Photos: Albert Jeans / Photographs: Albert Jeans, used by permission from Emi Kikuchi

Metsäkylvyt ovat japanilaisten suosiossa – miksei kohta meidänkin!

Japanissa harrastetaan urakalla niin sanottuja metsäkylpyjä.  Niitä kutsutaan nimellä ”Shinrin-yoku” ja ne ovat erittäin suosittuja keinoja stressinlievitykseen ja terveyden edistämiseen japanilaisten keskuudessa.

Metsäkylpyjen ja metsäterapian suosio kasvaa myös Suomessa.  Metsän hoitavaa vaikutusta on tutkittukin jo sen verran ja siitä puhutaan eri medioissa niin paljon, että metsien terveyskäytöstä on kovaa vauhtia tulossa uusi trendilaji. Se ei ole ollenkaan huono asia.

Päädyin sattumalta sähköiseen kirjeenvaihtoon Kaliforniassa töissä olevan Emi Kikuchin kanssa, ja koska hän on japanilainen, ajattelin, että Emi voisi tietää metsäkylvyistä enemmän. Itse kun en koko asiasta ollut kuullut juuri mitään sitä ennen. Emi oli erittäin ystävällinen ja kertoi omia kokemuksiaan metsäkylpyretkiltä. Hän suostui luovuttamaan joitakin kuviakin kyseisiltä reissuilta julkaistavaksi.

Kaikissa japanin metsissä ei ole näinkään paljon sammalta ja vettä, kertoo Emi. Kuvasta päätellen ainakin osa japanilaisista metsistä näyttää ihan tutuilta. Tosin Emin mukaan tällaiset näkymät ovat jokseenkin harvinaisia siellä.

Kaikissa Japanin metsissä ei ole näinkään paljon sammalta ja vettä, kertoo Emi. Kuvasta päätellen ainakin osa japanilaisista metsistä näyttää ihan tutuilta. Tosin Emin mukaan tällaiset näkymät ovat jokseenkin harvinaisia siellä.

Metsäkylpykohteita on Japanissa useita, mutta merkittävämpiä ja suosituimpia ovat varmasti paikat, jotka on merkitty myös Unescon maailmanperintökohteiksi. Emi kertoi käyneensä niistä Yakushimassa, joka on saari Japanin eteläosassa. Hän oli siellä opastetulla ryhmävaelluksella puoli päivää ja sanoo nauttineensa siitä suuresti.

Yakushimassa on linkin takaa löytyvän Unescon sivun mukaan 1 900 erilaista kasvilajia, 16 nisäkäslajia, 150 lintulajia ja niin edelleen. Sademetsäolosuhteissa tämänkaltainen eliölajien paljous ei liene ihmekään. Lisäksi Yakushimasta löytyy aarnimetsiä, joissa on yli 1 000 vuotta vanhoja sugipuita (Cryptomeria japonica), jotka tunnetaan myös nimellä japaninsetri. Niiden ikä ja koko hämmentävät, ja niillä on epäilemättä melkoisia hengellisiä ominaisuuksia. Monet japanilaiset uskovatkin, että puissa asustaa henkiä (”Kodama”).

Sugipuun juurella Emi ja hänen miehensä.

Sugipuun juurella Emi ja hänen miehensä.

Kun tuollaisten tuhatvuotisten metsän valtiaiden seuraan pääsee, se vaikuttaa varmasti väkevästi monella tavalla. Lisäksi sanotaan, että puista vapautuu jonkinlaisia yhdisteitä, joiden hengittäminen ja saaminen iholle vaikuttaa suotuisasti ihmisen elimistöön. Epäilemättä, sillä ainakin itselleni niin pihkan kuin tervankin tuoksu tuntuu tekevän saman. Ja onhan pihka erittäin tehokkaaksi todettu muun muassa haavojen parantamisessa. Miksipä sen haisteleminenkaan silloin pahasta olisi.

Toinen tunnettu ja suosittu metsäkylpijöiden mekka on niin ikään Unescon maailmanperintölistalla, paikka nimeltään Shirakami Sanchi. Se löytyy Tohokun alueelta Japanin luoteisosasta. Sieltä metsäkylpijät ja muutkin kävijät löytävät muun muassa vesiputouksia, kanjoneita, soita ja hienoja lehtimetsiä. Unescon maailmanperintökohteeksi pääsemisen mahdollistivat nimenomaan Japanin viimeiset koskemattomat pyökkimetsät.

Yakushimassa metsäkylpijät pääsevät vaeltamaan hyvin rakennettuja ja merkittyjä reittejä.

Yakushimassa metsäkylpijät pääsevät vaeltamaan hyvin rakennettuja ja merkittyjä reittejä.

Monissa paikoissa koskemattomat – tai edes lähes luonnontilaiset – metsät eivät ole itsestäänselvyyksiä. Joissakin maissa niitä löytääkseen on nähtävä todella vaivaa. Metsiä ylipäänsä ei välttämättä löydy ihan takaovelta tai edes muutaman minuutin ajomatkan päästä, joten Suomessa voimme olla todella onnellisia siitä, että meillä niitä on.

Japanissa metsäkylpyharrastus lieneekin virinnyt muun muassa siitä syystä, että päästäkseen hoitamaan pääkoppaansa ja kehoaan, on lähdettävä varta vasten johonkin kauemmas.

Emi ”kylvyssä”.

Emi ”kylvyssä”.

Itse haluaisin ehdottomasti päästä Japaniin tutustumaan Emin käymiin paikkoihin sekä muihinkin Unescon maailmanperintökohteisiin Japanissa, koska kaikki niistä näyttävät kuvien perusteella todella maagisilta.

Jos Suomi on japanilaisille ihmeellinen paikka, samaa voisi sanoa suomalaisesta näkökulmasta katsottuna Japanista. Tällaisissa paikoissa voisi hyvinkin kuvitella liikkuvansa henkien kätkemänä ja nähdä naapurini Totoron…

Taianomaiset paikat ovat tunnelmassaan omaa luokkaansa.

Taianomaiset paikat ovat tunnelmassaan omaa luokkaansa.

Nettituttavani Emi on perehtynyt metsäkylpyihin lähinnä asiakkaan näkökulmasta, mutta varsinainen tietäjä ja asioita kovasti tutkinut kaveri on niin ikään japanilainen professori Fumio Hirano-Takemura, joka on metsänterveysasiantuntija sekä erittäin kova Suomi-fani. Hän on vieraillut usein Suomessa, viimeksi Kuusamossa järjestetyillä kansanparannuspäivillä, ja on ollut myös mukana Itä-Suomen yliopiston Metsä hyvinvointimatkailun kohteena -hankkeessa. Epäilemättä Fumio tulee taas pian Suomeen, heti kun kiireiltään kerkiää…

Tämä artikkeli on julkaistu aiemmin vuonna 2014 hieman lyhyempänä Sinisen Repun Kirous -blogissa.

Kuvat: Albert Jeans / Photographs: Albert Jeans, used by permission from Emi Kikuchi

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.