Pahnamäki – Lohjan kadonnut linnavuori?

”Lohja. Lahdenpohjan (Laxpojo) avaroilla tiluksilla likempänä Siuntion rajaa löytyy Reinholmin tietojen mukaan Linnamäki, joka on tunnettu kummallisista luolistaan.”

Näin lukee Hjalmar Appelgrenin 1891 julkaistussa teoksessa Suomen Muinaislinnat. Nykyiset kartat eivät enää kyseistä Linnamäkeä tunne, joten asian selvittäminen ei käykään aivan niin sukkelasti kuin monen muun vihjeen tarkastaminen. Kotvan tutkimisella löytyi Lohjan kaupungin pohjoispuolelta Laakspohja, joka osassa karttoja oli vääntynyt vielä muotoon Laaksonpohja. Sadassa vuodessa laaksosta siis oli tullut lahti.

Kyseisen kantatilan tiluksia sitten tarkastelin useampana iltana. Silmiin sattui useampikin mahdollinen kumpu, mutta moni kiinnostavista ei sijainnut ainakaan kirjaimellisesti keskellä avaria tiluksia ja toisaalta yksikään ei erottunut joukosta muita selvästi selkeämpänä linnavuorena. Nimensä puolesta lähimmäs pääsi Slottsberget, joka oli myös lähellä rajaa. Harmillisesti se kuitenkin oli Siuntion puolella eikä se sijainnut Laxpojon kantatilan alueella. Kummallista mäessä oli myös se, että linnavuoret ruukkaavat olemaan toisella kotimaisella yleensä Borgberget.

pahnavuori (1)

Lohjaa paremmin tuntevan lukijamme kanssa aiheesta keskustellessa esiin nousi yhtenä vaihtoehtona Pahnamäki, joka täyttää varsin hyvin Appelgrenin kirjassa mainitut ehdot sijainnin suhteen. Eräänä syksyisenä sunnuntaina suuntasimme Pahnamäen suuntaan katsomaan, josko sen tyveltä löytyisi kummallisia luolia.

pahnavuori (2)

Lähestyminen oli sikäli helppo, että lähimmältä paikalta maantien varresta saatoi astella mäelle metsäautotietä tai vastavaa uraa pitkin. Matkan varrella silmiä ilahdutti aidan suojissa kasvava tammimetsä. Vastaavasti hieman myöhemmin ilo vaihtui ärtymykseen: uran poskessa oli aarinkokoinen kaatopaikka täynnä roskaa ja rojua.

Kovin pitkään ei kaatopaikalta tarvinnut astella, kun matka oli tuonut Pahnamäen pohjoisjyrkänteelle, jossa oli myös suojelualue. Hetimiten silmä tavoitti jotain kiinnostavaa rinteen puolivälissä. Siellä oli porras ja jotain lipan tapaista. Tuolle portaalle pystyi kiipeämään itäpuolelta ja kohta edessä oli lippaluola. Ei suurin näkemämme, mutta varsin luolamainen lippaluolaksi ja katoltaan kauniisti holvimaisen kaartuma.

panorama2

Istahdin lipan alle kiireimmäksi aikaa mittailemaan paikkaa mielessäni. Luolan tai puoliluolan mitat se täytti hyvinkin. Kymmenen aikuista, tuplatenkin, olisi hyvinkin mahtunut yöpymään sen alla sateensuojassa. Toisaalta kaikkien näkemieni paikkojen jälkeen en sitä voinut kovin kummallisena pitää. Sen perusteella en vielä Pahnamäkeä julistanut Laakspohjan Linnavuoreksi.

pahnavuori (4)

Hauskana yksityiskohtana portaalla olleessa lippaluolassa olivat sinne johtavat tikapuut, jotka oli naputeltu puun kylkeen. Niiden myötä jäin miettimään myös ihmismielen outouksia. Paikalla kun huomio oli niin itse mäessä, etten noita tikkaita hoksannut kuin vasta kotona kuvia läpikäydessäni.

pahnavuori (7)

Lippaluolasta eteenpäin kallioportaalla jatkaessa tuli seuraavaksi vastaan lohkare, joka oli kiilautunut emokallion ja siitä irtirakoilleen valtavan kappaleen väliin ja muodosti siihen kauniin kiviportin. Sen kaltaiset paikat olivat tarinoiden mukaan olleet hyvinkin tietäjien käyttämiä, joten paikalla on hyvinkin voinut olla aikanaan merkityksensä muinaisille asukkaille.

