Luolaseikkailu lasten kanssa, osa 3/4 – Luolaseikkailijan varusteet, turvallisuus ja seikkailuun valmistautuminen

Luolaseikkailu tarjoaa ikimuistoisia elämyksiä koko perheelle

Luolaseikkailu lasten kanssa -juttusarjassa kerrotaan käytännön vinkkejä koko perheen onnistuneen luolaseikkailun suunnitteluun ja toteuttamiseen. Juttusarjan kirjoittaja Tuomo Kesäläinen on naantalilainen tietokirjailija, joka julkaisi keväällä uuden teoksen Luolaseikkailu (Karttakeskus 2020). Opaskirjassa esitellään 60, erityisesti lapsiperheille päiväretkikohteiksi sopivaa luolaa eri puolilta Suomea.  

Artikkeli: Tuomo Kesäläinen

Luolaseikkailu lasten kanssa 3/4 – Luolaseikkailijan varusteet, turvallisuus ja seikkailuun valmistutuminen

Seikkailuun valmistautumisen voi aloittaa salakavalasti ja vaivihkaa, esimerkiksi jättämällä pöydälle auki kiehtovia luolakuvia sisältäviä kirjoja, joihin lapset saavat itse kiinnittää huomiota ja kiinnostusta. Kun kiinnostus on herännyt lapsen omasta aloitteesta, on sitä helpompi ruokkia – ”Olisiko kiva päästä käymään tuollaisessa paikassa joskus?” 

Kiinnostusta voi ruokkia myös valitsemalla päivän lukuhetkeen tai iltasaduksi luolaseikkailuista kertovia tarinoita tai nuorten kirjoja, jollaisia ovat esimerkiksi Histamiinin luolaseikkailu tai Viisikko aarresaarella. Mikäli kirjat eivät ole teidän perheenne juttu, seikkaillaan luolissa myös monissa lasten sarjoissa, joten pyörimään voi laittaa vaikka Ryhmä Haun jakson Luolan uumenissa. Kun ajatukset ja mielikuvitus ovat jo virittäytyneet luolaseikkailuun, pieni ilmoille heitetty kysymys – ”pitäisikö meidänkin lähteä etsimään luolia?” saattaa herättää yllättävää innostusta. 

Pätevän syyn luolaseikkailulle sekä eräänlaista aarteen etsinnän tuntua retkeen saa myös geokätköilyn kautta. Mikäli harrastus ei ole entuudestaan tuttu, löytyy siitä paljon tietoa netistä. Geokätköily on hyvin helppo ja edullinen harrastus aloittaa. Harrastuksen kautta löytää usein monille entuudestaan tuntemattomille luontokohteille. Kätköjä löytyy todella monista maamme luolista.   

Entä sitten luolassa tarvittavat varusteet? Luolaretken varusteista tärkein on valonlähde. Otsalamppu jättää molemmat kädet vapaaksi, mutta kädessä kulkeva taskulamppu on aivan yhtä toimiva apuväline. Suomalaisiin luolaolosuhteisiin sopivia ja riittäviä otsa- ja taskulamppuja saa 10–20 eurolla.  

Luolassa pään kolauttaminen kallioon on ikävin ja yleisin tapaturma. Se on helppo välttää käyttämällä kypärää. Ensimmäisille retkeille voi ottaa esimerkiksi pyöräilykypärän mutta hyviä, luolatutkimukseen sopivia ja otsalamppupidikkeillä varustettuja kiipeilykypäriä saa alle 50 eurolla. Varovainen kulkija pärjää kyllä hyvin ilman kypärääkin, mutta erityisesti lapsille se on suositeltava lisävaruste, sillä tunnetusti innostuksen ja vahdin kasvaessa kasvaa myös tapaturmien riski. 

Luolatutkijoiden päällä näkee usein haalarit. Haalareiden tarkoitus on kuitenkin vain suojata vaatteita, joten luolaan voi suunnata aivan normaaleissa retkeilyvarusteissa ja säänmukaisissa ulkoiluvarusteissa. Mitä enemmän ryömii, konttaa ja ahtautuu, sitä enemmän vaatteet kuluvat ja likaantuvat, mutta tämä ei ole ongelma – vaatteet on ostettu käyttöä varten ja lika lähtee pesukoneessa. Naarmujen ja ruhjeiden välttämiksi kannattaa luolissa suosia pitkiä hihoja ja lahkeita myös kesällä.

Suomalaisissa luolissa etäisyydet ovat pieniä ja korkeuserot mitättömiä, joten luolaretkellä ei tarvita erityisiä taitoja tai varusteita, kuten köysiä. Normaalikuntoinen ja normaalilla liikkuvuudella varustettu ihminen pärjää luolassa jo loistavasti.  

Luola-alueilla tulee liikkua varovasti, sillä irtokivet voivat olla epävakaita ja kiven luiskahtaminen jalan alta voi johtaa ikävään kaatumiseen. Louhikoissa on usein sammaleen peitossa olevia kivenkoloja ja rakoja, joihin astuminen voi aiheuttaa loukkaantumisen tai putoamisen – katso siis aina mihin astut ja hyppäät. Jumiin jäämisen välttämiseksi luolan sisällä ei pidä ahtautua liian ahtaisiin rakoihin.  

Jyrkänteiden tuntumassa pitää ottaa huomioon, että sammaleiset jyrkänteet ovat märkinä erittäin liukkaita, ja pudotusta alas voi olla useita kymmeniä metrejä. Jyrkänteiden tuntumassa irtokivet voivat aiheuttaa myös vaaran alempana liikkuville retkeilijöille, joten jyrkänteen reunalla tai rinteessä kulkemista kannattaa välttää, mikäli alapuolella kulkee muita ihmisiä. Jyrkinteiltä ei myöskään koskaan pidä heittää alas kiviä, keppejä tai muita esineitä, sillä alapuolella voi kulkea muita ihmisiä.   

Tärkeä nyrkkisääntö on siis välttää kaikkia turhia riskejä. Kaiken kaikkiaan luolaretkeily on hyvin turvallista luonnosta nauttimista, eikä kyseessä ole millään tasolla vaarallinen tai vauhdikas ekstreme-laji. Usein vaarantuntu muodostuu ihmisen omista peloista, joita saattavat aiheuttaa ahtaat ja pimeät paikat tai luolien asukit, kuten hämähäkit tai lepakot. Näihin pelkoihin luolaseikkailun lomassa koetut onnistumisen tunteet ja pelkojensa voittamiset saattavat toimia jopa eräänlaisena siedätyshoitona, ja retken jälkeen olo on itsevarmempi, rohkeampi ja voimakkaampi – jopa euforinen. Minä tein sen! Mikään ei voita sitä tunnetta.    

Lue myös:

Luolaseikkailu lasten kanssa, osa 1/4 – Seikkailua, pelkojen voittamista ja pitkään säilyviä muistoja

Luolaseikkailu lasten kanssa, osa 2/4 – Kohteen valinta varmistaa onnistuneen elämyksen

Tulossa: Osa 4/4 – Etsitäänkö ihan oma luola? Vinkkejä luolabongareille

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.