Lauhanvuoren kansallispuisto, Isojoki

Makkara vinkuu tikun päässä, kuin armoa huutaen. Nuotio räiskyy, mielessä pyörivät päivän kokemukset. Muistatko miltä syksy tuoksuu? Se koittaa pian taas, onhan jo elokuu.

On aivan hiljaista. Olen ilmeisesti aivan yksin koko kansallispuistossa. Vaikka kesälomakausi on vielä käynnissä, olen kahden päivän aikana tavannut vain yhden ihmisen. Olen saanut juuri sitä mitä lähdin hakemaan, hiljaisuutta ja kaunista luontoa.

Lauhanvuori - Spitaalijärven telttailualue

Spitaalijärvi

Lauhanvuoren kansallispuistoon on helppo saapua. Spitaalijärven parkkipaikalta on vain kivenheiton päässä siisti ja suojaisa keittokatos, jossa voi valmistaa ruokaa myös metsäpalovaroituksen aikaana.

Spitaalijärven rannalta löytyy myös minunkin valitsemani telttailualue. Järven karua nimeä ei kannata pelästyä. Sen merkitys on paremminkin päinvastainen. Tarinat kertovat Spitaalijärven veden parantavasta voimasta, ja että sitä juomalla uskottiin jopa spitaalisairauden paranevan.

Lauhanvuori - Spitaalijärvi

Puiston muut telttailualueet Ahvenlampi ja Kaivolampi löytyvät helppokulkuisen polun varrelta, puiston luoteis-osasta.

Spitaalijärven telttailualue oli erinomainen. Paikka oli siisti ja suojainen, varustettu isolla nuotioringillä, rakoliiterillä täynnä puita. Ja kirveellä. Kirves oli juuri sellainen kuin sen kansallispuistossa pitääkin olla. Terävä ja julmetun ruma. Niin ruma, että sitä ei kukaan vahingossakaan vie kotiinsa.

Telttailualuetta vastapäätä järven rannalla on kosteikko, jossa liikkuminen on kielletty 10.5–15.7 välisenä aikana lintujen pesimärauhan vuoksi. Lintubongarit voivat telttailualueelta käsin bongata järven toisella laidalla pesiviä lintuja.

Itsekin sain haikaran bongattua, vaikka varsinaisesti lintujen bongausta en harrastakaan. Puistossa olevat polut ovat helppokulkuisia ja selkeitä. Ajoittain poluilta löytyy kivikkoja, mutta muuten eteneminen on varsin vaivatonta.

Lauhanvuori - Esimerkkikuva poluista

Esimerkkikuva Lauhanvuoren poluista

Kivijata

Kansallispuistot ovat laajoja alueita. Niiden tarkoitus on turvata luonnon monimuotoisuutta ja vaalia kyseisen alueen historiaa ja perinteitä. Kansallispuistot ovat eräänlaisia Suomen luonnon kruununjalokiviä ja esittelevät juuri kyseisen alueen erikoisuuksia.

Retkeilijän mykistää Lauhanvuoren kansallispuistossa erityisesti Kivijata. Lauhanvuorta kiertävät kehämäisesti muinaiset rantavallit. Näistä suurinta, 800 metrin pituista muinaisrantakivikkoa kutsutaan Kivijadaksi.

Lauhanvuoren kallioperä on Suomessa melko harvinaista hiekkakiveä, joka paljastuu ainoastaan jadoilla. Muualla Lauhalla sen peittää moreeni, turve tai hiekka. Kivijadan ylittäminen on sallittu lumettomana aikana ainoastaan pitkospuita pitkin.

SONY DSC

Kansallispuiston halki menevää Lauhanvuorentietä pitkin on muinoin kuljetettu tervaa myytäväksi Kristiinankaupunkiin. Tervasta tuli 1600-luvulla Pohjanmaan merkittävin vientituote ja tervaa poltettiin myös Lauhanvuorella. Tarinoiden mukaan tervanpoltto vaati myös uhrinsa, siitä kertoo Palokuolemankeitaaksi kutsuttu paikka Lauhanvuoren länsipuolella.

Näkötorni ja Rantapolku

Lauhanvuoren laelta löytyvät opastaulut sekä korkea näkötorni, joka tarjoaa avaria näkymiä kymmenien kilometrien päähän. Tornin opastaulut kertovat, että hyvällä säällä näkyvät Porin Tahkoluodon voimalan piiput noin 70 kilometrin päässä Lauhanvuoresta.

Lauhanvuori - Näkötorni

Lauhanvuori – Näkötorni

Lauhanvuoren laella on myös 2,6 kilometriä pitkä luontopolku, Rantapolku, joka esittelee vuoren geologiaa, kasvillisuutta ja ihmisen toimintaa vuoren rinteillä. Reitin risteyskohdissa on viitat. Muuten reittiä ei ole merkitty.

Mikäli telttailu ei jostain syystä kiinnosta, löytyy aivan kansallispuiston kupeesta Lauhansarven luontomatkailukeskus, josta voi vuokrata itselleen vaikkapa mökin. Lisäksi se tarjoaa ravintolapalveluita, ja mahdollisuuden vaikka minigolfin mätkimiseen. Vasta-alkajalle ja retkeilystä haaveilevalle Lauhanvuori tarjoaa hyvän ja turvallisen ympäristön kokeilla telttailua ja retkeilyä.

Mikäli olet tulossa Lauhanvuoreen elo-syyskuussa, muista ottaa mukaan pakastusrasia. Alueella on hyvin marjoja ja sieniä, ja mikäpä olisikaan sen parempaa lähiruokaa kuin itsepoimitut marjat ja sienet.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6899028 E 248761

Lisätietoa viralliselta sivulta Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelussa
.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.