panorama3

Pohjoisjyrkänteen luoteiskulmalla oli kaunis, pyöreä nyppylä, jonka kyljen raosta tihkui hiljaa vettä, jonka voimin oli vuosien saatossa kasvanut komea rakoa myötäivenä sammalvana.

pahnavuori (9)

Etelään päin mennessäni kipusin loivemmasta kohtaa mäen päälle. Komeat näkymät sielä avautuivatkin pohjoiseen.

pahnavuori (10)

Ylhäältä näki myös, että muinaiset maanjärvistykset olivat lohkoneet vuoren kolmeen osaan, mutta näiden väleihin syntyneet rotkot olivat täynnä maa-aineista. Länsipuolella kallio oli avonaisempaa ja kaartuin kauniin pyöreänä muotona jyrkänteeksi.

pahnavuori (17)

Jyrkänteen tyvellä oli ohkalo, jota ei luolaksi saattanut sanoa, mutta jossa ilmeisimmin supi piti pesäänsä. Sen edustalla oli suojaisa tasanne, jota koristivat komeat saniaiset.

Tasanteen reunalla puolestaan oli muutaman metrin pudotus, jonka alapuolella avoin maasto muutti tiheäksi metsäksi. Kaunis sekin oli, mutta muutaman kymmenen metrin päähän ja aikansa silmästä silmään tepastelleen hirven lisäksi siitä ei sen kummempaa yksittäistä asiaa löytynyt esiin nostettavaksi. Vaan eipä tuo ollut valtava puute, nähtynäkin paikkaa voi hyvin suositella paikallisen väen retkikohteeksi.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6680746 E 341138

3 replies
  1. Tuomo Kesäläinen
    Tuomo Kesäläinen says:

    Mielenkiintoinen hanke, tutkimusmatkailua sanan varsinaisessa merkityksessä. Tämä on kieltämättä kinkkistä, vanhojen juttujen sijoittaminen nykykartalle, erityisesti kun tässäkin maininta on mitätön ja on mahdoton tietää onko kukaan edes vuorta todellisuudessä nähnyt.

    Ainakaan itse Appelgren ei ole paikalla käynyt koska viittaa lauseessa ”Reinholmin tietoihin”. Reinholm taas, kuten kirjan alkulauseessa mainitaan on saanut tietonsa enemmänkin kirjeenvaihdon ja suusanallisten kertomusten kuin omien maastotukimusten kautta. Näin ollen ”likempänä Siuntion rajaa” ja ”kummalliset luolat” voivat – rikkinäinen puhelin efektin johdosta poiketa hivenen totuudesta. Kun tämä lause näyttäisi tulevan vähintään kahden välikäden kautta. Ei voi tietää.

    Uskoisin kuitenkin, että paikallisten ihmisten haastattelu olisi huomattavasti tehokkaampi apuväline tämän mysteerin selvittämiseen kuin google tai facebook. Esimerkiksi maatilojen isännät usein tuntevat uskomattoman hyvin maidensa tarinat ja historian. Niin lienee Reinholmkin tämän tiedonmurun saanut.

    Myös luola sana näissä 1800-luvun jutuissa on välillä hankala kun sanalla tarkoitetaan välillä myös katottomia kallionhalkeamia ja rotkoja – joskus jopa vain laajoja kivikoita, luolikoita. Tämäkin on koettu, mutta aina jotain hienoa löytyy. On Pahnamäki kyseessä oleva linnamäki tai ei on se ainakin hieno retkikohde, kuten Suomalainen luonto aina!

    • Antti Huttunen
      Antti Huttunen says:

      Kyllä tuota metodia on harrastettu paljon ja pari hyvää vihjettä sitäkin kautta on tullut. Yhdestä meinasin kirjoittaa tuohon, mutta tuumin sitten, että ehkä on parempi jättää mainitsematta.

  2. Jari Sevón
    Jari Sevón says:

    Jään odottamaan jatkoa koska sellaista on mitä ilmeisimmin luvassa. Toivotaan että onnistaa, näin lohjalaisena olisi hienoa oppia uutta tästä kylästä. Pahnamäki nousi esiin keskustellessani parin kaverin kanssa aiheesta ja sijaintihan natsaa hienosti annettuihin tietoihin. Ongelmahan (positiivinen) tosin on myös se että tällä alueella tutkittavia kallioita riittää.

Comments are closed.