvasta oksasta roikkumaan. Puolikkaat toimivat myös itsenäisinä laavurakenteina.

Hawu on Avainlippu-tuote, se on ommeltu Savotan omalla tehtaalla Karstulassa.

Lisävarusteina meillä oli testissä Hawu-keskisalko, SA-10-teltan pohjavaate, Hawu-kamiina ja Hawu-rullapiippu.

Lue lisää reissustamme:

Mikko kirjoitti retkestämme jutun omaan blogiinsa Sinisen repun kirous ja Upe omaan blogiinsa Jalkaisin. Caj kirjoitti Retkipaikkaan jutun kaamosvaelluksestaan, jolla teltta oli myös mukana.
Jutun kuvat: Heikki Sulander/Rinkkaputki, Caj Koskinen/Hutkai ja Ulla Keituri/Instagram: @_ulalla.

– Anne Sulander