Metsään uppoutumista Nuuksiossa opettava Jarko Taivasmaa: ”Luonnossa aistimusten runsaus saa meidät spontaanisti meditaatiotilaan”

Aamu nousi kevääseen heräilevän Nuuksion ylle. Auringon kiivetessä järviylängön taivaalle, heräsi hankien keskeltä, muuan vinon kuusen alta makuupussistaan nuori mies.

– Minulla oli juureva ja eläväinen olo. Todellisuuteni oli täynnä aistimuksia, kertoo kyseessä ollut Jarko Taivasmaa.

Tuosta aamusta on kulunut vuosia. Tänä aikana Jarko on opiskellut ja opettanut mm. mindfullnessia, Chi kungia ja kehotietoisuusmenetelmiä. Vuonna 2013 Jarko aloitti yhteistyön Suomen Luontokeskus Haltian kanssa ja hänelle syntyi oivallus yhdistää meditaatio ja luonnon hyvät vaikutukset. Nykyään hän vetää metsään uppoutumisen hetkiä Nuuksiossa ja kouluttaa uusia metsään uppoutumisen – forest immersionin – ohjaajia.

Kaikki ei tosin alkanut tuosta yöstä Nuuksiossa, vaan Jarko kertoo kokeilleensa meditaatiota ensimmäisen kerran jo 12-vuotiaana.

– Koin tuolloin meditoidessani oivalluksen, että kehohan hengittää aivan itse. Se oli aika mullistava kokemus, läsnäoloni laajeni ja palasin syvemmin olemiseen. Vitsailen usein, että se kokemus pilasi teini-ikäni. Minusta tuli meditaationörtti.

Nuorta Jarkoa oli altistettu luonnolle lapsesta saakka. Espoon metsät sekä isovanhempien mökkimaisemat Evolla ja Porkkalassa olivat pitäneet huolta siitä, että tämä pääkaupunkiseudun lapsi ei jää luonnon hyviltä vaikutteilta paitsi. Nuorena tehty Lapin-reissu syvensi luontoyhteyttä entisestään.

Nyt, vuosia myöhemmin, Jarko haluaa opastaa muitakin ihmisiä luontoon rauhoittumaan.

– Halusin kehittää jotain ihan uutta. Vuosien opintojen jälkeen osasin ja ymmärsin monia menetelmiä, ja halusin yhdistää niiden parhaat puolet. Niinpä kehitin metsään upputumisen menetelmän, Jarko kertaa.

Metsään uppoutumisen kolme vaihetta:

1. Kehotietoisuus ja hengitysharjoitukset: huomion tuominen kehoon ja hengityksen avaaminen
2. Luontoympäristön tietoinen huomioiminen eri aistein: huomion siirtäminen ulospäin
3. Ohjattu rentoutuminen ja huomion vetäytyminen pois aisteista: paluu ”läsnäolokokemuksen” toiselle puolelle

Jarkon menetelmään kuuluu sekä fyysistä että henkistä harjoittelua, myös vahvoja kehotietoisuusharjoituksia. Harjoituksen edetessä ihmismaailmasta tuttu täpinän tuntu loittonee, ja metsä alkaa tulla lähemmäs. Tämän jälkeen aletaan tietoisesti huomioida ympärillä olevaa luontoa ja sen loputtomia yksityiskohtia eri aistein. Lopuksi rentoudutaan.

– Tällaisen uppoutumisen jälkeen kiireisinäkin kaupungista saapuneet ihmiset saattavat vain vaivoin jaksaa nousta kalliolta ylös ja lähteä kohti seuraavaa ohjelmaansa. He ovat todella pysähtyneet hetkeen ja metsään, Jarko kertoo.

– Silmät ovat enemmän auki ja päässä jatkuva asioiden kelaaminen on poissa.

Jotta metsään uppoutumista on tehokasta ohjata ja ohjeistaa muille, on tärkeää, että ohjaaja tuntee juuri kyseisen metsän ja sen eri kolkat. Jarko tuntee Nuuksion kuin omat taskunsa, ja jos hänet kutsutaan vetämään metsään uppoutumista muualle, tulee hänen ensin saada tutustua paikkaan ajan kanssa – kas kun eri puolilla metsää vallitsee täysin erilainen tunnelma.

Yksinkertaisin vinkki kaikille retkeilijöille on kulkea luonnossa hetken aikaa hiljaa, vaikka mukana olisi seuraakin.

– Luonto kutsuu huomiotamme uppoutumaan aistittavaan todellisuuteen ja hetkeen. Silloin ei ajattele mennyttä eikä tulevaa, vaan aistimusten runsaus saa meidät spontaanisti meditaatiotilaan. Puhuessa sen sijaan käsitellään usein menneitä tapahtumia tai tulevaisuuden suunnitelmia, Jarko huomauttaa.

Jarko kehottaa luonnossa tarkastelemaan vaikkapa yhtä neliömetriä missä kohtaa tahansa, siirtymään hitaasti yksityiskohdasta toiseen kuin muurahainen. Älä näe vain puun konseptia, vaan tarkastele jokaista puuta yksilönä – kahta samanlaista ei ole. Kuinka valtavasti kaikkialla luonnossa onkaan yksityiskohtia, sävyjä, lajeja.

– Yhdellä neliömetrillä luonnossa on loputtomasti ihmeteltävää ja aistittavaa. Ei siellä ole suoria linjoja! Ero on suuri, kun sitä vertaa sisätiloihin, jossa meillä voi parhaimmillaan olla ehkä huonekasvi ja lemmikki, Jarko naurahtaa.

Hän kertoo pohtineensa, johtuuko ihmisten yleinen tyytymättömyys pohjimmiltaan siitä, että vietämme suuren osan aikaa muualla kuin lajillemme tyypillisessä ympäristössä eli luonnossa. Jarko vertaa, että ei saukkokaan varmaan olisi kovin tyytyväinen savannilla.

– Luonnossa elämän energia on paljon helpommin saatavilla kuin sisätiloissa tai kaupungeissa. Tunnemme, että jotakin puuttuu, ja pyrimme ehkä täyttämään sitä puutetta kuluttamalla, Jarko sanoo.

Jarko kertoo asiantuntijan arvioineen Washington Post -lehdessä, että metsään uppoutuminen, metsäkylvyt ja metsämeditaatio ovat nyt samassa asemassa, kuin jooga oli 30 vuotta sitten. Tuolloin ihmetystä aiheuttaneesta harrastuksesta on tullut kaikkialla maailmassa arvostettu ja arkipäiväinen tapa huolehtia hyvinvoinnista.

Varaa paikkasi Jarkon kursseilta:

Metsään uppoutumisen menetelmän ohjaajakoulutus
Metsään uppoutuminen ryhmille

Artikkelikuva: Isla Willström