Luontoelämyksiä vastavaloon: Torronsuo rauhoittaa illan hämyssä ja aamun kajossa

Yhteistyössä Luonto lisää liikettä -hanke

Reitit 1,5 km, 7 km, 10 km
Kulkuaika 0,5–3 h
Kiljamolla esteetön tulipaikka
Paikka kartalla

Kansallispuistot ovat yhteisiä olohuoneita ja leikkipaikkojamme. Tämä tuli mieleen, kun tulin Torronsuolle illansuussa. Matkaan oli lähdössä polkujuoksuporukka. Katselin lintutornista heidän menoaan kaukana pitkospuilla. Samaan aikaan tornissa oli geokätköilijä, joka pähkäili, mihin kätkö oli piilotettu. Vinkkinä oli “lähes huipulla”.

Torronsuo on hyvin omaleimainen kansallispuisto. Se on lähes kokonaan suota. Torronsuo on keidassuo, eli suotyyppi, joka on keskeltä reunojaan korkeammalla. Keidassuon kasvillisuus on niukkaa. Siellä täällä on myös pieniä lampia ja lammikoita – kuljuja. Ravinteita tulee vain sadeveden mukana. Pitkospuiden vierellä kukkivat aikaisin kesällä juolukka ja suopursu sekä sitkisteli kangasvuokko.

Torronsuo on karun kaunis.

Olohuone vain päiväkäyttöön

Torronsuon kansallispuistossa ei ole leiriytymispaikkaa, joten siellä kannattaakin seurustella ja touhuta muina vuorokaudenaikoina: polkujuoksun ja geokätköilyn lisäksi kannattaa tulla lintuja katsomaan ja kuuntelemaan, tutustumaan historialliseen kvartsilouhokseen, valokuvaamaan, patikoimaan ja evästelemään. Talvella suolla pääsee myös hiihtämään ja lumikenkäilemään.

Keskeisimmät alueet parkkipaikan läheisyydessä on suunniteltu niin, että niille pääsee sekä pyörätuolilla että lastenvaunuilla. Kiljamon pysäköintialueelta alkaa 150 metrin pituinen pitkostettu polku, joka on esteetön. Reittiä pitkin pääsee avosuon reunaan tasanteelle, jossa on helppo pysähtyä. Luontotornin luona on myös esteetön tulentekopaikka ja invakuivakäymälä.

Zenkävelyä ja tiettyjä taipaleita

Torronsuolla pääsee suon katselun makuun, ja minusta maisema oli yksinkertaisuudessaan rauhoittava.

Mietin, kenet ja missä elämäntilanteessa pyytäisin mukaan seurakseni Torronsuolle. Ajattelin maiseman hiljaisuuden ja yksinkertaisuuden tuntuvan hyvältä, jos kärsisi työuupumuksesta tai särkyneestä sydämestä. Tai jos vain kaipaa rauhoittumista. Pitkospuita kävellessä kaikki muu pyyhkiytyy mielestä. Silmä lukee pitkospuiden syykuvioita ja varmistaa seuraavalle askeleelle paikkaa. Mielessä ei liiku paljonkaan mitään.

Torronsuon pitkoksilla muistutetaan liikkumaan rauhallisesti. Välillä vanhat pitkokset notkahtelevat, mutta se ei haittaa kulkua.

Torronsuolla kävellessä herää kiitollisuus pitkospuiden olemassaolosta ja kunnossapidosta. Yksinkertainen puurakennelma mahdollistaa pääsyn moniin todella upeisiin paikkoihin: Suomessa on noin viisisataa kilometriä pitkospuita. On hieno ylellisyys, että kansallispuistojen hankalakulkuisiinkin kolkkiin pääsee pitkoksia pitkin.

Pitkospuiden käyttöikä on noin 10–30 vuotta materiaaleista ja paikasta riippuen. Pitkoksia korjaillaan vuonna 1990 avatussa Torronsuon kansallispuistossa. Vanhatkin pitkokset ovat sekä kävely- että juoksukunnossa, eikä uusien asentaminen haittaa Torronsuolla retkeilevää.

Torronsuolla on kesällä kaksi ympyräreittiä. Lyhyempi, 1,5 kilometrin pituinen reitti, kulkee Kiljamon ympäri. Se on esteetön noin puolen kilometrin matkalta. Kätevä retki vaikka lasten kanssa.

Härksaaren historiallinen kivilouhos

Pidempi reitti erkanee Kiljamolta ja kulkee 3,5 kilometriä Härkjärven louhoksen suuntaan. Voisin kuvitella tämän reitin sopivan hieman isommille ja luonnosta kiinnostuneille lapsillekin.

Polku sukeltaa metsään noin kolmen pitkospuilla taivalletun kilometrin jälkeen. Alkukesän illan pehmeässä valossa metsä on vilpoinen ja kaunis. Metsänreunassa alan odotella Pessiä ja Illusiaa ‒ peikkoa ja keijua. Niin tainomainen on metsänreuna.

Härksaaren louhos on myös rauhallinen kolkka. Kivikasat, kalliosyvänne sekä aikaa ja auringonpaistetta nähnyt Geologisen tutkimuskeskuksen opaste saavat mielikuvituksen ehkä vähän laukkaamaan.

Torronsuon etelälaidan kalliopaljastumista löydettiin 1700-luvulla kvartsia, ja sitä louhittiin 80 vuoden ajan useista eri kohdista Someron Åvikin lasitehtaan raaka-aineeksi. Åvikin tehdas oli 30 vuoden ajan Suomen ainoa lasitehdas.

Paikan päällä aloin miettiä 1700-luvun kivenlouhijoita ja pohdin, miltä työ oli tuntunut kesällä, saati talvella. Mistä nämä miehet, ehkä naiset ja lapset ovat tulleet? Kävelivätkö he Torron kylältä? Nukkuivatko he paikan päällä?

Louhoksella vierraillessa menneisyyden haamut ahersivat ympärilläni. Joskus Skotlannin linnoja kierrellessä olen ilahtunut tauluista, jossa on kerrottu, mitä missäkin tyrmässä, keittiökolossa ja tallissa on tehty. Sellainen opastaulu olisi hieno lisä täällä Torronsuollakin kertomaan kiviröykkiöiden tarinaa.

Nyt paikalla ahersivat kuitenkin vain metsän ötökät.

Torronsuo illan hämyssä

Jos haluaa palata lyhintä mahdollista reittiä parkkipaikalle, kannattaa palata omia jälkiään. Louhoksen jälkeen pääsee metsän kautta myös Torron kylään ja kylältä tietä pitkin takaisin parkkipaikalle. Koko reitin pituudeksi tulee reilut kymmenen kilometriä, ja sen kiertäminen kestää noin kolme tuntia. Tästä reittiosuudesta löytyy useampikin blogikirjoitus. Voit lukea sekä Nella Himarin että Caj Koskisen kokemuksia ja fiiliksiä reitiltä.

Itse palasin Torronsuolle ja kävelin hitaasti takaisin kesäillan laskevassa hämyssä. Pehmeä valo teki kaikesta oranssia, ja taivaan ylitti yksinäinen kurki. Laskeva aurinko valaisi suopursuista valopalloja ja levähdyspaikat kylpivät kultaisina.

Torronsuo aamun kajossa

Palasin Torronsuolle kiikarin kanssa aikaisin aamulla. Torronsuo reunametsineen on tärkeä lintujen pesimäalue ja muutonaikainen levähdyspaikka. Palatessani muutto oli kaukana takana, ja aamu oli sumuinen. Pesintä on jo alkanut, ja kurkien muuttoparvet ovat levittäytyneet Hämeen alueelle ja rannikolle. Kapustarinnan ja suokukon äänet kaikuivat illalla, mutta aamulla suo oli hiljainen.

Pesintäaikaan iso osa Torronsuosta on pyhitetty linnustolle. Retkeilijöiltä kiellettyjä alueita ovat Talpianjärvi, Luodesuo, Kortekainalo ja Lehtisaari. Niille ei tarvitse pelätä eksyvänsä vahingossa, koska suolla pääsee liikkumaan vain pitkoksia pitkin, eikä kielletyille alueille kulje reittejä.

Kaikkialle näkee kuitenkin korkeasta lintutornista.

Vaikka oli liian myöhäinen hetki keväästä lintujen bongailuun, aamuinen Torronsuo helli kuitenkin valokuvaajaa mystisine utuineen. Aamulla olohuoneessa on rauhallista, kun kukaan muu ei ole vielä herännyt.

N=6738353.168, E=313388.152

Lue lisää:

Torronsuon kansallispuiston retkitarinat, kartta ja vinkit

Hämeen Luontokeskus

Hämeen Järviylänkö

Torronsuo Luontoon.fi-palvelussa

Juttu sarjan tarjoaa Luonto lisää liikettä -hanke

1 reply

Trackbacks & Pingbacks

  1. […] Pitkospuuretkiä on tullut tehtyä ympäri vuoden – hienoja paikkoja jokaisena vuoden aikana. Kivasti muistui mieleen monet retket ja hetket tätä kirjoittaessa.  Onneksi noita kivoja lähiretkeilymaastoja löytyy täältä Kanta-Hämeestä paljon.  Ja hyviä retkikuvauksia voi etsiä myös Retkipaikasta. Sieltä löytyy mahtavia kuvia aamun kajossa ja illan hämyssä Torronsuolta. […]

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.