Meikonkierros Kirkkonummella tarjoaa kahdeksan kilometriä järvenrantamaisemia ja kivoja istuskelupaikkoja

Meikon luonnonsuojelualue sijaitsee melko lähellä Kirkkonummen keskustaa. Se on suurehko ja monipuolinen luontoalue, jossa voi kulkea sekä merkittyjä reittejä että samoilla erämaisemissa. Meiko-järven ympäri kiertävä reitti on erinomainen kävelypolku – aurinkoisena aamuna rantamaisemat ovat suorastaan hurmaavia!

Meikonkierros Kirkkonummella
Päivämäärä: 29.9.2018
Luontopolkumiehen reittinumero: 45
Reitin pituus: 7,5 km
Kohokohdat: Meikonjärven rannat, loistavia istuskelupaikkoja melkein koko reitin ajan.
Opasteet ja kyltit: Hyvät
Parkkipaikka: Korsonlammentie 31. Iso parkkipaikka. Lauantaina puolen päivän maissa melko täyttä! Paikka kartalla.
Jalkineet/varusteet: Välillä mutainen reitti. Valitsisin itse vaelluskengät tai kumisaappaat. Yllättävän moni vastaantulija liikkeillä lenkkareissa.
Keskivaativa reitti
Pari tulipaikkaa reitin lähistöllä (mutta ei aivan tämän kierroksen varrella)

Olin kuullut paljon Meikon ulkoilualueesta Kirkkonummella. Toistaiseksi en ollut käynyt siellä, koska Etelä-Suomen Retkeilyoppaassa mainitaan, ettei alueella ole merkittyjä reittejä. No, tieto vanhenee ja niin tämäkin – nykyisin Meikossa on kolme merkittyä reittiä ja onneksi löysin niistä tietoa googlen avulla. Laitoin navigaattoriin osoitteeksi Korsonlammentie 31, Kirkkonummi ja löysin paikalle helposti. Parkkipaikka on todella tilava ja aamulla siellä oli hyvin tilaa. Päivän mittaan se kyllä täyttyi vauhdilla.

Infotaulussa on melko vähän tietoa Meikon alueesta, mutta reittikartat toki löytyvät. Päätin kävellä Meikon kierroksen, n. 8 kilometriä. Reitti onkin hyvin selkeä, koska Meiko-järvi kierretään oikeastaan rantoja pitkin.

Reitin pituudeksi ilmoitetaan parkkipaikalta 8,6 km. Matkamittarinani toiminut kello näytti reitin pituudeksi lopulta 7,5 km. Loppupuolella reitissä on kaksi vaihtoehtoa, ehkä valitsin niistä sen lyhyemmän.

Reitti on siis merkitty keltaisin vinoneliöin. Polku on itäreunassa (lähtöpaikan lähellä) melko leveä, mutta kapenee kyllä länttä kohti.

Syyskuun viimeinen lauantaiaamu oli viileä. Mittari näytti jopa hieman pakkasta, kun olin matkaan lähdössä! Alkumatkalla saniaiset (lienevätkö alvejuuria vai hiirenportaita) olivatkin vielä kuurassa – ja Luontopolkumiehellä hanskat kädessä, kunnes aurinko alkoi kunnolla lämmittää.

500 metrin kävelyn jälkeen saavun Meikon rantaan. Olin todella innoissani – aamu oli valtavan kaunis, taivaalla näkyi vielä melkein täysinäinen kuu, ja heti ensimmäinen Meikon rantamaisema oli todella miellyttävä, suorastaan silmää hivelevä. Katselin rantakallioita ja mietin, että jos kävelyreitti kulkisi rantoja pitkin, niin minulla olisi vielä usea mahdollisuus istua auringossa aamukahvilla rantakalliolla. Ja kuinka oikeassa olinkaan.

En jäänyt ensimmäiselle kalliolle vaan jatkoin matkaa Meikon etelärannalle. Polku kapenee selvästi. Se sukeltaa välillä mänty- ja kuusimetsiin ja nousee usein takaisin rantakallioille.

Muutaman rantakallion ylityksen jälkeen löysin vihdoin paikan, jossa on hyvä istumapaikka kallion laidalla – ja vielä järvinäkymällä. Päätin siis pitää kahvitauon näissä maisemissa. 

• 

• 

Kahvitauon jälkeen jatkoin matkaa ja hetken päästä loppuikin tämä rantakallioiden jono. Reitti laskeutuu vanhaan aarnimetsään. Meiko-järvi näkyy vähän aikaa maisemassa, mutta tässä kohdassa mennään toki noin kilometrin ajaksi pois järven rannasta.

Metsätyypit ja puulajit vaihtelevat. Metsälehmus teki maisemasta näin syyskuussakin kovin vehreää.

Ja uskomatonta mutta totta – ensimmäiset vastaantulijat kohtasin melkein neljän kilometrin kävelyn jälkeen. Pari maastopyöräilijää polki vastaan, mutta melkein heti sen jälkeen alkoi tulla myös kävelijöitä, ulkoilijoita ja koirantaluttajia tasaisena virtana. Olin selvästi taas aamuvirkkuna ensimmäisenä liikkeellä, mutta reitti on selvästi hyvin suosittu, niin paljon porukkaa näin.

Neljän kilometrin kohdalla saavutaan reitin läntisimpään pisteeseen ja taas järven rannalle. Tässä kohdassa olisi taas erinomainen taukopaikka.

Reitti kurvaa takaisin kohti itää ja parkkipaikkaa. Neljä kilsaa takana ja neljä edessä.

Meiko-järven pohjoispuolta kävellään niin, että järvi näkyy melkeinpä koko ajan oikealla. Rannoilla riittää istuskelupaikkoja. Alla olevassa kuvassakin siintää yksi Meikon viihtyisistä niemistä ja puiden välistä voi bongata niemellä istuskelevan retkeilijän.

Varsinaisia penkkejä ja pöytiä ei tähän mennessä ollut reitilleni sattunut. Enpä ollut niitä kaivannutkaan, kun kiviä ja kallioita riitti. Pohjoisrannalla silmiini osui ainakin yksi penkki.  

Itse kävelin penkistä ohi ja valitsin seuraavan niemenkärjen. Istahdin tähän maisemaan vielä toisen kerran kahville ja eväsleipää järsimään.

Olin kävellyt noin 6,5 km ja saavuin lyhyemmän Kuikankierroksen yhtymäkohtaan. Polku levenee selvästi.

Viimeinen kilometri on todellakin taas leveämpää polkua. Kuikankierros olisi varmasti hieman helpompi, mutta täytyy kuitenkin todeta, että reiteillä on jonkin verran korkeuseroja ja paljon puiden juuria ja kiviä ylitettävänä.

Lopputulos: 7,5 km kävelyä, aikaa meni kaksi ja puoli tuntia. Meikon kierros on ehdottomasti mukavin kävelyreitti, jonka olen Helsingin lähistöllä kävellyt. Suosittelen ehdottomasti kaikille, joiden kunto riittää noin seitsemän kilometrin kävelyyn melko vaativassa maastossa. Ja toki parkkipaikalta voi kävellä vaikka lähimmille kallioille aamu- tai iltapäiväkahville! 

Sijainti: N=6670899.564, E=354207.895 (ETRS-TM35FIN)
GEO: lat=60.149002620758246, lon=24.37392792567779

Luontopolkumiehen muita reittejä lähistöllä:
Kotokierros
Wohlsin kartanon luontopolku
Kolaviken-Sandviken -kävelyreitti

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle